Periodit
(31.8.2015
– 18.10.2015)
(19.10.2015
– 20.12.2015)
(11.1.2016
– 6.3.2016)
(7.3.2016
– 29.5.2016)
Luentokurssi muodostuu luennoista, joilla esitellään keskeiset kansainvälisen politiikan tieteenfilosofiset ja teoreettiset lähtökohdat ja ruoditaan niitä tuoreiden keskustelujen ja opintosuunnan piirissä tehtävää tutkimusta vasten.
Ohjelma:
9.9. Tuomas Forsberg: Kurssin avaus ja tavoitteet
10.9. Tuomas Forsberg: Selittäminen ja ymmärtäminen
16.9. Heino Nyyssönen: Metateoriaa ja ontologiaa
17.9. Hanna Ojanen: Käsitteiden määritteleminen politiikassa ja tutkimuksessa
23.9. Pami Aalto: Kansainvälisen politiikan tienhaarassa
24.9. Hannes Peltonen: Pragmatismin politiikka
30.9. Heino Nyyssönen: Välitilinpäätös + Historian uusi käänne – onko sellaista?
1.10. Anni Kangas: Foucaultin vallan ulottuvuuksista
1.10. Hiski Haukkala: Kriittinen realismi
7.10. Saara Särmä: Feminististä havainnointia
8.10. Patrick Jackson: Philosophy in World Politics, Paavo Koli -sali
Poikkeukset:
Kurssille otetaan 16 osallistujaa.
Kurssi toteutetaan itsenäisenä kirjallisena harjoituksena. Osallistujat tuottavat tutkimuspaperin, joka palautetaan kurssin vastuuhenkilölle. Ohjeet palautuksesta alla.
Kurssin päätyötavat ovat kirjallisuuteen perehtyminen, kirjallisuuden arviointi, tutkimuspaperin valmistelu ja palautus.
Kurssin laajuus: 5 op.
Kurssin voi suorittaa myös 10 opinto-pisteen laajuisena, mutta siitä on sovittava erikseen kurssin vastuuhenkilön kanssa. 10 op:n laajuisena tämä kurssi korvaa POLKVS21-kurssin.
Tarkemmat ohjeet:
POLKVS22 Methods Written exercise.pdf
Kirjallinen harjoitus. Lisätiedot opetusohjelmassa. Ensimmäinen infotilaisuus tässä mainittu päivämäärä. Muista infotilaisuuksista tiedotetaan myöhemmin.
Kurssi koostuu kolmesta osin päällekkäisestä jaksosta, jotka ovat opintosuunnan painopistealueiden mukaisia: Eurooppa-tutkimus (I-periodi), maailmanpolitiikka (II-periodi), ja rauhan- ja konfliktintutkimus (III-periodi). Kurssi on mahdollista suorittaa kahdessa periodissa. Opiskelija suorittaa oman suuntaumisensa mukaisen aloitusluennon lisäksi tämän painopistealueen muut kokoontumiskerrat (5), ja käy lisäksi vähintään yhdeltä alueelta vähintään 5 kertaa sekä 5 vapaavalintaista seminaarikertaa, jotka voivat olla myös muiden tahojen järjestämiä aihepiiriä käsitteleviä seminaareja tai puhetilaisuuksia. Lisäksi opiskelija valitsee oman suuntautumisvaihtoehtonsa johtavasta journaalista 3 artikkelia joista suorittaa erikseen yhden suullisesti, esityksessään kahteen muuhun artikkeliin verraten; ja valmistelee työseminaarin aihepiiristä kysymyksiä esittävän ja niihin vastaavan esseen, jossa hyödynnetään kirjallisuutta ja seminaarien vierailuluentoja. Seminaarit koostuvat omien opettajien alustuksista, vierailuluennoista ja vierailuista. Opintojakson suoritettuaan opiskelija on edelleen kehittänyt valmiuksiaan käydä edistynyttä tieteellistä ja käytännöllistä keskustelua vähintään yhden erikoistumisalueen osalta mutta tuntee myös vähintään yhden muun erikoistumisalan ongelmanasetteluja ja lähestymistapoja. Hän on saanut ajantasaisen kuvan alan viimeaikaisesta ja tekeillä olevasta tutkimuksesta, tutkimusta tekevistä tahoista ja keskeisistä kansainvälisten suhteiden muutostrendeistä. Edeltävien opintojaksojen sekä tämän opintojakson seminaariesitysten ja artikkelijulkaisujen pohjalta opiskelija osaa rakentaa omaa tutkimustyötään tukevan kirjallisuuskatsauksen.
