Tavoitteet: Luentosarjan tavoitteena on antaa jäsentyvää kuvaa eri yhteiskuntatieteiden taustalla olevista filosofisista perusteista ja teoreettisista sitoumuksista sekä rakentaa pohjaa eriytyneiden tieteenalojen väliselle vuorovaikutukselle. Luentojen tavoitteena on saada opiskelija kiinnostumaan aiheesta tarjoamalla laaja näkökulma yhteiskuntatieteisiin ja niiden nykytilaan. Luentosarjan jälkeen opiskelija ymmärtää filosofisen ajattelun merkityksen sekä tuntee yhteiskuntateorioiden historian ja nykykeskustelun pääpiirteet ja kykenee hahmottamaan niiden avulla tämänhetkistä yhteiskunnallista todellisuutta.

Sisältö

I osa: Yhteiskuntatieteiden filosofiset ja historialliset perusteet

1.  Filosofian 'harrastamisen' merkityksellisuus: miksi yhteiskuntatieteiden opiskelijan/tutkijan on hyvä harrastaa filosofiaa.

2. Antiikin filosofia ja keskiajan teologia " yhteiskuntatieteinä"

3. Filosofia ja yhteiskunta uudella ajalla. Nykyaikaisten yhteiskuntatieteiden synty ja irtautuminen filosofiasta ja teologiasta. Moderni ihminen ja yhteiskunta

4. Yhteiskuntatieteet (ihmistieteet) ja luonnontieteet.

5. Yhteiskuntatieteiden moni-ilmeisyys. Yhteiskunnallisten ristiriitojen, ideologioiden ja eri aikakausien keskeisten ongelmien välittyminen yhteiskuntatieteisiin

6. Miksi suuret klassikot (esim. Aristoteles, Smith, Marx ja Niettzsche) ovat suuria.

7. Järki, tieto, arvot ja politiikka. Moderni ja postmoderni

8. Minne olemme menossa. Edistysoptimistit, pessimistit ja pragmaatikot

 
II osa: Yhteiskuntatieteiden keskeisiä käsitteitä: Eri oppiaineiden näkökulmat ja nykykeskustelu
Eri oppiaineiden edustajat luennoissaan (2 t, yht. 12 t) vastaavat oman tieteenalansa/oppiaineensa näkökulmasta seuraavaan kysymykseen:
Miten jäsentyy teoreettisesti tämänhetkinen yhteiskunnallinen todellisuus?

Luennot videoidaan Tampereelta Poriin, luokkaan E123.