TaY:n Porin yksikön oma infopäivä 23.8. kaikille yhteinen osuus klo 10-12.15, luokka 107 Porin yliopistokeskus

lounastauko (omakustanteinen) klo 12.15-13

jatkuu klo 13-15 tiloissa 386 ja 107

Yhteiskuntatutkimuksen (sosiaalipolitiikka ja sosiologia) maisteriopinnot 386 (3. krs) JA Työn ja hyvinvoinnin maisteriopinnot 386 (3 krs.) 

Sosiaalityön maisteriopinnot luokka 107

Yliopistokeskuksen yhteinen info 24.8.

klo 9.00-11.30 auditorio 126  JA klo 13-14.30/15.00 luokka 107:

klo 9 Avaus, klo 9.05 Opiskelu Porin yo-keskuksessa, klo 9.35 Opiskelua ja yhteisiä tapahtumia koskeva viestintä klo 9.45 Porin yo-keskuksen kirjaston esittely klo 10.05 Tilat ja turvallisuus klo 10.25 Opiskelija-palvelut klo 10.50 Oppilaitosdiakonia klo 10.55 YTHS -palvelut klo 11.15 Ravintola Sofia klo 11.25 Tilaisuuden päätös klo 11.30 Turvallisuuskävely ja yleiskierros yliopistokeskuksessa.

Luonastauko (omakustanteinen) n. klo 12-13

24.8. iltapäivä jatkuu klo 13 TaY:n Porin yksikön osalta luokassa 107 Yhteiskuntatatieteiden tiedekunta ja päättyy klo 14.30/15.00

Maanantain 30.10. Oppiminen yliopistossa -luennot lähetetään livenä aiemmasta tiedosta poiketen Moodlessa: http://bit.ly/porilive Opiskelijat kirjautuvat luennolle oman yliopiston tunnuksilla (Haka).

YKTM4 Työelämävalmiudet ja asiantuntijuus (10 op) suoritusohjeet

Jos suoritat opintojakson YLIOPISTON HARJOITTELUTUELLA TUETTUNA HARJOITTELUNA:

1. Hae harjoittelutukea vuoden lopussa. Johanna Elo lähettää tiedotteen tuen hakemisen yksityiskohdista syyslukukaudella. Tuki tulee käyttää sen vuoden aika, jolle se on myönnetty.
2. Osallistu harjoittelun valmennusseminaariin. Seminaari järjestetään sekä Tampereella että Porissa. (poikkeus lukuvuosi 2017–2018: seminaari järjestettiin vain Tampereella)
3. Kirjaudu YKTM4-moodlealustalle. Moodlesta löydät kaikki harjoitteluun liittyvät ohjeet. Saat kurssiavaimen valmennusseminaarissa.
4. Suorita harjoittelu, kirjoita raportti ja osallistu palautekeskusteluun. Keskusteluja järjestetään sekä Tampereella että Porissa. HUOM! Voit siis osallistua myös Tampereella järjestettäviin palautekeskusteluihin. Keskusteluihin ilmoittaudutaan Moodlessa.

Jos suoritat harjoittelun OSANA NYKYISEEN TYÖHÖN LIITTYVÄÄ HANKETTA TAI KEHITTÄMISPROJEKTIA:

1. Keskustele ja sovi oman oppiaineesi opettajan kanssa hankkeen/kehittämisprojektin soveltuvuudesta.
2. Kirjaudu YKTM4-moodlealustalle. Moodlesta löydät kaikki harjoitteluun liittyvät ohjeet. Saat kurssiavaimen oppiaineesi opettajalta.
3. Kirjoita harjoitteluraportti ja osallistu palautekeskusteluun.Keskusteluja järjestetään sekä Tampereella että Porissa. HUOM! Voit siis osallistua myös Tampereella järjestettäviin palautekeskusteluihin. Keskusteluihin ilmoittaudutaan Moodlessa.

Jos suoritat harjoittelun AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMISEN JA TUNNUSTAMISEN (AHOT) pohjalta:

1. Keskustele ja sovi oman oppiaineesi opettajan kanssa AHOTin soveltuvuudesta.
2. Kirjaudu YKTM4-moodlealustalle. Moodlesta löydät kaikki harjoitteluun liittyvät ohjeet (ks. erityisesti AHOT-ohjeet). Saat kurssiavaimen oppiaineesi opettajalta.
3. Kirjoita AHOT- harjoitteluraportti ja osallistu palautekeskusteluun. Keskusteluja järjestetään sekä Tampereella että Porissa. Keskusteluihin ilmoittaudutaan Moodlessa.

