Periodit
(27.8.2018
– 21.10.2018)
(22.10.2018
– 14.12.2018)
(7.1.2019
– 3.3.2019)
(4.3.2019
– 26.5.2019)
Opetukseen osallistuminen, harjoitustyö ja tekstianalyysi. Opintojaksolla laaditaan kirjallinen tutkimussuunnitelma pro gradu -tutkielmaa varten ja tutustutaan pro gradu –töiden ohjeisiin ja arvostelukriteereihin.
Seminaariin sisältyy tutkielman tekemisessä tarvittavien tiedonhankintataitojen opetusta.
Suoritustapa: osallistuminen aiheesta järjestettävään seminaariin. Seminaari järjestetään vain kerran lukuvuodessa (syksyllä tai keväällä).
Oheismateriaali:
Seech, Zachary 2009. Writing Philosophy Papers (second edition).
Watson, Richard A. 1992. Writing Philosophy.
Poikkeukset:
Poikkeukset:
Tutkijaseminaarissa filosofian henkilökunta ja vierailevat luennoitsijat pitävät filosofisia esitelmiä . FILJATKOssa esitelmöivät jatko-opiskelijat. / In the seminar, Tampere graduate students, faculty and external speakers give talks in philosophy. Some of the sessions are in English.
Torstaisin/On Thursdays 14-16 Pinni B4141
Ohjelma (täydentyy)/Programme (additions coming)
07.09. (pe) jatkoseminaarin avaus
13.09. FJ: Machina-sessio
27.09. Sanna Mattila (Helsinki): Origin, Kind, Matter - A Kripkean Epistemology of Necessity
4.10. Miira Tuominen (Jyväskylä): Justice in Porphyry’s On Abstinence from Killing Animals
11.10. Valtteri Arstila (Turku): Why we believe that time passes?
18.10. FJ: Petri Myllyniemi
01.11. Marko Ahteensuu (Tampere): Interventionistic Species Conservation and Counterfactual Property-Based Naturalness: A Comparison of Facilitated Adaptation and Assisted Migration
08.11. Lilian O’Brien (Helsinki): Struggle and Success in Understanding Others
15.11. FJ: Jaakko Reinikainen
22.11. Samuli Reijula (Tampere): Do Bayesian models help us understand the human mind?
13.12. FJ: Corrado Pirroddi & Sofia Alexandratos (3h)
KEVÄTLUKUKAUSI (alustava)/SPRING (provisional)
24.1. FJ: Jaana Virta
31.1. Haktan Akcin (Lingnan University): What is Really Wrong with Ontic Structural Realism? On the Possibility of Reading off Ontology from Current Fundamental Science
7.2. FJ: Jan Forsman
14.2. Säde Hormio (Helsinki): The case against inconsequentialism
21.2. Giada Fratantonio (Helsinki): Rethinking the Relation Between Knowledge, Evidence, and Justification
28.2. SFY:n vuosikokous
14.3. Veikko Launis (Turku): Ihmisarvo käsitteenä ja moraalisena vaatimuksena
21.3. Randolph Clarke (Florida State University): Responsibility for Omitting and Refraining
28.3. FJ: Alma Korko
4.4. FJ: Risto Koskensilta
11.4. FJ: Tapio Santala
25.4. FJ: Paula Rauhala
2.5. FJ: Minna Hagman
9.5. Jouni-Matti Kuukkanen (Oulu): Historiographical knowledge as claiming correctly
23.5. FJ: Juho Rantala
Tohtorikoulutuskoulutusseminaari: lähetä esitelmäpaperi sähköpostin liitetiedostona Jaakko Kuorikoskelle viimeistään edeltävänä maanantaina klo 12. Muiden tehtävänä on lukea paperi etukäteen huolellisesti. Esitelmöitsijä pitää paperista aluksi enintään puolen tunnin esityksen. Tämä jättää tunnin aikaa keskustelulle.
Kurssilla tarkastellaan filosofiassa paljon keskusteltuja näkemyksiä, jotka koskevat tiedon rajoja, erehdystä, epäilyä ja negatiivista tietoa. Luennoilla tutustutaan näitä teemoja koskevaan perinteeseen (Sokrates, keskiajan termilogiikka, karteesinen epäily, Kant, Husserl, Wittgenstein, Popper). Samalla pohditaan, mitä merkitystä tällä epistemologisella painotuksella on mielenfilosofialle, kielifilosofialle, tieteen metodologialle, uskonnonfilosofialle ja itse filosofianharjoitukselle.
