Kurssin tarkoituksena on tutustua pari- ja perhesuhteiden politiikkoihin feministisistä lähtökohdista käsin. Kurssilla keskitytään erityisesti pohjoismaisen ja suomalaisen lähisuhdepolitiikan erityiskysymyksiin. Kurssilla opitaan tuntemaan aihealueen tutkimuskeskusteluja ja syvennetään opittua harjoitustehtävien ja ryhmäkeskustelujen kautta.

Parisuhteita, vanhemmuutta, perhettä ja lapsuutta määritellään yhteiskunnassa moninaisin tavoin. Käsitykset perheestä ja parisuhteista ovat sidoksissa erilaisiin sosiaalisen luokittelun järjestelmiin, kuten sukupuoleen, seksuaalisuuteen, "rotuun", etnisyyteen, luokkaan, ikään ja toimintakykyyn. Lähi- ja perhesuhteita eletään todeksi arjessa, ja perhettä koskevat käsitykset ja institutionaaliset käytännöt vaikuttavat siihen, millaisin ehdoin arkea on mahdollista järjestää.

Kurssilla pari- ja perhesuhteita tarkastellaan sekä teoreettisesti että ihmisten konkreettisten elämänjärjestysten kautta. Kurssin kuluessa pohditaan muun muassa seuraavia kysymyksiä: Miten parisuhdetta ja perhettä on historiassa määritelty? Miten avioliitto järjestää sosiaalista todellisuutta? Miten perheitä ja parisuhteita arvotetaan kunniallisuuden (respectability) ja häpeän kentillä? Minkälaiset lähisuhteet tai perheet jäävät institutionaalisten käytäntöjen (esim. avioliittoinstituutio, lastensuojelun sosiaalityö) katvealueelle ja minkälaisin seurauksin? Mitä sukupuolineutraali avioliitto (voisi) tarkoittaa? Mikä on lapsen etu ja kenellä on valta määritellä sitä?

Kurssi koostuu johdantoluennoista, lukemistoista sekä näihin liittyvistä pienimuotoisista harjoitustehtävistä ja yhteisistä keskusteluista. Kurssin päätteeksi laaditaan esseemuotoinen analyysitehtävä jostakin kurssilla käsitellystä aiheesta. Kurssin hyväksyttävä suorittaminen edellyttää kurssilukemistoon perehtymistä, aktiivista osallistumista keskusteluihin ja esseen palauttamista. 

Puolet kurssiarvosanasta perustuu luennoille osallistumiseen ja puolet esseetehtävään.

Lukemistot jaetaan kurssikerroilla.