YKTM4 Työelämävalmiudet ja asiantuntijuus – opintojakson koordinaattori: Markku Sippola

Harjoittelutuki- ja harjoittelusopimusasiat: Johanna Elo

Oppiaineiden vastuuopettajat:

Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelma: Antti Saloniemi

Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma, sosiaalipolitiikka: Katja Repo

Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma, sosiologia: Eriikka Oinonen

Jos et huomannut hakea harjoittelutukea vuodelle 2018, ole yhteydessä Johanna Eloon.

HUOM!  Linkki Kirjaston osuuteen pe 22.9.2017     Maisterit: https://connect.funet.fi/r4nny1z7uws/

Moodleen pääsee peruspalvelutunnuksella ilman salasanaa, tässä polku:

Moodle / ►Kirjasto / Library / ►SOC Tiedonhankinta syvent. op. 2017-18

Opiskelijoiden pitäisi olla paikalla pe 22.9. noin klo 9.45, opetus alkaa tasan klo 10. Tällöin ehditään katsoa, että yhteydet toimivat yms. 

Opetus nauhoitetaan ja tallennetaan Moodle-alueelle. Jos opiskelijat ehtivät, he voivat käydä tutustumassa Moodleen jo etukäteen, opetuksen kannalta sillä ei ole merkitystä. Opetuksen aikana voi lähettää chat-viestejä.

Seminaariin sisältyy orientoiva osuus, tutkielman ideapaperi ja hyväksytty tutkimussuunnitelma. Seminaari edellyttää aktiivista osallistumista ja mu

Seminaarin aikana opiskelija kirjoittaa pro gradu -tutkielman tutkimussuunnitelman ja luonnoksia tutkielmansa luvuiksi sekä esittelee ja kommentoi muiden papereita. Seminaari edellyttää täysipainoista keskittymistä tutkielman tekemiseen ja aktiivista osallistumista seminaarityöskentelyyn.

HUOM! Katja Revon ryhmään/ryhmiin voivat yhteisenä aloituskertana 28.9.2017 ilmoittautua kaikki sosiaalipolitiikan ja hvp-maisteriohjelman opiskelijat (entiset ja syksyllä 2017 aloittavat), joilla ei ole vielä suoritusmerkintää SOSM2/HVPMO1B-tutkielmaseminiaarista. 

HUOM! Eriikka Oinosen tutkielmaseminaari on lukuvuodelta 2016-17 jatkava, Antti Saloniemen kanssa aloittanut ryhmä. Sosiologian oppiaineessa mahdollisesti pro gradu-tutkielmaa syksyllä 2017 aloittavat tulevat tähän ryhmään.

SOSM6.3. Monimutkaisia itsestäänselvyyksiä – näkökulmia arjen ja henkilökohtaisen elämän tutkimukseen

luennot 10 t ja seminaarit 14 t sekä tehtävät ja oheislukemisto.

Yhteiskunta- ja sosiaalitutkimuksen keskeisiä kiinnostuksen kohteita on yksilön ja yhteiskunnan välinen suhde ja erityisesti se, millä lailla yhteiskunnan muutokset vaikuttavat yksilöihin ja yksilötason valintoihin. Arki on hedelmällinen lähtökohta yrittäessämme ymmärtää ykislön ja yhteiskunnan välisiä suhteita, sillä arjessa limittyvät epäviralliset ja viralliset sekä yksityiset ja julkiset toiminnat, ajatukset ja odotukset. Paradoksaalisesti tämä tekee arjesta sekä rutiininomaista ja turvallista että vaativaa ja jopa uuvuttavaa. Teoreettisesti jäsenneltynä itsestään selvästä arjesta muodostuu yllättävä, monimuotoinen ja kompleksinen käsite.

