Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan uusille opiskelijoille yhteiset tilaisuudet

ORIENTOIVAT OPINNOT 1 (2 tilaisuutta)
Ma 28.8. klo 9-12, juhlasali
Tutkintoni ja opiskelun käytännön asiat

Ma 23.10. klo 8.15-10
Opintojen suunnittelu, HOPS

ORIENTOIVAT OPINNOT 2

to 31.8. päätalo ls. D10a

klo 12.15 Avaus

klo 12.20 Opiskelijan sähköiset palvelut

klo 13.00 Kirjaston palvelut ja tiedonhankintataidot

klo 13.20 Viestintä- ja kieliopinnot

klo 13.50 Saavutettavuus ja erityisjärjestelyt opinnoissa

Tauko 5 min

klo 14.15 Unipoli Sport

klo 14.30 Opiskelijoiden terveyspalvelut/YTHS

klo 14.40 Tampereen yliopisto - hyvä opiskeluyhteisö

klo 15.00 Lopetus

ORIENTOIVAT OPINNOT 3: Hyvinvointiorientoivat (opiskelu elämänvaiheena)

ke 20.9.2017 klo 14.00-15: JKK ja SOC

ORIENTOIVAT OPINNOT 4: Valinnaisten opintojen info

to 12.10., aikataulu tarkentuu myöhemmin

Orientoiviin opintoihin kuuluu myös tutkinto-ohjelmakohtaisia tilaisuuksia

• Filosofian tutkinto-ohjelman orientoivat opinnot ti 29.8. klo 14-16 Pinni B4141

• Historian tutkinto-ohjelman oma infotilaisuus 28.8. klo 13.00 (PinniB 1096)
• Historian tutkinto-ohjelman tutustumisillanvietto 12.9. klo 17.00 (aloitus PinniB 1097)
• Historian tutkinto-ohjelman informaatio- ja keskustelutilaisuus historian opinnoista (valinnaiset opinnot, aineenopettajuus, vaihtoon lähtö, opiskelukäytännöt) 1.11. klo 12-14

Orientoivien opintojen osana laaditaan myös henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)

Filosofian tutkinto-ohjelman osalta orientoivista opinnoista vastaa Jani Hakkarainen (jani.hakkarainen@uta.fi)

Historian tutkinto-ohjelman osalta orintoivista opinnoista vastaa Ville Vuolanto (ville.vuolanto@uta.fi).

Suoritustapa: Opiskelija osallistuu luennoille sekä ryhmätyöskentelyyn. Lisäksi hän tekee lähdekriitiikkitehtävän sekä kirjoittaa esseen (Ohjeet annetaan 1. luentokerralla).

Kurssille otetaan 40 opiskelijaa. Etusija historian tutkinto-ohjelman opiskelijoilla. Huom! Mikäli sinut hyväksytään kurssille, muttet osallistu opetukseen, sinun tulee perua ilmoittautumisesi viimeistään aamupäivällä ke 6.9. ilmoittamalla asiasta sähköpostitse kurssin vastuuopettajalle (ville.vuolanto@uta.fi). Mikäli et osallistu opetukseen etkä peru kurssipaikkaasi tai keskeytät kurssin, suorituksesi arvioidaan arvosanalla hylätty.

Luentokurssi on tarkoitettu ensisijaisesti tutkinto-ohjelman omille opiskelijoille.

Opintojaksossa perehdytään keskeisiin yhteiskunnallisiin ja kulttuurillisiin ilmiöihin Euroopassa antiikista uuden ajan alkuun. Opintojaksossa tarkastellaan temaattisesti antiikin maailman muotoutumista ja muuntumista sekä keskiaikaisen Euroopan syntyä ja historiallista kehitystä uuden ajan alkuun asti. Opintojakso keskittyy eurooppalaiseen traditioon ja identiteettiin, joka yhdistyy laajempaan maantieteelliseen perspektiiviin.

Kurssille ei ole ennakkoilmoittautumista.

