Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tarkastella tieteellistä ajattelua ja tieteelliseeen tekstin perussääntöjä kirjoittamisen lajityyppinä. Opiskelija on tarkastellut tieteellistä kirjoittamista prosessina, tutkimusraportin rakenteellisia ominaispiirteitä, argumentointia, tieteellisen tekstin eettisiä vaatimuksia, lähdekritiikkiä sekä lähdeviitteiden roolia ja niiden merkitsemistä. Opiskelija ymmärtää mitä tieteellisyys, ymmärtää tutkimuksellisen lukutaidon merkityksen sekä tieteelliseen kirjoittamiseen liittyviä prosesseja.

Opiskelija tuntee myös erilaisia kansainvälisen politiikan ja valtio-opin tutkimuksessa hyödynnettäviä aineistoja. Opiskelija hallitsee tieteellisen kirjoittamisen perussäännöt ja osaa soveltaa niitä rajattuun aineistoon

Tieteellisen kirjoittamisen käytännöt politiikan tutkimuksessa ja tutustuminen politiikan tutkimuksen aineistoihin.

Seminaarissa tehdään harjoitustyö pareittain, joka käsitellään ryhmissä. Osallistuminen kaikkiin kokoontumisiin on pakollista ja poissaolot on korvattava.

Viskari, Tieteellisen kirjoittamisen perusteet. Tampereen yliopistopaino 2002.

Kinnunen – Löytty, Tieteellinen kirjoittaminen. Vastapaino 2002.

Luostarinen – Väliverronen, Tekstinsyöjät. Vastapaino 2007. (e-aineisto http://www.vastapaino.fi/vp/ekirjat/tekstinsyojat.pdf)

Hurtig – Laitinen – Uljas-Rautio, Ajattele itse. Tutkimuksellisen lukutaidon perusteet. PS-kustannus 2010.

Ronkainen – Pehkonen – Lindblom – Ylänne – Paavilainen, Tutkimuksen voimasanat. WSOYpro Oy 2011.

Kuula, Tutkimusetiikka. Vastapaino 2006.

Heikkinen-Voutilainen-Lauerma-Tiililä-Lounela (toim), Genreanalyysi - tekstilajitutkimuksen käytäntöä. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisu 29. Kotimaisten kielten keskus. Helsinki 2012.

http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk29/Genreanalyysi.pdf

Tiedonhankinnan perusteiden harjoitusryhmiin ilmoittautuminen erikseen (kirjasto).