Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee yhteiskuntafilosofian tärkeimmät jo klassikkoaseman saavuttaneet historialliset muotoilut sekä tärkeimmät modernissa yhteiskuntafilosofiassa esitetyt kuvaukset yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan suhteista. Hän tuntee yhteiskuntafilosofian keskeisten kysymysten asettelun historiallista kehitystä sekä yhteiskuntafilosofian keskeisiä teorioita ja käsitteitä. Hän tunnistaa yhteiskuntafilosofiseen keskusteluun liittyviä moninaisia näkökulmia (yksilön, yhteisön, talouden, ympäristön jne.), joita on otettava huomioon, kun pohditaan, minkälainen yhteiskunta on hyvä, oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tiedostaa paremmin nyky-yhteiskuntaa koskevan keskustelun filosofisia ja historiallisia juuria.

Yhteiskuntafilosofian osakokonaisuudessa tutustutaan yhteiskuntafilosofiassa klassikko-aseman saavuttaneisiin historiallisiin yhteiskuntafilosofian muotoiluihin sekä kartoitetaan modernin yhteiskuntafilosofian kenttää. Kurssilla tarkastellaan sitä, miten nykyiset yhteiskuntafilosofian peruskäsitykset ja käsitteet ovat muotoutuneet historiallisesti.  Keskeisiä kysymyksiä ovat mm. seuraavat: Minkälainen on oikeudenmukainen yhteiskunta? Mitä tasa-arvo tarkoittaa yhteiskunnallisena ihanteena? Miten demokratian idea on muotoutunut historiallisesti? Mitä yhteiskunnallisia haasteita liittyy nykyiseen länsimaiseen liberaaliin ja jälkimoderniin yhteiskuntaan?

KURSSIN OHJELMA

31.1. Johdatus yhteiskuntafilosofiaan, minkälainen on oikeudenmukainen yhteiskunta?

(Platon, Aristoteles)

7.2. Minkälainen on tasa-arvoinen yhteiskunta? (Stoalaiset, kristillinen etiikka)

Mitä ovat yhteiskunnan jäsenten erilaiset oikeudet ja velvollisuudet?  

(Yhteiskuntasopimuksen idea, Hobbes, Locke)

14.2. Mitä ovat yksilön vapaudet ja oikeudet yhteiskunnassa? 

(Englantilainen ja ranskalainen liberalismi, Mill, Smith, Rousseau)

21.2. Maailmankansalaisuus vai kansallinen identiteetti? (Kant, kansallisuusaate, Humbolt))

Mikä on valtion ja yksilön suhde?  (Kommunitarismi,  Hegel)

28.2. Mikä on talouden ja tuotannon merkitys yhteiskunnan tasa-arvon toteutumiselle? (Sosialismi, Marx, Engels)

7.3. Perioditauko

14.3. Miksi länsimaisissa yhteiskunnissa on esiintynyt sukupuolten välistä epätasa-arvoa ja miten sukupuolten välistä tasa-arvoa voidaan edistää? (Feminismi, de Beauvoir)

21.3. Väkivallaton taistelu rasismia ja uskonnollista suvaitsemattomuutta kohtaan (King, Gandhi)

Hyvän ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan periaatteet (Berlin, Rawls)

28.3. Frankfurtin koulukunnan näkemys monopolikapitalismista ja jälkimoderni yhteiskuntateoria (Horkheimer, Fromm, Bauman)

4.4. Postmodernin yhteiskuntafilosofian haasteet (riskiyhteiskunta, uuden kapitalismin kulttuuri, Beck, Sennett, Foucault)

11.4. Ympäristöetiikan, luonnonsuojelu- ja eläintenoikeuskeskustelun näkökulma yhteiskuntafilosofiaan  (Naess, Singer)

18.4. Pitkäperjantai, ei luentoa

25.4. Talouden vaikutus nyky-yhteiskuntien kehitykselle, globalisaatio, uusliberalismi ja sen vastustajat (Hayek, Korten)  Yhteenveto luentosarjasta

9.5. Luentotentti

Luentodiat moodlessa.

Huom. myös Porin yksikön opiskelijoiden sähkötentin ottaa vastaan tutkija Petri Räsänen (E.Petri.Rasanen@uta.fi).  Sähköiseen tenttiin ilmoittautuessa on tärkeää valita tentin oikea suorituspaikkakunta.

Zuckertin Political Philosophy in the Twentieth Century -kirjan sijaan voi tenttiä  suomenkielisen vaihtoehdon: osan kirjasta Pulkkinen, Tuija  (s. 9 - 84): Postmoderni politiikan filosofia  ja  kokonaan teoksen Saastamoinen: Eurooppalainen liberalismi.

Opintojaksosta järjestetään kirjatenttiä korvaava Marika Enwaldin pitämä 24 tunnin luento Tampereella ajankohtana 10.1. - 16.5.2014. Em. luento nauhoitetaan ja on sitten katsottavissa sekä reaaliaikaisesti että jälkikäteen tietokoneelta Tampereen yliopiston käyttäjätunnuksella ja salasanalla.

Oppimateriaali (ks. opinto-opas):

Zuckert, Catherine 2011. Political Philosophy in the Twentieth Century: Authors and Arguments. Cambridge: Cambridge University Press.