Kurssin luentorunko

• 7.9: Mikä –kenen antiikki
• 14.9: Kreikkalainen maailma:  Arkaaiset yhteisöt – kulttuuri – demokratian synty
• 21.9: Kreikka: yhteiskunta, sukupuoli, kansalaisuus – orjuus
• 28.9: Rooman synnyn tausta, Tasavaltainen traditio –Augustuksen aika
• 5.10: Keisarillinen yhteiskunta, perhe, uskonto, elämänkaari
• 12.10: Kristillisen kulttuurin synty
• 19.10: Keskiaikainen maailmankuva ja ristiretket (Tamminen)
• 26.10: Rooma, Pietarin kultti ja Paavin vallan kehitys (Hanska)
• 2.11: Case study: Ostia, Rooman satamakaupunki. Deadline Luentopäiväkirjoille!
• 9.11: Tehtävien palautuskeskustelu

Kurssilla suoritetaan useita pienempiä kirjoitustehtäviä joiden palautus on kurssin aikana. Lisäksi kurssiin liittyy laajempi lopputyö.

Läsnäolo luennoilla on pakollinen.

Kandidaattiseminaariesitelmä ja praktikum-työ suositellaan tehtäväksi eri aiheesta.

Ensimmäinen kokoontuminen ke 20.9. klo 12-14 Pinni B3077.

Kandidaattiseminaariesitelmä ja praktikumtyö suositellaan tehtäväksi eri aiheesta.

Kandidaattiseminaariesitelmä ja praktikumtyö suositellaan tehtäväksi eri aiheesta.

Kandidaattiseminaariesitelmä ja praktikumtyö suositellaan tehtäväksi eri aiheesta.

Kurssilla käsitellään alkuperäistekstejä ennalta luetun (moodlessa jaetun) teoreettisen lukemiston avulla. Kurssi on metodiopintoluonteinen, työ painottuu nimenomaan lähde- ja tekstianalyysiin.

Kurssilla perehdytään henkilöhistoriallisiin aineistoihin ja kirjoitetaan pienoiselämäkertoja Tampereelle ulkomailta tulleista henkilöistä (perheet, asiantuntijat, kansallisuudet, ryhmät). Esiin nousevia teemoja ovat mm. transnationaali elämä, toiseus, kielivähemmistöt, asiantuntijuus ja innovaatioiden leviäminen. 

Kurssi sisältää luentoja Tampereesta kansainvälisenä kaupunkina, transnationaalisesta lähestymistavasta ja henkilöhistorian lähteistä ja menetelmistä. Pääpaino on kuitenkin tekemällä ja tutkimalla oppimisessa.  Arkistovierailujen (Tampereen kaupungin arkisto, Vapriikin kuva-arkisto) kautta opiskelijat saatetaan aiheen ja lähteiden äärelle. Opiskelijoita ohjataan henkilöhistoriallisten aineistojen käyttöön. Tämän jälkeen opiskelijat laativat yksin tain pienryhmissä käsikirjoituksen. Purkutilaisuuksissa käsikirjoitukset käyvät läpi kurssin muiden opiskelijoiden vertaisarvioinnin.

Alustava ohjelma:

11.9                    Kurssin esittely ja johdatusluento Kansainvälinen Tampere

18.9                    Henkilöhistorian lähteet ja menetelmät. Miten tutkia ulkomaalaisia henkilöitä Suomessa?

25.9                    Finlaysonin ulkomaalaiset (Tapio Salminen) / Tampereen venäläiset (Sami Suodenjoki)

2.10                    Ulkomaalaisena Tampereella (haastattelu, tarkentuu)

9.10                    Transnationaali elämä, toiseus (Seija Jalagin)

16.10                  Aiheenesittelyt

23.10                  Vierailut (Tampereen kaupunginarkisto, Vapriikin kuva-arkisto)

Ensimmäinen periodi loppuu

30.10                  Työstö / omatoimista työskentelyä / vastaanottoja

6.11                    Työstö / omatoimista työskentelyä / vastaanottoja

13.11                  Töiden purku / vertaisarviointi (3 h)

20.11                  Töiden purku / vertaisarviointi (2 h)

27.11                  Töiden purku / vertaisarviointi (3 h)

Kurssin suoritus edellyttää sitoutumista ja läsnäoloa. Kurssi sisältää tutustumiskäyntejä, joiden aikataulun sovittaminen tarkasti kahteen tuntiin voi välillä olla hankalaa.