Poikkeukset:
Syksyn aloituskokous on 16.9.2015 klo 12-14. Kaikkien seminaariin syksyllä 2015 osallistuvien on oltava paikalla.
Kansainvälisen politiikan tulevan lukuvuoden graduseminaareihin pitää kaikkien (myös jatkajien) ilmoittautua e-lomakkeella 31.5.2015 mennessä. Ilmoittautumista pyydetään myös jatkajilta ja niiltä, jotka aikovat aloittaa seminaarin vasta keväällä 2016. Seminaari jaetaan temaattisesti kahteen tai usempaan ryhmään ilmoittautumisten perusteella.
e-lomakkeella 31.5.2015 mennessä
Vieraalla kielellä annettava opetus [I Periodi]
This course is organized in the form of Tampere Russia Club which is a forum that brings together visiting lecturers representing the academia, public sector organisations, businesses, NGOs, etc. Students taking part in the course play an active part in organising the meetings of the Club. Together with the responsible teacher, they plan and run the programme of the seminar, chair lectures, advertise the events and write reflective posts to the course blog.
The course is compulsory for the students of the RES Master's Programme. Other students wishing to take part in the course must sign-up by 14.9. (anni.kangas@uta.fi).
This course brings key concepts in International Relations into a dialogue with events and dynamics in Russian and European relations. We will familiarize ourselves with concepts such as integration, empire, foreign policy, globalization, hegemony, human rights, levels of analysis, nationalism, peace and war, power, sovereignty, territoriality, and borders.
The course is compulsory for RES Master's Programme students. Other students should sign-up by 3.9. (anni.kangas@uta.fi).
Luennoilla perehdytään klassisiin eliittiteorioihin ja demokraattiseen elitismiin valtatutkimuksen lähestymistapoina sekä tarkastellaan erilaisia eliittitutkimuksessa käytettäviä tutkimusmenetelmiä. Suomalaista eliittirakennetta verrataan pohjoismaisiin eliittirakenteisiin.
Luento-osuus (24 t) suoritetaan oppimispäiväkirjalla (2 op), minkä lisäksi kirjoitetaan essee (3-8 op).
Ilmoittautuminen Tapio Rauniolle
Kurssilla käsitellään deliberatiivisen demokratian käsitettä, käsitteen historiaa, sen eri määritelmiä sekä sitä, miten se eroaa muista demokratiakäsityksistä. Kurssilla pohditaan myös sitä, millaisilla kriteereillä keskustelun deliberatiivisuutta voidaan mitata sekä sitä, miten deliberatiivisen demokratian käsitettä on kritisoitu. Lisäksi kurssilla tutustutaan deliberatiivisen demokratian käytännön toteutuksiin, joita usein kutsutaan demokraattisiksi innovaatioksi. Kurssi suoritetaan osallistumalla deliberatiiviseen keskusteluun ja tenttimällä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta.
Ei ennakkoilmoitautumista
Kaikki länsimaisten poliittisten järjestelmien merkittävimmät päätökset syntyvät puolueiden myötävaikutuksella. Mutta miten puolueiden omat päätökset syntyvät? Tällä kurssilla tarkastelemme puolueita minikokoisina poliittisina järjestelminä (Eldersweld 1964), joiden sisäiset valtarakenteet määrittelevät puoluejohtajien toimintamahdollisuuksien rajat. Kurssin suorittanut kykenee 1) erittelemään valtajärjestelmien keskeiset komponentit ja niiden väliset suhdeverkostot, 2) tuntee suhdeverkostojen tasapainossa tapahtuneet historialliset muutokset ja 3) ymmärtää puolueiden johtamisen nykyhaasteet.