Kurssilla tarkastelemme arjen sosiologian (sociology of everyday life) ja henkilökohtaisen elämän sosiologian (sociology of personal life) kautta yksilön ja yhteiskunnan välisiä suhteita. Arjen sosiologia tarkastelee, miten ihmiset sitoutuvat olemassa oleviin yhteiskunnallisiin ja sosiaalisiin rakenteisiin. Henkilökohtaisen elämän sosiologia tarkastelee yksilöiden elämää niissä sosiaalisissa, ajallisissa ja paikallisissa konteksteissa, joissa he elävät. Henkilökohtaisen elämän sosiologia pohtii, mitä yhteiskunnallisia merkityksiä yksityisenä pidetyllä elämällä on, mitä vaikutuksia henkilökotaisilla valinnoilla on yhteiskuntaan ja sen muutoksiin, ja millä lailla sosiaaliset rakenteet ilmenevät henkilökohtaisessa elämässä.

Pohdimme, mitä on arki? Mikä merkitys arjella on yksilölle ja yhteiskunnalle? Mitä henkilökohtainen tarkoittaa ja miten se eroaa yksilöllisestä? Analysoimme, miten mikrotason, pienet, jokapäiväiset teot ja toiminnat liittyvät makrotason malleihin ja rakenteisiin. Tarkastelemme toimijan ja rakenteen välisiä suhteita esim. perheen, sairauden, kuulumisen (belonging) ja kodin näkökulmista.

Live-kurssin rakenne:

1. Luento (2t): Johdanto arjen ja henkilökohtaisen elämän sosiologiaan (Eriikka Oinonen)
2. Seminaarikerta (3 t) Henkilökohtaisen ja yksilöllisen eroista
3. Luento (2t): Sairausarki (Suvi Holmberg)
4. Seminaarikerta (3t) Arjen fyysisyydestä ja ruumiillisuudesta sekä arjen kriisiytymisestä
5. Luento (2t): Perhe, yhteiskunta ja muutos (Eriikka Oinonen)
6. Seminaarikerta (3t) Arjen poliittisuus
7. Luento (2t): Asuminen, koti ja kuuluminen (Eriikka Oinonen & Suvi Holmberg)
8. Seminaarikerta (3t)
9. Luento (2t): katsotaan elokuva I, Daniel Blake
10. Seminaarikerta (2t): keskustellaan elokuvasta arjen ja henkilökohtaisen elämän tutkimuksen näkökulmista + loppukeskustelu ja palaute

Kunkin luentokerran jälkeen opiskelijoille annetaan luennon teemaan liittyvä (1) teoreettinen ja (1) empiirinen teksti/artikkeli luettavaksi. Teksteistä keskustellaan seuraavalla seminaarikerralla. Seminaareissa syvennetään luennolla käsiteltyä teemaa ja teoreettista keskustelua erilaisin pienryhmissä tehtävin harjoituksin ja tehtävin.

Jokainen kurssille osallistuja kirjoittaa jokaisesta luennosta ja seminaarikerrasta 2-4 liuskan kirjeen, jossa hän selittää oppimaansa kuvitteelliselle henkilölle hyödyntäen luentoja, luettuja tekstejä sekä harjoituksia.

Tampereen yliopiston tutkinto-opiskelijat ilmoittautuminen nettiopsuun 1.8. - 31.8.2017

UCPorin ristiinopiskelijat ilmoittautuvat sähköpostilla eriikka.oinonen@uta.fi tai suvi.holmberg@uta.fi 1.8.-31.8. 2017

UCPorin ristiinopiskelijoille varattu max. 5 paikkaa live-kurssille ja max. 5 paikkaa verkkokurssille. Mikäli ristiinopiskelijoiden paikat eivät täyty, otamme tilalle TaY:n tutkinto-opiskelijoita.

SOSM6.3. Monimutkaisia itsestäänselvyyksiä – näkökulmia arjen ja henkilökohtaisen elämän tutkimukseen kurssin suorituksella voi saada korvaavuuden ensisijaisesti SOSM6.3 Sosiologinen ajattelu II jaksoon tai johonkin seuraavista opintojaksoista: SOS04.1. Lapsen ja perheen tutkimuksen ydinkysymyksiä TAI STYS1B4 Perhe asiantuntijatyön kontekstina ja kohteena. 

Live kurssille otetaan 20 opiskelijaa ja verkkokurssille 20 opiskelijaa.

Alkutehtävä: kirjoita 2-4 liuskan pohdinta siitä, mitä on arki? Pohdinta tallennetaan Moodleen ennen ensimmäistä seminaarikertaa.

