Kurssin tarkoituksena on antaa opiskelijalle monipuolinen ja realistinen kuva EU-päätöksenteosta sekä Suomen hallituksen käytössä olevista keinoista vaikuttaa Brysselissä tehtävien päätösten, eritoten uuden EU-lainsäädännön eli direktiivien ja asetusten, sisältöön. Suomen lähes 20-vuotisen EU-jäsenyyden aikana unioni on muuttunut ratkaisevalla tavalla. Taustalla ovat mm. jäsenmaiden määrän merkittävä kasvu sekä Euroopan parlamentin ja Eurooppa-neuvoston aseman vahvistuminen. Nykyisin EU-lainsäädäntö syntyy aloitteet valmistelevan komission sekä unionin lainsäätäjinä toimivien Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteistyönä, mutta myös institutionaalisen kolmion ulkopuoliset toimijat voivat vaikuttaa päätösten sisältöön eri epävirallisia kanavia hyödyntäen. Kurssilla kiinnitetään erityistä huomiota viimeaikaisiin trendeihin, joita ovat mm. tosiasiallisen päätöksenteon aikaistuminen ja siirtyminen virallisilta foorumeilta epävirallisiin rakenteisiin, kuten toimielinten välisiin ei-julkisiin trilogineuvotteluihin. Opiskelija pääsee pohtimaan, miten edellä mainitut kehityskulut vaikuttavat Suomen kaltaisen pienen jäsenvaltioin mahdollisuuksiin saada äänensä kuuluville EU:ssa. Kurssin jälkipuoliskolla käydään läpi EU-asioiden kansallista valmistelua Suomessa käyttäen vertailukohtana muutamien muiden jäsenmaiden omaksumia järjestelmiä. Vaikka eurooppalainen integraatiokehitys pakottaa kunkin jäsenvaltion luomaan hallinnolliset rakenteet kansallisten neuvottelukantojen valmistelulle, käytännössä EU-maat ovat omaksuneet hyvin erilaisia rakenteita ja käytäntöjä. Suomen hajautetun järjestelmän keskiössä ovat sektoriministeriöt, joiden välinen yhteensovittaminen tapahtuu virkamiestasolla politiikkasektoreittain jaetuissa jaostoissa ja poliittisella tasolla EU-ministerivaliokunnassa. Viime kädessä Suomen kannan määrittelee eduskunta, jolle valtioneuvosto on perustuslain nojalla velvollinen tiedottamaan unionin toimielimissä käsittelyssä olevista hankkeista. Kurssilla opiskelija joutuu pohtimaan, miksi Suomen kansallinen EU-valmistelujärjestelmä on pysynyt lähes samanlaisena koko jäsenyyden ajan, vaikka päätöksenteko Brysselissä on muuttunut ja aikaistunut niin merkittävästi. Mahdollisia kansallisen järjestelmän muutostarpeita kartoitetaan ja arvioidaan yhdessä. 

Ilmoittautuminen sähköpostilla Anna Hyväriselle, anhyva@utu.fi, viimeistään 18.3.2014 mennessä. Kurssille otetaan enintään 30 osallistujaa. Mainitse ilmoittautuessasi pääaineesi/tutkinto-ohjelmasi.

Luennot, tutustuminen ensimmäisellä tapaamiskerralla jaettavaan oppimista tukevaan aineistoon, luentokuulustelu sekä essee (8-10 sivua riviväli 1,5 fontti 12). Opiskelija voi vapaasti valita esseen aiheen, kunhan se liittyy luentosarjan teemoihin.