Poikkeukset:
Vieraalla kielellä annettava opetus [I Periodi]
The course focuses on the basic and general features of scientific research, methodology, and argumentation, as applicable to any field of study. Some central themes in the philosophy of science will also be discussed, in an introductory manner.
The course is intended to all new international UTA Master’s degree students, but it will serve also international Doctoral students. Other degree and exchange students may join if there are free places.
Contact person: Coordinator of international education, Anna Wansén-Kaseva
This course strives to build bridges between experimental research on decision making in cognitive science, behavioral economics and organizational behavior – especially judgement and decision making (JDM) research - and broader sociological research. Sociological theorists have proposed numerous general sociological theories of action for theoretically grounding case-specific empirical research theories. Sociologists’ skepticism towards the utility of experimental behavioral research is understandable, as most experimental designs deliberately aim to isolate individual behavior from the social context of action. This course is premised on the conviction that sociological and behavioral research perspectives on action are complementary, not conflicting, and that cross fertilization of these fields holds more promise for theoretically ambitious social research than new iterations of disciplinarily isolated sociological theories of action. The course covers examples of the use of insights from the behavioral sciences in sociological settings, drawing inferences about decision strategies from new sources of data (e.g., online behavior), as well as a philosophy of science perspective on social scientific explanation.
The course format is a reading seminar with recent research articles as course material. In addition, each student will make a short presentation on an empirical research article related to the methodological topic in question. Default example articles are provided by the teacher, but students can also make suggestions based on their interests (such as their thesis topic).
Tentative schedule:
- Introduction
- History and theory of decision research I
- History and theory of decision research II
- Philosophy of social explanation
- Preference construction
- Situationalism and its critics
- Dual-process theories
- Emotions and decisions
- Scarcity and decisions
- Decision heuristics and on-line data
- Social norms
- Political psychology
- Behavioral addictions
Level:
PhD-students and advanced students of social sciences and philosophy students interested in philosophy of social science.
Participants write short (2-3 page) essays on three topics which they see as most relevant for their studies as well as provide a presentation of a selected topic. The writing assignments are also based on the provided background material.
We will have three meetings. As this is an intensive course based on independent study, participation in class in all meetings is required. Texts will be made available in Moodle.
Wed 19th Sep 4pm A preliminary meeting: divide the tasks.
Fri Nov 9th 10am - 2pm. Carl Schmitt: The Concept of the Political. The participants give 5 min presentation on the alloted pages. Each participant reads the whole book and prepares a summary of the book with own comments.
Tue Dec 4th 10 am - 4 pm Hannah Arendt: The Human Condition. The participants give 5 min presentation on the alloted pages. Each participant reads the whole book and prepares a summary of the book with own comments.
It is widely agreed that social criticism requires knowledge, preferrably from many disciplines of social research. Social ontology studies the most general questions of the nature of social reality. Different scientific approaches make different ontological commitments, and participation in everyday life may make some other ontological commitments appropriate. At least since Habermas (1968), the critical knowledge interest has been distinguished as possibly requiring its own kind of theory (cf. also Horkheimer's distinction between traditional and critical theory). These plural approaches raise the philosophical question of uniting the perspectives, but this lecture series focuses on the critical perspective, asking what kind of social ontology does critical theory require.
Exceptions:
Students will learn to understand the basics of economic way of thinking, especially as expressed in the idea of competive markets in both national and international contexts. On this basis, students will get a grasp of the signifigance of economics to a modern liberal-democratic politics - apparent, for example, in interpretations of the ideas of freedom, justice and democracy.
In questions concerning course content, please contact Petri Räsänen: e.petri.rasanen(a)uta.fi
Opintojakso koostuu temaattisista alustusluennoista ja niiden innoittamasta seminaarityöskentelystä. Opiskelijat tuottavat yksin tai pienryhmissä valitsemaansa teemaan liittyvän esitelmän, joka käsitellään ja kommentoidaan seminaarissa. Esitelmä viimeistellään kommenttien pohjalta lopputyöksi, jota tarjotaan julkaistavaksi Alusta!-verkkolehdessä. Filosofian opinnoissa opintojakso korvaa joko opintojakson FILA9 Yhteiskuntafilosofia tai FILS1E Etiikka ja yhteiskuntafilosofia.
HUOM. Kurssille osallistuville suositeltava vierailuluento
Jan Otto Andersson (kansainvälisen talouden dosentti, yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta, Åbo akademi) alustaa aiheesta: Kapitalismi ja taloustiede. Anwar Shaikhin sanoma niistä ja niille
Keskiviikkona 24.10.2018. Klo 18-20 Linna ls. K110.