Verkkokurssille osallistuville aloitustapaaminen Tampereella ke 13.9. klo 10-12. paikka 6017 ja Porissa to 14.9. klo 14-16 luokka 386. 

Verkko-opiskelijat jaetaan pienryhmiin, joissa he tekevät samat tehtävät kuin livekurssilla.

Kurssilla käsittelemme työn ja hyvinvoinnin tutkimuksen ajankohtaisia ilmiöitä: mittaamista, hyvinvointia työssä, työaikoja, työn ja perheen kytköksiä sekä työn epävarmuutta ja prekarisaatiota.

Perehdymme kysymysten teoreettisiin taustoihin ja tutkimustietoon. Samalla opiskelemme määrällisiä monimuuttujamenetelmiä ja SPSS-ohjelman käyttöä tilastollisessa tutkimuksessa. Kutakin teemaa analysoidaan eurooppalaisella työoloaineistolla.

Kurssin tavoitteena on tuottaa tietoa työelämän kysymyksistä sekä vahvistaa monimuuttujamenetelmiin liittyvien perusteiden osaamista ja etenkin määrällisten tulosten tulkintaa, perehtyen niihin ajankohtaisten työelämäntutkimuksen teemojen kautta, sekä tutustua vertailevaan työelämäntutkimukseen. 

Kurssilla on 8 opetuskertaa, jotka sisältävät lyhyen temaattisen alustuksen, opetusta määrällisistä menetelmistä sekä käytännön harjoituksia SPSS-ohjelmalla. Käsiteltäviä menetelmiä ovat muun muassa lineaarinen ja logistinen regressioanalyysi sekä varianssianalyysi, jotka ovat yleisesti opinnäytetöissä käytettäviä menetelmiä. Opiskelijat harjoittelevat näiden menetelmien soveltamista pienissä harjoitustehtävissä, jotka tehdään maaryhmittäin jaetuissa pienryhmissä.

Menetelmäluennot ja harjoitukset muodostavat samalla gradumetodikurssin (III-IV periodi) rungon, ja harjoitustehtävät suorittamalla saa kokoon 3 op monimuuttujamenetelmien perusteita. Opiskelija ilmoittautuu jommalle kummalle kurssille.

Työelämäntutkimusta monimuuttujamenetelmin -kurssille ilmoittautuneet suorittavat 3 op menetelmäosuuden lisäksi 2 op mittaisen harjoitustyön, jonka he esittävät kurssin loppuseminaarissa; Gradumetodikurssilaisten 2 op osuus suoritetaan omalla graduaineistolla IV periodilla. 

Ennen kurssin aloituskertaa luetaan vertailevan tutkimuksen tematiikkaan johdatteleva artikkeli, joka jaetaan sähköisesti kursseille valituille ilmoittautumisajan päätyttyä.

Aineistona käytämme laajaa eurooppalaista työoloaineistoa (EWCS) vuodelta 2015, lue lisää https://www.eurofound.europa.eu/surveys/european-working-conditions-surveys. Kurssin aineistoa ja menetelmiä voi käyttää myös kvantitatiivisten opinnäytetöiden tekemiseen.

Huomaathan, että kurssilla kartutetaan yhteiskuntatieteilijän työllistymisen kannalta merkityksellistä kvantitatiivisen analyysien osaamista. Tule avoimin mielin kokeilemaan ja oppimaan jotakin aivan uutta, vaikka epäröisitkin menetelmäosiota. Saatat nimittäin innostua!

Kurssille osallistujilla kannattaa olla SPSS:n perustaidot kuvailevista menetelmistä, kuten jakaumista, muuttujamuunnoksista ja ristiintaulukoinnista. Ensimmäisellä kerralla muistuttelemme kuitenkin näitä kuvailevia menetelmiä.

