Opiskelija osaa ratkoa pro gradu -tutkielmassa vaadittavia tutkimustehtäviä. Hän osaa perustella oman tutkimustehtävänsä, kommentoida muiden tutkimusta ja kirjoittaa tieteellistä tekstiä. Opiskelija osaa muotoilla tutkimusongelmia, kerätä ja analysoida kriittisesti lähdeaineistoja sekä käyttää metodista ja teoreettista osaamistaan omassa tutkimustyössään.

Graduseminaarissa paneudutaan erityisesti tutkimuksen näkökulman perusteluun, tutkimuksen teoreettisiin ja metodologisiin ulottuvuuksiin sekä argumentaation pätevyyteen. Opiskelija laatii seminaarissa tutkimussuunnitelman ja tuo käsittelyyn pro gradu-tutkielmansa johdanto- ja käsittelylukuja sekä suorittaa seminaarin aikana kaksi opponointia. Ohjaaja merkitsee graduseminaarin aikana kertyviä opintosuorituksia opintorekisteriin työn etenemisen mukaisesti. Seminaarin päätteeksi opiskelija jättää pro gradu-tutkielman käsikirjoituksen esitarkastukseen tutkielman ohjaajalle.

Graduseminaari kestää kolme lukukautta.

Seminaarin alkuvaiheeseen kuuluu vetäjän kanssa keskustelu historian opintojen loppuunsaattamisesta – tässä yhteydessä siis käydään läpi, miten opintovaatimusten kohta HISS3 (Erikoistumisopinnot) suoritetaan. Voit ilmoittautua graduseminaariin, vaikka et olisi vielä suorittanut (tai ottanut ulos) filosofian kandidaatin tutkintoa, kunhan historian kandidaatintyösi vain on hyväksytty.

Huomaa, että kolme historian seminaareista (Markkola, Krötzl, Kaarninen) aloittaa syyskuun alkupuolella, ja yksi tammikuussa (Niemi). Kaikkien seminaarien pituus on kolme lukukautta.

Ilmoittautuminen alkaa syksyllä alkavien ryhmien kohdalla tiistaina 14.8., ja loppuu 2.9. Seminaarit alavat syksyn ryhmien osalta viikolla 37.

Huomaa, että seminaarien henkilömäärää saatetaan joutua tasaamaan. Kirjaa ilmoittautumisen yhteydessä perustelut ryhmävalinnallesi, ja jos olet kahden vaiheilla, valitse siis vähemmän suosittu seminaariryhmä jo valmiiksi. Opettaja ei näe ilmoittautumisjärjestystä, joten et voi olla varma paikasta tietyssä ryhmässä vaikka olisit 1. ilmoittautuja.