Puheenaiheena Anwar Shaikhin teos Capitalism. Competition. Conflict. Crisis (2016). Shaikhin mukaan kilpailu ja konfilktit luonnehtivat kapitalistista talousjärjestelmää, samoin kuin taloudellinen epätasa-arvoisuus sekä toistuvat nousu- ja laskukaudet. Kirjassaan Shaikh pyrkii osoittamaan sen, että nämä kapitalistisen talouden säännönmukaisuudet ovat seurausta talousjärjestelmän sisäisestä dynamiikasta, jonka merkittävin voima on voitontavoittelu.
http://www.anwarshaikhecon.org/
Miten tekniikan kehitys vaikuttaa käsitykseemme siitä, mikä ihminen on? Yksi viimeaikaista tekniikan kehitystä luonnehtiva piirre on ns. "antropotekniikkojen" eli ihmistä itseään muokkaavien tekniikkojen nopea lisääntyminen. Varsinkin tieto- ja geenitekniikan edistys mahdollistaa yhä hienovaraisemmat proteesit, hoidot ja parannukset. Vastaavasti digitalisaatio muuttaa ajatteluamme ja sosiaalisia suhteitamme merkittävästi. Mitä pitäisi ajatella väitteestä, että antropotekniikkojen tavaton kehitys johtaa lopulta ihmisyyden muuttumiseen ja jopa ylittämiseen? Tällaisen väitteen esittävät etenkin niinsanotut transhumanistit ja jotkut posthumanistit, joiden mielestä tekninen kehitys on johtamassa antroposeenin lisäksi myös posthumaaniin tilanteeseen. Mutta miten "ihmisyys" silloin ymmärretään? Eivätkö trans- ja posthumanistiset ajatukset itse asiassa edellytä sellaisen ajatuksen ihmisyydestä plastisena kykynä, jonka esiasteita voi löytää jo Kantilta ja Hegeliltä, ja joka huipentuu ensimmäistä kertaa Nietzschen ajattelussa? 1900-luvulla on kehitelty edelleen ajatusta, että ihmisellä ei ole annettua olemusta, vaan ihminen on tekninen kyky muokata itse omaa olemustaan. Kurssilla esitellään kaksi tämän perusajatuksen keskeistä versiota: ns. saksalaisessa Filosofisessa Antropologiassa (Scheler, Plessner, Gehlen) muotoiltu ajatus ihmisestä teknisenä kykynä, ja ranskalaisessa dekonstruktiossa kehitelty ajatus ihmisen alkuperäisestä teknisyydestä (Nancy, Stiegler). Näemme, mitä hyötyä näistä teorioista voisi olla nykytilanteen hahmottamisessa, vertaamme niitä toisiinsa, ja arvioimme niiden selitysvoimaa.
Kurssiohjelma
1. Transhumanismi, posthumanismi, humanismi. Tekniikan paikka ihmisen määritelmässä.
Lue ennakkolta yksi alla kohdassa Transhumanismi ja Posthumanismi mainituista teksteistä (siis joko Haraway, Hayles tai More).
2. Filosofinen Antropologia (Scheler, Plessner, Gehlen)
Lue ennakolta 1. Luku Arnold Gehlenin kirjasta Man in the Age of Technology.
3. Dekonstruktio (Nancy, Stiegler)
Lue ennalta Bernard Stieglerin kirjan Technics and time 1 osa 2 § 1 "Prometheus's liver" (ja jos ehdit, myös "General Introduction").
Maisteriopintojen suorituksena kohtaan FILS1.
Tapaamiset 10.15-11.45; kun kaksi esitelmää, 9 –12
Työt lähetetään sähköpostitse osallistujille kyseisen viikon maanantaihin klo 12 mennessä. Lisäohjeita sähköpostitse.
Kurssilla käsitellään tekoälyn filosofian kysymyksiä.
Osallistujien suositellaan omaksuvan ilmaisen verkkokurssin
https://www.elementsofai.com/fi
asiat itsenäisesti (kurssin suorittaminen ei ole edellytys tälle kurssille osallistumiseen, mutta suorittaminen kannattaa: kurssin voi sisällyttää tutkinnon muihin opintoihin).
Ensimmäisellä kokoontumiskerralla 9.1. käydään varsin nopeasti läpi perusasioita tekoälyyn tuon kurssin perusteella - varsinaiseen asioiden omaksumiseen suositetaan itsenäistä opiskelua.