Kurssille ei ole ennakkoilmoittautumista.
Vieraalla kielellä annettava opetus [II Periodi]
It is commonly argued that the European Union suffers from a democratic deficit. Yet both academics and politicians are divided about both the existence of such deficit and about ways of addressing it. Drawing on a wide range of recent publications, the course examines various dimensions of the alleged democratic deficit from lack of citizen engagement to scenarios of genuine supranational democracy.
Email registration by 12 October essential
Contents
It all used to be so neat and tidy – either a single-party, majority Conservative government or a single-party, majority Labour government. That was the classical two-party Westminster model. Then in 2011 the election produced a ‘hung parliament’ and a continental-style coalition of Conservatives and Liberal Democrats. Two referenda – on a new electoral system and Scottish Independence – and then, in May 2015, against all the opinion polls predictions, a return to a very narrow single-party Conservative government. Moreover, Cameron has promised an ‘in-out’ referendum on British membership of the European Union in 2017. What’s going on in British politics? In Scotland in May 2015 the Scottish National Party won 56 out of the 59 Westminster seats ‘north of the border’ with 50% of the vote; in England the populist, anti-EU United Kingdom Independence Party attracted 14.2% of the electorate and the Greens got 4.2%. Despite the return to single-party government, British politics displays more ‘continental features’ than ever before. The course will begin with the May 2015 British general election and consider the extraordinarily changing nature of contemporary British politics.
The main themes will include:
- The Westminster model – changed for ever?
- The use of continental-style referenda
- The role of the House of Commons and the devolved assemblies (Scotland and Wales)
- The rise of significant ‘third parties’ (SNP, UKIP, Plaid Cymru, Greens)
- Changing patterns of voting behaviour
Lecture Programme
October 20 The 2015 British General Election: ‘The End of British Politics’?
October 22 The ‘Continentalisation’ of British Politics: An Analytical Framework
October 27 The British Parliament: A Toothless Tiger?
October 29 Towards a Federal Britain or the Break-Up of Britain?
November 3 Where will the ‘Neverendum’ End? Scotland Towards Independence?
November 5 In/Out, Shake It All About: Party Politics and the 2017 EU Referendum
November 10 Must Labour Lose?
November 12 Plus ça change…..
Email registration by 12 October essential
This course provides an introduction and overview over the disciplines of political and critical discourse analysis. The course will focus on various approaches to political discourse analysis as a tool for analyzing power relations. There is no set single approach, as the field is quite porous. The related works of scholars will be made available for the students for reading, analysis, and reflection during the course. After the course, the students are expected to better understand the various approaches to political discourse analysis and are better equipped to utilize these theories in their forthcoming work. The students will be more adept at spotting discursive practices in political speech and the media and evaluate possible underlying modes of argumentation. The language of the course is English, so students are expected to be reasonably proficient in reading and writing academic texts in this language.
Enrolment via email to teacher responsible. Optimal group size is 20 students, so places on the course are limited. Enrolment prioritized for political science students, otherwise in order of registration.
Exceptions:
Kurssilla tarkastellaan erilaisia valtaa koskevia teoreettisia jäsennyksiä ja valtatutkimuksessa käytettäviä lähestymistapoja sekä sovelletaan niitä empiiriseen aineistoon.
Kurssilla luetaan Olsonin ja Ostromin toisiinsa läheisesti liittyvät kirjat sekä analysoidaan kirjoja kriittisesti. Kurssin tavoitteena on luoda käsitys kollektiivisen toiminnan ongelmiin liittyvistä teorioista sekä niiden erilaisista käytännön ratkaisuista. Kollektiivisen toiminnan ongelmia ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, liikakalastus tai äänestäminen. Miten tällaisia ongelmia voidaan ratkaista? Onko ainoa tapa rajoittaa esim. liikakalastusta lainsäädännöllä vai voiko epämuodolliset ja paikalliset instituutiot olla toimivampia ratkaisuja. Kurssilla kukin opiskelija laatii esityksen kunkin kirjan yhdestä luvusta ja osallistuu kutakin lukua koskevaan yleiseen keskusteluun.