Kurssilla käsitellään Japanin avautumista (1853–68) ja uudistumista Meiji-kaudella (1868–1912). Kuinka eristäytynyt ja jälkeenjäänyt kehitysmaa muuttui muutamassa vuosikymmenessä sotilaalliseksi ja taloudelliseksi suurvallaksi, joka lopulta uskalsi haastaa länsimaat kamppailuun Aasian ja Tyynen meren herruudesta? Miksi modernisaatio onnistui Japanissa mutta ei esimerkiksi Egyptissä, Kiinassa tai Latinalaisessa Amerikassa? Miten modernisaatio muutti japanilaista kulttuuria kampauksia ja ruokailutottumuksia myöten – ja kuinka nämä muutokset otettiin vastaan? Entä miten Japanin modernisaatio vaikutti koko Itä-Aasian myöhempään kehitykseen?

Kurssilla tutustutaan erilaisiin kulttuurimatkoihin, niiden historiaan, nykytilanteeseen ja tulevaisuuteen. Kurssin aikana kartoitetaan olemassa olevien kulttuurimatkojen tarjontaa sekä perehdytään historian ja kulttuuriperinnön mahdollisuuksiin ja merkitykseen matkailun ja elinkeinoelämän sektorilla. Lisäksi opitaan ymmärtämään myös niitä haasteita ja ongelmia, joita matkailu voi aiheuttaa kulttuuriperintökohteille ja paikalliselle kulttuurille.

Kurssiin sisältyy ennakkotehtävä, tutustumista annettuihin aineistoihin sekä kaksi laajempaa pienryhmätehtävää, joista jälkimmäisen aikana opiskelijat suunnittelevat oman, toteuttamiskelpoisen kulttuurimatkan. Suunniteltuja matkoja voidaan tarjota kurssin loppuvaiheessa mm. erilaisille yhdistyksille, järjestöille tai matkanjärjestäjille joko pidemmiksi matkoiksi tai ekskursiomatkoiksi.

Kurssin tavoitteena on kehittää opiskelijoiden asiantuntemusta ja aktiivisuutta monipuolisina tiedon tuottajina ja välittäjinä sekä avata yhteistyötä elinkeinoelämän suuntaan ja herättää kiinnostusta myös omaan yrittäjyyteen. Opetuksessa korostuu toiminnallinen oppiminen: aktiivinen tiedon etsiminen ja prosessoiminen, ryhmätehtävien tekeminen ja esittäminen sekä alustuksiin ja esitelmiin pohjautuvat analyysit ja keskustelut.

Opetusmuoto: Verkkokurssi. Kurssiin liittyy itsenäisesti laadittava kirjallinen ennakkotehtävä sekä kaksi pienryhmätehtävää.

Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille syyslukukauden 2017 verkkokursseille alkaa 15.8.2017 klo 12.00 ja päättyy 18.9.2017, klo 12.00.

Ohjeita verkkokursseille ilmoittautumiseen.

Huom! Verkkokurssin opetuksen alku ja loppupäivät tarkentuvat myöhemmin ja opettaja ilmoittaa ne kurssille hyväksytyille.

Kurssilla perehdytään sotien valokuvaamiseen ja kuvien propagandistiseen käyttöön aina 1930-luvulta nykypäivään. Opiskelijat tutustuvat monimuotoisten tehtävien ja tapausanalyysien kautta niin kansallista identiteettiä rakentaneisiin kuviin kuin kriisiajan kuvallisen viestinnän ja propagandan erityispiirteisiinkin. Kurssin jälkeen opiskelijat kykenevät tulkitsemaan yhä visuaalisemmaksi muuttuvaa mediamaisemaa sekä ymmärtävät, miksi eri aikojen kriiseistä otetut kuvat ovat sellaisia kuin ovat.