17.1-18.1 on Suomen Filosofisen Yhdistyksen kollokvio "Tekoäly, Ihminen ja Yhteiskunta". Kollokvion seuraaminen on osa kurssia (16.1 ja 23.1 ei ole tapaamisia - kollokvion seuraaminen korvaa ne). Tarkemmat ohjeet annetaan ensimmäisessä kokoontumisessa.
30.1. alkaen tavallisena kurssina, osin vierailuluennoitsijoita hyödyntäen.
Ovatko liberalismi ja demokratia myötämielisiä vai vastentahtoisia liittolaisia? Vastaus kysymykseen riippuu muun muassa tarkastelun metodologisista lähtökohdista ja siitä, miten tulkitsemme ideat kansansuvereniteetista, vapaudesta, hyvinvoinnista, oikeudenmukaisuudesta ja omistusoikeudesta.
Missä määrin liberalismissa on mahdollista ylittää metodologisen individualismin näkökulma ja yksilölähtöiset tulkinnat liberalistisista ihanteista, erityisesti demokratiasta? Tähän kysymykseen on annettu historiassa ja meidän päivinämme erilaisia vastauksia. Nykyään keskeisessä asemassa on taloudellisen/taloustieteellisen ajattelutavan määräävä asema poliittiselle päätöksenteolle. Kilpailutaloudellinen ajattelu pohjaa lockelaiseen liberalismiin (sen yksilöoikeuksiin) ja ajatukseen yksilöllisen hyvinvoinnin maksimoimisesta. Tässä ajattelutavassa liberaalis-taloudellisella järjestelmällä on omat tehokkuustavoitteensa, jotka asettavat rajat demokratian vahvemmille tulkinnoille.
Korvaavuus muissa oppiaineissa niiden omien vaatimusten mukaan.
Kurssi on itsenäinen jatko-osa syksyn Parhaat filosofiset artikkelit -kurssille.
Kurssin idea: Lukea monipuolisesti hyviä filosofisia artikkeleita ja keskustella niistä paineettomasti ja hierarkiattomasti porukalla. Samalla analysoidaan, millaisia ovat hyvät filosofiset artikkelit, harjoitetaan filosofista keskustelua hyvässä hengessä ja tutustutaan osallistujien filosofisiin kiinnostuksen kohteisiin.
Osallistujat: Filosofiasta kiinnostuneita ihmisiä uran eri vaiheista fukseista professoreihin jokaisen tuodessa keskusteluun oman näkökulmansa.
Toteutus: Osallistujat lukevat ennalta jaetun artikkelin ennen tapaamisia. Tapaamisen aluksi artikkelin valitsija taustoittaa artikkelia ja valintaansa. Sitten keskustellaan porukalla aiheesta loppuaika pyrkien ymmärtämään, mistä artikkelissa puhutaan ja mistä ei, miksi se on hyvä artikkeli, jne.
Artikkelien valinta: Jokainen osallistuja valitsee jostain filosofisesta mielenkiinnon kohteestaan hyvän artikkelin. Valintaan saa halutessaan apua. Tavoitteena on, että keväällä luetaan artikkeleita ainakin mannermaisen, analyyttisen, marxilaisen, buddhalaisen ja pragmaattisen filosofian osa-alueilta.
Opintopisteet sopimuksen mukaan syventäviin tai jatko-opintoihin.
Moodlen kurssiavain: thebest
Kurssin tavoitteena on tutustua klassisen fenomenologian peruskäsitteisiin, kuten luonnollinen ja fenomenologinen asenne, fenomenologinen ja eideettinen reduktio ja absoluuttinen tietoisuus. Kurssi perustuu Edmund Husserlin luentoihin ”Basic Problems of Phenomenology” vuosilta 1910-1911, joita Husserl itse käytti myös myöhemmillä johdantokursseillaan. Luentojen tarkoituksena on selventää, syventää ja kontekstualisoida tekstissä esitellyt fenomenologian perusajatukset. Kurssin lopuksi tutustumme myös muutamiin Husserlin myöhäiskauden peruskäsitteeseen.
Kurssin voi suorittaa kirjoittamalla viisi yhden sivun mittaista esseetä valmiiksi annettuihin tekstiin liittyviin kysymyksiin. Vaihtoehtoisesti kurssin voi suorittaa tentillä, jossa kysytään viisi näistä kysymyksistä (ja joihin kaikkiin on vastattava). Myös välimuodot näiden kahden suoritusmuodon välillä ovat mahdollisia. 2 op:n suoritukseen edellytetään kolmea yhden sivun esseetä. Tenttimisestä annetaan lisätietoja kurssin alussa.
