Luentosarjan suoritettuaan opiskelija ymmärtää yleisen teorian roolin ja merkityksen sosiologiassa sekä tuntee hyvin keskeiset sosiaali- ja yhteiskuntateoriat. Lisäksi hänellä on valmius ymmärtää yleiseen teoriaan liittyvää nykykeskustelua.

Sosiologia on teoreettinen tiede. Sosiologiset yhteiskunnallisten ilmiöiden tutkimukset ja tarkastelut pyrkivät toisaalta ilmiöiden pinnan alle, löytämään eri tekijöiden välisiä yhteyksiä, selittämään ja tulkitsemaan. Pelkkä asiantiloja koskeva selvitys, tarkkakaan ei riitä. Toisaalta sosiologisissa tutkimuksissa ja tarkasteluissa pyritään myös ilmiöpinnan yläpuolelle, rakentamaan yleistyksiä, luomaan käsitteitä ja uusia teorioita, joilla on alkuperäistä tarkastelukohdetta laajempi käypyysala. Ilmiöiden pinnan alle ja yläpuolelle päästään erilaisten, lähellä aineistoja liikkuvien sekä kysymyksenasettelultaan että käypyysalaltaan rajattujen tutkimusteorioiden avulla.

Sosiologia on teoreettinen tiede kuitenkin myös yleisemmässä mielessä. Tutkimusteorioita laajemman kysymyksenasettelun ja käypyysalan teorioita on perinteisesti kutsuttu yhteiskuntateorioiksi. Ne hahmottelevat vastauksia yleisen tason kysymyksiin, kuten miten yhteiskunta, kulttuuri ja sosiaalinen konstituoituvat. Yhteiskuntateoriat ja tutkimusteoriat liittyvät myös yhteen: yhteiskuntateoriat pohjautuvat aina joiltain osin tutkimusteorioihin ja empiirisen tutkimuksen tuloksiin – niitä voi tulkita jopa tutkimusteorioiden ja tutkimustulosten johdonmukaisiksi yleistyksiksi. Toisaalta yhteiskuntateoriat tarjoavat käsitteellisen viitekehyksen, teoreettisesti perustellun selkänojan, johon tutkimusteoriat voivat tukeutua.

Luentosarja on johdatus sosiologiseen yhteiskuntateoriaan. Lähtökohtana on yleinen teoria laajan kysymyksenasettelun ja käypyysalueen teoriana. Yleisestä teoriasta paikannetaan kaksi toisistaan poikkeavaa lähestymistapaa sosiaali- ja yhteiskuntateoreettinen. Sosiaaliteoriat ovat ensisijaisesti sosiaalisuuden ja sosiaalisen konstituoitumisen teorioita, yhteiskuntateoriat puolestaan yhteiskunnan konstituution teorioita. Luentosarja jakautuu tästä näkökulmasta kahteen osioon, joista ensimmäisessä käsitellään ensisijaisesti sosiaaliteoreettisiin kysymyksenasetteluihin vastausta hakevia teorioita ja jälkimmäisessä yhteiskunnan konstituutiota tarkastelevia teorioita. Lopuksi valotetaan myös sosiologisia, aikakautemme luonnetta ja sen erityispiirteitä tavoittelevia aikalaisdiagnooseja.

Ohjelma

16.9. Johdanto: yleinen teoria sosiaali- ja yhteiskuntateoriana

23.9. Amerikkalainen pragmatismi: toiminta ensin

30.9. Berger & Luckmann: suuri institutionalisoitumiskertomus

(7.10. ei luentoa)

14.10. Mikrososiologia: vuorovaikutus kohteena ja lähtökohtana

21.10. Latour: empiirinen aktualismi ja verkostonäkökulma

28.10. Parsons: toiminnan yksiköstä ”taistelulaivayhteiskuntaan”

4.11. Habermas: systeemin asiapakot ja elämismaailman mielipiteenmuodostus

11.11. Luhmann: systeemiteoria ja systeemiteoreettinen metodologia

18.11. Aikalaisdiagnoosit: riskiyhteiskunta ja refleksiivinen modernisaatio

25.11. Kertaus

Luentokuulustelut: 2.12. ja 9.12.

Aktiivinen osallistuminen luennoille ja luentosarjan päätteeksi tehtävä luentokuulustelu, jossa suoritetaan luentojen lisäksi teoksesta Joas, Hans & Knöbl, Wolfgang (2009): Social Theory (saks. Sozialtheorie, 2004) luvut V, VII ja XVII.