Aikataulu

Yhteinen menetelmä- ja harjoitusopetus 9.1. – 27.2. (8 x 3 h + itsenäinen ja ryhmätyöskentely)

Ti 9.1. 9-12 Kurssin suorittaminen ja työskentelytavat, jakautuminen maaryhmiin, Satu Ojala  (koordinaattori), syntaksin käyttö ja lyhyt kuvailevien menetelmien kertaus, ristiintaulukointi syntaksilla

Ti 16.1. Hyvinvoinnin mittaaminen ja kvantitatiiviset menetelmät, Katri-Maria Järvinen, Monimuuttujamenetelmien perusteet, faktorianalyysi

Ti 23.1. Työajat, Jouko Nätti, Lineaarinen regressioanalyysi

Ti 30.1. Työ ja perhe, Miia Ojanen, Varianssianalyysi I

Ti 6.2. Nuoret työelämässä ja mielenterveys, Jaana Minkkinen, Varianssianalyysi II, kovariaatin lisääminen ja interaktio

Ti 13.2. Mikä tekee prekaarin? Satu Ojala, Logistinen regressioanalyysi

Ti 20.2. Aikasarjat / vertaileva tutkimus, Jouko Nätti, Harjoitus yhdistetyllä 1995–2015-aineistolla, aikaa tehdä päättötöitä ryhmittäin tai kysyä menetelmistä

*** huom. ryhmien varattava itsenäisesti yhteistä aikaa lopputyön työstämiselle kurssin loppupuolella

*** 3 op menetelmäosuus päättyy

Ti 27.2. Päätösseminaari: harjoitustöiden esittely ja kurssipalaute, kaikki opet

Päättöseminaari on vapaaehtoinen gradun kvantimetodikurssilaisille, jotka jatkavat IV periodilla oman aineistonsa kera mikroluokkaharjoituksissa (Noora Ellonen).

Edeltävät opinnot: Sosiaalitieteen kvantitatiiviset menetelmät (tai vastaavat taidot).

Kurssi on suunnattu ensisijaisesti yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman opiskelijoille (Tampere ja Pori) sekä syksyllä 2017 aloittaville Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijoille (Tampere ja Pori).

Kurssille voivat lähtökohtaisesti tulla kaikki ilmoittautuneet. Kaikki ovat yleensä mahtuneet mukaan. Kurssi on suunnattu ensisijaisesti maisterivaiheen opiskelijoille.

Osallistuminen verkkoseminaariin Moodle-alustalla,
jonne opiskelijat työstävät kurssikirjallisuuteen ja osin itsenäiseen
tiedonhankintaan perustuvia esityksiä ja sovelluksia toimintatutkimuksesta. Kaikista esityksistä käydään keskustelu, jonka jälkeen esityksen pitäjä tekee omasta aiheestaan loppuyhteenvedon.

Verkkoseminaari organisoidaan osallistujamäärän mukaan 1-2 ryhmälle.

Verkkoseminaariin ilmoittaudutaan sähköpostilla esa.jokinen@uta.fi viimeistään tiistaina 9.1.2018.
Verkkoseminaarin esitysten aikataulu organisoidaan lopullisen osallistujamäärän (max 24; joista 4 avoin yliopisto) mukaan.

Suoritetaan kurssikirjallisuuteen perustuvalla verkkoseminaarilla opintojaksoa varten avattavalla Moodle-alustalla TAI esseellä TAI sähköisellä tentillä.

SOP03.6  Toimintatutkimus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä ON YKSI tapa suorittaa YTM-tutkinnon menetelmäopinnoista SOSM5.1. 

SOP03.6 opintojaksoa suositellaan heille, joiden pro gradun aiheena tai taustana ovat erilaiset projektit ja kehittämishankkeet. Jakson suorittavat voivat ilmoittaa, tuleeko merkintä teemaopintojaksokoodilla SOP03.6 vai sosiaalitieteiden tutkimusmenetelmäkoodilla SOSM5.1. 

Perheen säröt -luentokurssi tarkastelee perhettä ja perheiden arkea kipupisteiden ja säröjen näkökulmista. Kurssi tuottaa tietoa perheiden elämäntilanteiden moninaisuudesta ja siitä, kuinka erilaisten kriisien, muutosten ja haasteiden keskellä perhettä ja sen tehtäviä reflektoidaan ja uudelleenmuotoillaan. Kurssilla arvioidaan moniarvoisesti myös yhteiskunnallisten palvelujärjestelmien ja kolmannen sektorin toimijoiden roolia perheenjäsenten tukemisessa ja pohditaan muuttuvien toimintaympäristöjen perhe-elämälle tuottamia haasteita.

Kurssi on osa Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan Lapsuus, perhe ja elämänkulku -teemakokonaisuutta ja Lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimuskeskus PERLAn toimintaa.