Ennakkoilmoittautuminen opettajalle sähköpostilla 17.1.2016 mennessä.
Poikkeukset:
Poikkeukset:
Lukupiiri, jossa opiskelijat laatii suullisen ja kirjallisen esityksen, 10 op suorittavat myös esseen.
Vieraalla kielellä annettava opetus [III Periodi]
The course critically examines the underlying structural and institutional causes of the Euro crisis. After completion, students will have a better understanding of the basic features of economic governance under the Economic and Monetary Union and the governance reforms implemented during the euro crisis. Students will be able to orient current developments within an appropriate historical context and understand the limitations this history imposes on the contemporary policy landscape.
Email registration by January 11 essential
Exceptions:
Context
At the April 2015 general election the Finnish Centre Party became the largest party for the third time in the last four general elections, a remarkable achievement for a former farmers’ party in a post-modern, post-Nokia society. Indeed, the Finnish Centre has boasted no less than four prime ministers over the course of the first decade and a half of the new millennium. Elsewhere in Northern Europe there are Centre Parties with a capital ‘C’ in Estonia, Norway and Sweden. All the Nordic Centre parties originated as class-based agrarian parties that changed their name in response to social structural change (industrialization and urbanization) in the period 1957-1965. The Estonian Centre Party is a more recent post-communist-era phenomenon (growing out of the revolutionary Popular Front) which took its name from the Swedish Centre. All the North European Centre Parties (except the non-EU Norwegian) work together in the ALDE (The Alliance of Liberals and Democrats for Europe) group in the European Parliament whilst the Nordic Centre Parties form part of the Centre Group in the inter-parliamentary consultative body, the Nordic Council.
Theoretical Focus
However, as Reuven Hazan has observed, “a Centre-label party need not be a centre or a middle party”. Accordingly, the course considers what sort of parties the North European Centre Parties are. How ‘central’ have these Centre Parties been – central in the sense of playing a central role in government-building, occupying a central position on the political spectrum and able to combine in coalition with parties both to the political left or right? The analytical starting point is the rather neglected notion of a ‘pivotal centre party’ (Keman 1994; 2010) and its close relative the ‘hinge centre party’. The literature (Abedi and Siaroff 2010) has tended the use these terms interchangeably but in this course it is argued that it is useful to retain a distinction between them. Other core course concepts include ‘party change’, the ‘catchall party’ and ‘legislative party system dynamics’.
The Empirical Body of the Course
Three measures of centrality are proposed: i) electoral dominance ii) ideological centrality iii) strategic coalitional centrality. These are then applied in turn to the four North European Centre Parties.
Lecture Schedule
19/1 Introduction. The Scandinavian Party System(s)
21/1 Analysing ‘party change’. From Farmyard to City Square
26/1 The Swedish Centre. From a policy-seeking to an office-seeking paty?
28/1 The Norwegian Centre. Forever a sing-interest party?
2/2 The Finnish Centre. A ‘genuine pivot party’?
4/2 Analysing ‘party system change’. Legislative party system realignment?
9/2 Are the Nordic Centre-label parties centrist parties?
11/2 Centre-label parties. A future?
Email registration by 11 January essential
Opintojaksolla tarkastellaan transatlanttista integraatiota kansallisen ja kansainvälisen tason välisenä prosessina, joka tuottaa kansainvälistä hallintaa ja syventää EU:n ja Yhdysvaltain välistä taloudellista ja poliittista kumppanuutta. Lisäksi kurssilla tarkastellaan transatlanttista integraatiota yhtenä globalisaatiota rakentavaista nyt käynnissä olevista muutosprosesseista, jonka vahvuus ja heikkous määräytyvät suhteessa Aasian kulttuureihin ja alueellisen integraatioon (BRICS, SCO, Unasur).