Opetusmuoto: Kurssin perussuoritus 4op muodostuu verkkokurssisosuudesta, joka vaatii sitoutumista kurssin aikatauluun ja yhdessä suoritettaviin verkkokeskustelutehtäviin sekä itsenäisesti suoritettaviin kirjallisiin opintotehtäviin. Verkkokurssisuoritusta voi vielä täydentää 1op laajuisella vapaaehtoisella esseellä, ja sen palauttamisen määräajasta sovitaan esseen kirjoittajien kanssa kurssin aikana erikseen. Huom! Tampereen yliopiston opiskelijat suorittavat kurssin 5 op laajuisena.
Kurssin kohderyhmä: Kriisiajan viestinnästä, sotapropagandasta ja valokuvauksen ja valokuvien historiasta kiinnostuneet. Aineopinnot ja syventävät opinnot.
Kurssin suunnitteluryhmä: Kurssin suunnitteluryhmä: Olli Kleemola, Aake Kinnunen
Kurssin rakentaminen ja suunnittelun koordinointi: Tapio Onnela

Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille syyslukukauden 2016 verkkokursseille alkaa 15.8.2017 klo 12.00 ja päättyy 18.9.2017, klo 12.00.

Ohjeita verkkokursseille ilmoittautumiseen.

Huom! Tampereen yliopiston opiskelijat suorittavat kurssin 5 op laajuisena.

Kurssilla tarkastellaan liikennettä kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta. Aikarajaus on 1800-luvun lopulta nykyhetkeen. Kurssin aineistona on sekä kotimaisia että englanninkielisiä tieteellisiä artikkeleita.

Kurssin yhteisissä verkkokeskusteluissa, lähdeanalyysitehtävässä ja itsenäisesti suoritettavissa kirjallisissa opintotehtävissä pohditaan seuraavanlaisia kysymyksiä:
Liikennekulttuuri on käsite, joka on toistuvasti esillä nykyhetken julkisessa keskustelussa. Mitä käsitteellä liikennekulttuuri tarkoitetaan?

Miten eri liikennevälineet ovat vaikuttaneet ihmisten arkeen ja liikkumiseen Euroopassa?

Millaisia tunteita ja aistimellista kokemista liikenteeseen on liitetty?

Miten sukupuoli ja liikenne ovat kytkeytyneet toisiinsa?

Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille syyslukukauden 2016 verkkokursseille alkaa 15.8.2017 klo 12.00 ja päättyy 18.9.2017, klo 12.00.

Ohjeita verkkokursseille ilmoittautumiseen

Kurssilla käsitellään ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta metsästäjäkulttuureista nykypäivään.Kurssi antaa opiskelijalle kuvan ympäristöhistoriasta osana historiatiedettä ja muita yhteiskuntatieteitä.Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on käsitys ihmisestä ympäristöään hyödyntävänä toimijana sekä ihmisen luontosuhteessa tapahtuneista muutoksista. Kurssi on kokonaan uudistettu versio varhaisemmasta kurssista "Ihmisen ja ympärisön vuorovaikutuksen historia"

Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille syyslukukauden 2016 verkkokursseille alkaa 15.8.2017 klo 12.00 ja päättyy 18.9.2017, klo 12.00

Ohjeita verkkokursseille ilmoittautumiseen

Huom! Verkkokurssin opetuksen alku ja loppupäivät tarkentuvat myöhemmin ja opettaja ilmoittaa ne kurssille hyväksytyille.

Uuden ajan alun ryhmä on uuden ajan alun (n. 1500-1800) teemoihin ja tutkimusongelmiin keskittyvä ryhmä. Kaikki opiskelijat ja jatko-opiskelijat sekä varttuneemmatkin tutkijat, jotka haluavat keskustella aikakauden kysymyksistä, ovat tervetulleita tapaamisiin.

Ryhmällä on oma Moodle-alue, jonka jäseneksi pääsee ottamalla yhteyttä ryhmän vetäjään. Moodlesta selviää myös kokoontumisten tarkempi aikataulu.

Syksyn 2017 1. tapaamisessa to 7.9. klo 14.15 prof Mark Golden (Univ. of Winnipeg) esitelmöi antiikin olympialaisista otsikolla "Olive-Tinted Spectacles: Myths in the Histories of the Ancient and Modern Olympics".

