Opiskelija harjaantuu lukemaan historiantutkimuksen kannalta relevantteja teoreettisia ja metodologisia artikkeleita, arvioimaan esitettyjä argumentteja ja suhteuttamaan niitä laajempaan historiatieteelliseen keskusteluun. Opiskelija saa välineitä opinnäytetöiden teoreettisten ja metodologisten ratkaisujen pohdintaan.

Kurssilla perehdytään historiantutkimuksen menetelmiin keskustellen ja kirjoittaen. Kokoontumiset
rakentuvat vierailevan tutkijan valitseman teoreettisen tai metodologisen artikkelin ympärille.
Opiskelijat lukevat artikkelin ennen kokoontumista ja kaksi heistä pitää siitä 15–20 minuutin
alustuksen teemojen pohjustukseksi. Kurssi etenee keskusteluvetoisesti ja kaikilta opiskelijoilta
edellytetään aktiivista osallistumista. Vastuuopettajan lisäksi vieraileva tutkija osallistuu
pohdintoihin aiheen asiantuntijana. Opiskelijat kirjoittavat oppimispäiväkirjan, jossa he pohtivat
keskustelun antia ja artikkelin sisältöä linkittäen teemoja mahdollisesti myös omiin
tutkimusaiheisiinsa ja kiinnostuksen kohteisiinsa.

Kurssi on tarkoitettu opintojaan aktiivisesti edistäville opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet vähintään praktikum-kurssin.

Kurssi alkaa 1.9., jolloin sovitaan työnjaosta ja tehtävistä. Pakollinen läsnäolo!

Kurssin ohjelma

1.9. Aloitus: Kokoontuminen, työnjako, taustoittava tehtävä

15.9. Ville Vuolanto: Hermeneutiikka

22.9. Ville Kivimäki: Kokemus

29.9. Stephanie Olsen: History of Emotions

6.10. Pirjo Markkola: Sukupuoli

13.10. Timo Vilén: Verkostot

20.10. Onerva Alanen: Poliittinen retoriikka

10.11. Risto Turunen: Digitaaliset ihmistieteet

17.11. Mikko Kemppainen: Fiktiivisyys

24.11. Johanna Annola: Biografia

HUOM!  8.9., 27.10. ja 3.11. ei luentoa.

Suoritustapa (5 op):
– Pakollinen osallistuminen 20 h
– 8-9 artikkelia, à ~20 liuskaa, yht. ~160 liuskaa
– Lyhyt taustoittava tehtävä
– Pareittain tehtävä alustus
– Oppimispäiväkirja perustuen sekä keskusteluihin että lukemistoihin, 2-3 liuskaa per kerta, yhteensä 15-20 sivua