Kurssi koostuu neljästä luentokerrasta, kolmesta seminaari-istunnosta (3 x 4 h) ja yhdestä palauteseminaarista. Seminaarit on jaettu kolmeen teemaan, 1) kansainvälinen yhteisö, maailmanpolitiikka ja transatlanttinen integraatio, 2) alueelliset integraatiot sekä Intian ja Kiinan sivilisaatiot ja näiden suhde maailman muutokseen, 3) transatlanttinen integraatio poliittisena prosessina sekä kansallisen ja kansainvälisen tason toimijoiden välisenä vuorovaikutuksena. Seminaareja varten opiskelijan perehtyvät kuhunkin teemaan etukäteen jaetun opintomateriaalin pohjalta ja valmistelevat ryhmätyönä alustuksen keskustelun pohjaksi.
Kurssin aikana jokainen opiskelija valmistelee 7-12 sivun esseen kurssin korvaaman opintokokonaisuuden näkökulmasta. Esseen palautetaan 3 viikkoa seminaarien päättymisen jälkeen, ja palauteseminaari on siitä viikon kuluttua. Tuolloin opettajat esittävät kootun palautteen ja opiskelijat saavat kommentoidun paperinsa viimeisteltäväksi.
Vieraalla kielellä annettava opetus [IV Periodi]
Erasmus+ Jean Monnet Module, University of Tampere
Stepping Stones to Working Life in the Field of EU-Russia Relations (STEPIN) is a bridge between the final stages of university studies at the Master’s level and the professional life. STEPIN consists of an intensive, one-week tailor-made training course on EU issues (EU-Russia relations in particular) with special relevance to the students orienting themselves in the working life. Focusing on skills and knowledge in a transversal sense, the training course provides the students with a concrete introduction to professional life in the academia, research institutes, administration, policy-making and the private sector, NGOs and civil society. It emphasizes learning by doing and active participation of the students, teaching staff and visitors, with the aim of increased familiarity with the expectations of potential employers, actual career paths and experiences, and deeper understanding of the relevance of the students’ expertise and skills and different ways of putting them to use.
Programme
Monday 4 April
10-12 Welcome and introduction to the STEPIN course (Hanna Ojanen); introduction to the writing exercise (Anna-Kaisa Hiltunen)
14–16 Open seminar: “Joining Hands for Syria’s Future: Prospects for Cooperation between the EU and Russia?”
Speakers
Mr. Mikko Patokallio, Analyst in Crisis Management Initiative’s (CMI) Programme Management Office (PMO).
Ms. Irina Petrova, PhD fellow at the Leuven International and European Studies (LINES) Institute, University of Leuven
Dr. Ekaterina Stepanova, Institute of World Economy and International Relations (IMEMO), Moscow
Moderator
Mr. Jukka Huusko, Staff Writer at Helsingin Sanomat newspaper, former Cairo correspondent, Helsinki
Tuesday 5 April
10–12 Research as a career (guest speakers)
13–16 TV interviews, introduction and first exercises (Jussi Seppälä)
Wednesday 6 April
10–16 TV interviews and feedback (Jussi Seppälä)
Thursday 7 April
9–13 EU careers, introduction and test simulation
14–16 Lecture on the media (topic tbc) (guest speaker)
Friday 8 April
10–12 Feedback on the written exercise (Anna-Kaisa Hiltunen)
13–16 General feedback session
The number of participants will be limited to 10-15. Those interested in taking part are invited to send a letter of motivation that also includes information about the topic and stage of the applicant's Master's thesis to Jean Monnet Professor Hanna Ojanen by e-mail (hanna.ojanen@uta.fi) by 29 February at the latest.
Opintojaksolla tarkastellaan transatlanttista integraatiota kansallisen ja kansainvälisen tason välisenä prosessina, joka tuottaa kansainvälistä hallintaa ja syventää EU:n ja Yhdysvaltain välistä taloudellista ja poliittista kumppanuutta. Lisäksi kurssilla tarkastellaan transatlanttista integraatiota yhtenä globalisaatiota rakentavaista nyt käynnissä olevista muutosprosesseista, jonka vahvuus ja heikkous määräytyvät suhteessa Aasian kulttuureihin ja alueellisen integraatioon (BRICS, SCO, Unasur).