Huomaa paikka: päärakennus luentosali C6!

Tässä on ensiluokkainen tilaisuus päästää kuulemaan antiikin sosiaalihistorian tutkimuksen legendaa. Tervetuloa!

Myöhemmästä ohjelmasta sovitaan toiste, mutta jos jo tiedät kaipaavasi ryhmän tukea antiikin tai keskiajan opiskelun tai tutkimuksen suhteen (esim. opinnäytteen tai sen osan työstämisessä), olethan yhteyksissä Ville Vuolantoon (ville.vuolanto@uta.fi).

***

Ryhmässä keskustelemme ajankohtaisesta tutkimuksesta, sekä osallistujien tutkielmien, esseiden, artikkeleiden ja muiden työpaperien (kuten kandidaatintöiden) eri versioista. Kirjareferaateilla ja esitelmillä on myös mahdollista suorittaa opintopisteitä eri kokonaisuuksista sopimuksen mukaan. Silloin tällöin tapana on ollut myös järjestää illanistujaisia, näyttely-, kirjasto- ja teatterikäyntejä ja jopa opintomatkoja.

Ryhmä kokoontuu torstaisin klo 14-16 seminaarihuoneessa Pinni B3077. Seuraa tiedotusta lisätietoja saadaksesi  -  ryhmän moodle-alueen tunnuksia saa vetäjiltä (laita sähköpostia).

Mukaan voi ja kannattaa liittyä jo opintojen alkuvaiheessa. Kyseessä on avoin akateeminen keskustelu- ja oppimisympäristö. Mukana on ollut niin ensimmäisen vuoden opiskelijoita,  kandidaatintöiden tekijöitä kuin myös jatko-opiskelijoita ja tohtoreita.

Kurssiin kuuluu luento (18 h) sekä vaihtelevia suoritusmuotoja kiinnostuksen mukaan. Näihin voi kuulua laaja, kommentoitu luentopäiväkirja tai vaativa essee vapaavalintaisesta aiheesta. Aiheita esitellään kurssin alussa, ja esseen kirjoittamisen voi aloittaa heti. Esseisiin kuuluu kirjallinen oheisaineisto. Essee tai muut suoritusmuodot voivat korvata luentokertauksen.

Kurssin suoritustapoja voi olla erilaisia opiskelijoiden toiveen ja kiinnostuksen mukaan.

Luentoa ei ole 8.11. eikä 6.12.

Lisätietoja kurssista annetaan myöhemmin.

Kurssi paneutuu elämänkaareen ja elämänkulkuun kulttuurisena ja sosiaalisena ilmiönä sekä sosiaalihistorian ja perhehistorian osana. Aluksi lähestytään alan tutkimusta teoreettisemmasta näkökulmasta, tästä edetään elämänkaaren eri vaiheisiin ja niihin liitettyihin kulttuurisiin odotuksiin, arvoihin ja uskomuksiin. Sukupuoli määrittää elämänkaarta eri aikoina eri tavoin. Nuoruus modernin maailman ihannoituna elämänkaaren vaiheena nousee kurssilla myös tarkastelun kohteeksi.

Ohjelma

2.11

Johdatus teemaan, Elämänkaaren ääripäät: Syntymän ja kuoleman kulttuuriset merkitykset, antiikin roomalainen kulttuuri esimerkkinä: Katariina Mustakallio

9.11

Elämänkaari ja elämänkulkulähestymistapa historiantutkimuksessa: Pirjo Markkola

16.11

Elämänkaari ja moderni kansalaisihanne: Seija-Leena Nevala-Nurmi

23.11

Elämänkaari ja pitkän aikavälin historia. Esimerkkinä kristinuskon nousu myöhäisantiikissa: Ville Vuolanto

30.11

Elämänkaari ja sukupuoli, keskiaikainen yhteiskunta esimerkkinä: Sari Katajala-Peltomaa

7.12

Nuoruuden esiinmarssi. Nuoruus historiantutkimuksen kohteena: Mervi Kaarninen

14.12

Kurssin kokonaisuuden läpikäynti

Kurssilla tutustutaan erilaisiin historiantutkimuksessa käytettyihin näkökulmiin ja tutkimusmenetelmiin. Jokaisella luentokerralla yksi oppiaineen tutkijoista kertoo omissa tutkimuksissaan käyttämistään aineistoista ja menetelmistä. Luennoitsijat edustavat eri aikakausiin ja lähestymistapoihin erikoistuneita tutkijoita.