Ohjelma: 

ke 10.1. Professori Katja Repo (SOC, sosiaalipolitiikka): Johdanto

ke 17.1. Yliopistonlehtori Ritva Nätkin (SOC, sosiaalipolitiikka): Sukupolvien välisten suhteiden jännitteet

ke 24.1. Akatemiatutkija Anna-Kaisa Kuusisto (JKK, poliittinen maantiede): Yksin tulleiden maahanmuuttajanuorten arjen sosiaalinen tukeminen

31.1. Psykiatrinen sairaanhoitaja Katriina Mäkinen (FinFami ry, Mielenterveysomaiset Pirkanmaa): Perheen säröt kouluterveydenhuollon psykiatrisen sairaanhoitajan näkökulmasta

ke 7.2. Lehtori Tarja Kukkonen (SOC, logopedia): Joustava muuttuja vai vastentahtoinen sinnittelijä: perheen muuttuvat viestinnälliset roolit ja positiot sairastumisen jälkeen

ke 14.2. Yliopisto-opettaja Jallu Lindblom (SOC, psykologia): Perhesuhteet siirtymässä vanhemmuuteen ja niiden kehitykselliset vaikutukset

ke 21.2. Professori Katja Repo (SOC, sosiaalipolitiikka): Varhaiskasvatus- ja lastenhoitoratkaisujen jännitteet

ke 7.3. Yliopistonlehtori Eero Suoninen (SOC, sosiaalipsykologia): "Ohittava joo" perheenjäsenten välisessä vuorovaikutuksessa

ke 14.3. Professori Eija Paavilainen (SOC, hoitotiede): Lasten kaltoinkohtelun ilmeneminen ja tunnistaminen perheessä

ke 21.3. Väitöskirjatutkija Sanna Laine (SOC, sosiaalityö): Lapsuuden traumaattiset kokemukset ja vanhemmuus

ke 28.3. Väitöskirjatutkija Eija Eronen (SOC, sosiaalipolitiikka): Vertaistuki ja äitiyden säröt

ke 4.4. Tutkijatohtori Rosi Enroos (SOC, sosiaalityö): Perhe, vanhemmuus ja vankeus

Kurssi on avoin kaikille Tampereen yliopiston opiskelijoille.

Porin yksikön opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua opetukseen etänä seuraamalla luentotallenteita. Muut suorittavat kurssin lähiopetuksena.

Strategisen tutkimuksen neuvoston (Suomen Akatemia) rahoittamassa CHILDCARE-hankkeessa tarkastellaan lastenhoidon tukia ja varhaiskasvatus- ja esiopetuspalveluja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Studia Generalia –luentosarja esittelee CHILDCARE –hankkeen tuloksia ja niitä kysymyksiä, joita tulokset herättävät pienten lasten varhaiskasvatus– ja hoivapalveluita koskien. Luentosarja toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän yliopiston, Tampereen yliopiston ja THL:n kanssa.

Tampereen yliopistossaluentokurssi toteutetaan yhteiskuntatieteellisen ja kasvatustieteiden tiedekunnan yhteistyönä. Kurssi on osa Lapsuus, perhe ja elämänkulku -teemakokonaisuuden opetusta ja sillä on korvaavuuksia varhaiskasvatuksen opintoihin. Suoritusmuotona on verkkokurssi keväällä 2018.  Kurssi organisoidaan moodleoppimisympäristön kautta, ja sen suorittamiseksi edellytetään luentotallenteiden seuraamisen lisäksi oppimispäiväkirjan kirjoittamista. Oppimispäiväkirjoissa tulee hyödyntää soveltuvaa kirjallisuutta.

Luennot

1. Kansainvälistä vai paikallista? Varhaiskasvatuksen politiikat

Professori Kirsti Karila

Tutkijatohtori Maiju Paananen

2. Päivähoito vai kotihoito?

Professori Katja Repo

Projektitutkija Anna Siippainen

3. Isä vai äiti?

Tutkimusjohtaja Johanna Lammi-Taskula

Yliopistonlehtori Johanna Mykkänen

4. Yksityinen vai julkinen varhaiskasvatus?

Professori Maarit Alasuutari

Yliopistonopettaja Ville Ruutiainen

5. Kysely vai haastattelu?

Tutkijatohtori Eija Räikkönen

Tutkijatohtori Anu Kuukka