Kurssi johdattaa tutustumaan sosiaalisen ontologian, sukupuolen metafysiikan ja sosiaalisen kognition keskusteluihin ja tutkimukseen.
HUOM! Alkamisajankohta ja sijainti muuttunut!
Kurssin aikataulu:
1. Järjestäytymisluento ja taustoitus (Jaana Virta) 1.2.2019
2. Naturalismi ja yhteiskuntatieteet (Jaakko Kuorikoski) 8.2.2019
3. Sosiaalinen ontologia (Arto Laitinen) 15.2.2019
4. Sosiaalinen konstruktio (Jani Hakkarainen) 22.2.2019
(Perioditauko 1.3.2019)
5. Yhteiskunnalliset rakenteet (Lauri Lahikainen), 8.3.2019
6. Ihmisten luokittelu ja sosiaaliset möntit (=social kinds) (Samuli Reijula) 15.3.2019
7. Sukupuolen metafysiikka (Jaana Virta) 22.3.2019.
8. Sosiaaliset normit (Risto Koskensilta) 29.3.2019
9. Sukupuolen performatiivinen rakentuminen (Jaana Virta) 5.4.2019
10. Sosiaalinen kognitio (Renne Pesonen) 12.4.2019
11. Miksi yksilöt noudattavat sosiaalisia normeja? (Jaana Virta) 26.4.2019
12. Yhteenveto (Jaana Virta) 3.5.2019
Poikkeukset:
Moodlen kurssiavain: sos
Paikalle saa tulla, vaikkei olisi ilmoittautunut etukäteen.
Vieraalla kielellä annettava opetus [III Periodi]
The course focuses on the basic and general features of scientific research, methodology, and argumentation, as applicable to any field of study. Some central themes in the philosophy of science will also be discussed, in an introductory manner.
The course is intended to all new international UTA Master’s degree students, but it will serve also international Doctoral students. Other degree and exchange students may join if there are free places.
Contact person: Coordinator of international education, Anna Wansén-Kaseva
The course introduces the latest methodological developments related to causal inference in the social sciences. The course begins with the basics of the formal theory of causal reasoning (by Judea Pearl) and its philosophical foundations. We will then explore more specific issues and methodologies, such as the concept of social mechanism, how to construct a good causal variable, quasi-experimental designs, field and laboratory experiments in the social sciences, and case-based process tracing. The course format is a reading seminar with recent methodological research articles as course material. In addition, each student will make a short presentation on an empirical research article related to the methodological topic in question. Default example articles are provided by the teacher, but students can also make suggestions based on their interests (such as their thesis topic).
Course outline:
- Introduction
- Foundations of Causal Inference I
- Foundations of Causal Inference II
- Foundations of Causal Inference III
- Causal Mechanisms and social theory
- Mechanistic thinking and statistics
- What is a good causal variable?
- Quasi-experimental strategies
- Qualitative evidence and process tracing I: within-case
- Qualitative evidence and process tracing II: comparative process tracing
- Experimental social science: field experiments
- Experimental social science: laboratory experiments
Target audience: masters and PhD students in the social sciences and philosophy students interested in philosophy of science. Maximum number of participants: 12.
Two meetings:
19.2.2019 Orientation 10-11
7.5.2019 Discussion 10-18
Vieraalla kielellä annettava opetus [IV Periodi]
This course will examine the moral questions raised by research practices in different disciplines. It will cover the origins of research ethics, and look at the ways in which different moral theories respond to the challenges of research. It will include a focus on the 'Four Principles' approach to research ethics - and consider whether this offers advantages over traditional moral theories. Participants will be asked to deliberate on a series of case studies highlighting a variety of ethical issues, drawn from real-world examples. They will have a possibility to think about the ways in which research ethics applies to research in their own disciplines. In addition to the specifics of research ethics, students will explore the question of what constitutes research, and whether the focus on ethics in relation to research per se constitutes a problem with regard to 'research exceptionalism'.
Instructor: Associate Professor Anna Smajdor, University of Oslo
Before first meeting, readan article from Rosamond Rhodes "Rehtinking Research Ethics" (2006): https://www.dropbox.com/s/spb22yugn926xz1/Rethinking%20Research%20Ethics.pdf?dl=0
This course cannot be used to replace the mandatory research ethics requirement for doctorate students.