Ohjelma:

24.10. Katja-Maria Miettunen: Muistelun tutkimisen aineistot ja menetelmät

31.10. Risto Turunen: Digitaaliset menetelmät ja aineistot: Sosialismin kieli Suomessa pitkällä 1800-luvulla

7.11. Jenni Kuuliala: Ihmekertomukset sosiaalihistorian lähdeaineistona

14.11. Tapio Salminen: Paikkatietoaineistot historiantutkimuksessa

21.11. Ville Kivimäki: Tunteiden historia

28.11. Tiina Miettinen: Digitaaliset tietokannat vanhemman ajan tutkimuksen apuna

5.12. Ei luentoa

12.12. Tanja Vahtikari: Performanssi historiantutkimuksessa

Suoritustapa: Luennoille osallistuminen (14h) ja oppimispäiväkirja. Oppimispäiväkirjaa kirjoitetaan luentojen ja jokaisen luennon yhteydessä ilmoitetun artikkelin pohjalta (kaikkiaan 7 artikkelia, jotka ovat joko englannin- tai suomenkielisiä).

Valintaperusteet: Kurssille otetaan 40 opiskelijaa. Etusija Historian tutkinto-ohjelman opiskelijoilla. Mikäli Historian tutkinto-ohjelman opiskelijoita ilmoittautuu kurssille enemmän kuin 40, etusija valinnassa on heistä niillä, joilta puuttuu kandidaatin tutkintoon vaadittavia valinnaisia menetelmäopintoja.

Suomen sisällissota 1918 oli väkilukuun suhteutettuna yksi Euroopan pahimmista sisäisistä konflikteista 1900-luvulla. Sisällissodan historiaa lähestytään tällä luentosarjalla uuden tutkimuksen ja eurooppalaisen näkökulman kautta. Suomen sisällissota ei ollut poikkeus eurooppalaisten imperiumien hajotessa ensimmäisen maailmansodan seurauksena.

Luentosarja toteutetaan yhteistyössä Tampereen kaupungin toisen asteen koulutuspalvelujen ja Tampereen seudun työväenopiston kanssa.

Luennot järjestetään Sammon keskuslukion auditoriossa, tiistaisin ja 7.12. torstaina kello 18-20, Uimalankatu 5, 24.10.–12.12.2017.

24.10.                 Sota ja vallankumous Euroopassa 1917-1923 (RISTO MARJOMAA)

31.10.                 Suomi, Tampere ja elintarvikekysymys 1917-1918 (KIMMO KESTINEN)

7.11.                   Vallankumous? Punaiset miehet ja naiset (TIINA LINTUNEN)

14.11.                 Poliittinen tilanne syksystä 1917 kesään 1918 Suomessa; valkoisen Suomen rakentuminen (VESA VARES)

21.11.                 Sotatapahtumat ja sotajoukot (TUOMAS HOPPU)

28.11.                 Saksa, Venäjä ja Suomi; Suomen asema maailmansodassa (SEPPO HENTILÄ)

7.12.                   Terrori ja valtiorikosoikeudet (MARKO TIKKA) Huom! Päivä!

12.12.                 Miten sisällissodasta selvittiin? (PERTTI HAAPALA)

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan historiaa lähestytään tällä luentosarjalla monesta eri näkökulmasta. Pohdimme, mitä oli ennen hyvinvointivaltiota ja mitä sen rakentaminen käytännössä merkitsi esimerkiksi vanhustenhuollon, terveydenhuollon, koulutuksen ja asuntopolitiikan alueella. Entä mitä tarkoitetaan hyvinvointivaltion kriisillä? Luentosarjalla käsitellään myös suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ideologista pohjaa: hyvinvoinnin transnationaaleja aatevirtauksia sekä sen legitimaatiota, yhteiskuntauskoa.