Kurssi koostuu neljästä luentokerrasta, kolmesta seminaari-istunnosta (3 x 4 h) ja yhdestä palauteseminaarista. Seminaarit on jaettu kolmeen teemaan, 1) kansainvälinen yhteisö, maailmanpolitiikka ja transatlanttinen integraatio, 2) alueelliset integraatiot sekä Intian ja Kiinan sivilisaatiot ja näiden suhde maailman muutokseen, 3) transatlanttinen integraatio poliittisena prosessina sekä kansallisen ja kansainvälisen tason toimijoiden välisenä vuorovaikutuksena. Seminaareja varten opiskelijan perehtyvät kuhunkin teemaan etukäteen jaetun opintomateriaalin pohjalta ja valmistelevat ryhmätyönä alustuksen keskustelun pohjaksi.
Kurssin aikana jokainen opiskelija valmistelee 7-12 sivun esseen kurssin korvaaman opintokokonaisuuden näkökulmasta. Esseen palautetaan 3 viikkoa seminaarien päättymisen jälkeen, ja palauteseminaari on siitä viikon kuluttua. Tuolloin opettajat esittävät kootun palautteen ja opiskelijat saavat kommentoidun paperinsa viimeisteltäväksi.
Kurssilla käsitellään Montesquieun ja Karl Marxin perustavaa merkitystä uuden ajan poliittisen ajattelun ja toiminnan historiassa.
Ennakkoilmoittautuminen Mikko Lahtiselle sähköpostitse 1.4.2016 mennessä.
Tutkimusprojektissa suunnitellaan ja toteutetaan kyselytutkimus yhteisesti valitulle kohderyhmälle poliittisen luottamuksen tematiikasta tai vaihtoehtoisesti hyödynnetään valmiita kyselytutkimusaineistoja. Tutkimuksesta kirjoitetaan lopuksi artikkelimuotoinen raportti. Kvantitatiivisten menetelmien perusteiden tunteminen (POLVOA12 tai vastaavat tiedot) on kurssille osallistumisen edellytys, mutta projektissa on monenlaisia työtehtäviä, joita jokainen voi tehdä omien vahvuuksiensa mukaan.
Ilmoittautuminen sähköpostitse osoitteeseen elina.kestila-kekkonen@uta.fi. Kurssille otetaan 8-10 opintojen eri vaiheissa olevaa osallistujaa.
Kurssilla voi korvata joko opintojakson POLVOS28 Puolueet ja vaalit tai kaksi opintojaksoa moduulista POLVOA40 Poliittinen osallistuminen tai POLVOS30 Valtio-opin tutkimusmenetelmät.
Vieraalla kielellä annettava opetus [IV Periodi]
The global geo-political context of terrorism and war is analysed with the central focus directed to the evolution of global terrorism and the forms it has taken in the post-WWII and post-Cold War era. Terrorism is one of many challenges to the sovereign power of nation-states and the most pressing of the political problems associated with this ‘global crisis’ of terrorism will be evaluated. Students explore this challenge essentially through themes inclusive of terror organizations/movements and their development, the complex relationship between terrorism groups and insurgency movements, and the response of modern nation-states and the international community to various types of terrorist organizations. Students apply critical reasoning to complex issues through independent and collaborative research.
The course content will be drawn from but not restricted to:
- Discussions of the socio-political origin of terrorism as a means of achieving certain ends.
- The conceptual understanding of different types of terrorist organizations and movements including differences and similarities in sacred and secular terror and the various ideological justifications that have been employed to sanction armed insurgency and terror.
- Case studies of specific terrorist and insurgency movements in South/South Asia, Middle East and Europe.
- The public policy response to terror including most significantly the US response to 9/11.
- The relationship between terrorist organizations and the mass media.
- The relationship between national liberation struggles and terrorist organizations.
Email registration by 1 March essential