Kurssilla tarkastellaan valtavirtaisen (uusklassisen) taloustieteen metodologiaa ja sen poliittisia ulottuvuuksia.

Institutionaalisen taloustieteen (Institutional economics) mukaan yksilö ja yhteisö ovat aina vuorovaikutuksessa keskenään, jolloin sekä yksipuolinen metodologinen individualismi että holismi tulevat kyseenlaistetuiksi. Yksilölliset valinnat vaativat taustakseen institutionaalisen viitekehyksen, jonka kautta maailmaa koskeva tieto sekä sen merkitys ja käsittely tulevat mahdollisiksi.

Instituutiot ymmärretään laajassa merkityksessä erilaisina yli-yksilöllisinä toimintaa ohjaavina tekijöinä: esim. sosiaaliset tavat ja käytännöt, organisaatioiden säännöt ja normatiivis-poliittiset arvostukset. Koska instituutiot konstituoivat osaltaan myös käsitystämme rationaalisuudesta, asettuu esimerkiksi taloustieteellinen rationaalisuus yhdeksi erityiseksi rationaalisuuden ilmentymäksi, joka voidaan haastaa toisenlaisten rationaalisuuskäsityksen pohjalta. Tällä on sekä tieteenfilosofisia että poliittisia merkityksiä.

Institutionaalisen taloustieteen varhaisempia teoreetikkoja ovat esimerkiksi Thorstein Veblen (1857-1929) ja John R. Commons (1862-1945). Aikamme vaikutusvaltaisin teoreetikko on Geoffrey. M. Hodgson (s.1946). Kurssin aluksi pidetään johdantoluennot aiheeseen. Tämän jälkeen käsitellään erityisesti Hodgsonin tekstejä liittyen institutionaalisen taloustieteen metodologiaan ja historiaan, metodologiseen individualismiin, rationaalisen valinnan teoriaan, instituutioiden luonteeseen ja evoluutioon sekä institutionaalisen taloustieteen poliittisiin ulottuvuuksiin.

Sähköpostilla e.petri.rasanen@uta.fi