Luentosarjan ohjelmarunko

26.10. Hyvinvointivaltio ja hyvinvointiyhteiskunta – johdatus tutkimukseen (PIRJO MARKKOLA)

2.11. Vaivaiset ja köyhäinhoito (PIRJO MARKKOLA, JOHANNA ANNOLA)

9.11. Sosiaali- ja terveyspolitiikka (MINNA HARJULA)

16.11. Lastensuojelu (ANTTI MALINEN)

23.11. Koulutus (MERVI KAARNINEN)

30.11. Asuntopolitiikka (ANTTI MALINEN)

7.12. Yhteiskuntausko (MINNA HARJULA, JOHANNA ANNOLA, HEIKKI KOKKO)

14.12. Yhteenveto ja palaute (PIRJO MARKKOLA, JOHANNA ANNOLA)

Luennot ja harjoitukset 11.1.-22.2.2018

Luentotentti 1.3.2018

Rästitentti 15.3.2018 klo 14-16 Päätalo D11

Huomaa kurssien vastaavuudet:

• Jos olet suorittanut vuosien 2012-2015 vaatimusten mukaisen YKYY4–kurssin, historian perusopintokokonaisuuteen sinun pitää suorittaa nykyinen (2015-2018) HISP4-kurssi.

• Jos olet suorittanut vuosien 2012-2015 vaatimusten mukaisen HISP5–kurssin, historian perusopintokokonaisuuteen sinun pitää suorittaa nykyinen (2015-2018) YKYYHT5-kurssi.

• Jos olet suorittanut tätä vanhempien vaatimusten HISOP4 –kurssin, historian perusopintokokonaisuuteen sinun pitää suorittaa nykyinen (2015-2018) HISP4-kurssi.

• Jos olet suorittanut tätä vanhempien vaatimusten HISOP5 –kurssin, historian perusopintokokonaisuuteen sinun pitää suorittaa nykyinen (2015-2018) YKYYHT5-kurssi.

• Jos olet YKYn opiskelija (mutta et opiskele historian perusopintokokonaisuutta), ja olet suorittanut vuosien 2012-2015 vaatimusten mukaisen YKYY4–kurssin, tämä vastaa nykyisen (2015-2018) opetussuunnitelman mukaista YKYYHT5-kurssia, ja siten korvaa 5 op yksikön yhteisistä opinnoista.

Ylimääräinen ryhmä - kootaan niistä opiskelijoista, joille kävi päinsä Tanja Vahtikarin kandidaatinseminaariaika.

Kandidaattiseminaariesitelmä ja praktikum-työ suositellaan tehtäväksi eri aiheesta.

Ilmoittautumisen yhteydessä on ehdottomasti mainittava vaihtoehtoinen kandinseminaarisyhmä tai perustelut sille, että muut ryhmät eivät käy.

Kandidaattiseminaariesitelmä ja praktikumtyö suositellaan tehtäväksi eri aiheesta.

Ilmoittautumisen yhteydessä on ehdottomasti mainittava vaihtoehtoinen kandinseminaarisyhmä tai perustelut sille, että muut ryhmät eivät käy.

Kandidaattiseminaariesitelmä ja praktikum-työ suositellaan tehtäväksi eri aiheesta.

Ilmoittautumisen yhteydessä on ehdottomasti mainittava vaihtoehtoinen kandinseminaarisyhmä tai perustelut sille, että muut ryhmät eivät käy.

Kandidaattiseminaariesitelmä ja praktikumtyö suositellaan tehtäväksi eri aiheesta.

Yhteinen kokoontuminen 12.1.2018

Ryhmät 19.1.-4.5.2018

Vain historian tutkinto-opiskelijoille. Kurssille pääsyn ehtona on kohdan HISA3A suorittaminen.

Tämä kurssi perehdyttää opiskelijat siihen miten historiantutkimusta tehdään Kylmän sodan maailmassa.  Aikakauden historian erityiset ydinesimerkit kuten Kuuban kriisi, ETYJ-järjestön perustaminen, Liittoutumattomien maiden liike, Algerian sota, Kreikan sisällisota, Länsi-Saharan itsenäistyminen, Libanonin sisällissota, Korean sota sekä Naton ja Neuvostoliiton laivastojen välinen kilpailu Välimerellä valottavat aikakauden luonnetta.  Kurssi käsittelee aineistoja relevanttien teemojen kautta, joihin kuuluvat blokkien välinen kilpailu, siirtomaavallan purkaminen, kolmas maailma ja globalisaatio.

Kurssilla perehdytään erityisesti Välimeren / Etelä-Euroopan renessanssin 1400-luvulta 1600-luvulle kulttuurilliseen, yhteiskunnalliseen ja aatehistorialliseen kehitykseen. Käsiteltävät kokonaisuudet ovat:

-          Tieteellisen ajattelun kehitys (yliopistot, lääketiede, teknologia)

-          Maailmankuvan avartuminen (löytöretket, kartografia)

-          Uskonto (erityisesti katolinen reformaatio)

-          Toiseus ja ihmisoikeudet (ei-kristityt kansat, fyysinen ja psyykkinen toiseus)

Kyseessä on verkkokurssi, joka perustuu Radio Moreenin äänittämiin asiantuntijakeskusteluihin ja -haastatteluihin (yleisesittely: https://radio.uta.fi/ajasta-ikuisuuteen-tusina-totuutta-historiasta/).

Kurssilla opiskelija tutustuu tutkijakeskustelujen kautta antiikin, keskiajan ja uudenajan alun tutkimuksen keskeisiin tutkimustraditioihin, näkökulmiin ja metodisiin ratkaisuihin. Samalla hän tutustuu Tampereen yliopistossa tehtävään tutkimukseen, tutkijoiden erikoisosaamisaloihin  ja tamperelaiseen tutkimusprofiilin.

Jos ajattelet tehdä opinnäytettä antiikin, keskiajan tai uuden ajan alun aiheista Tampereella, tämä kurssi on sinua varten! 

Huomaa, että kurssille osallistuminen edellyttää, että HISP2 ja HISP3 -kurssit ovat suoritettuna ennen kurssin alkamista.

Opintosuoritus on kaksiosainen: 1) luennot ja kurssin aikana tehtävät kaksi lyhyttä seminaaritehtävää sekä 2) valinnaisesti joko essee tai sähköinen tentti (tenttikirjallisuus ilmoitetaan kurssin alussa).

Kurssilla käsitellään urheilun pitkää kulttuurihistoriaa antiikin ajoilta nykypäivään. Aihetta käsitellään niin teemojen kuin aikakausienkin mukaan tavalla, joka tarjoaa opiskelijalle kokonaiskuvan länsimaisen urheiluperinteen synnystä, "suuresta kertomuksesta", sivupoluista ja kriiseistä.

Kurssi koostuu seuraavista osioista, joista kukin kestää viikon:
• Leikkiä, kilpailua ja ennätyksiä
• Urheilu ja uskonto
• Nauru raikui – oliko kyseessä silti urheilu?
• Voimistelu ja kansalaisten kasvattaminen
• Postmoderni urheilu – Miltä näyttää urheilu tulevaisuudessa

Kurssi tutustuttaa opiskelijat siihen laajan lähteiden kirjoon, jonka kautta urheilua ja siihen liittyviä ilmiöitä voidaan tarkastella. Samalla tutuksi tulevat urheiluhistorian klassikkoteokset ja alan uudemmat tulokkaat. Lähteinä kurssilla käytetään runsaasti kuvamateriaalia ja alkuperäisaineistoa. Kannattaa huomioida, että suurin osa lähteistä on englanniksi. Maantieteellisesti kurssin painopiste on Välimeren rannoilla, Manner-Euroopassa ja Brittein-saarilla. Urheilun kotimaisista ja poliittisista ilmiöistä kiinnostuneelle suosittelen toista kurssiani, Urheilun historia Suomessa.

Opetusmuoto: Opetusmuoto: Verkkokurssi, jonka pääasialliset aineistot ovat luettavissa verkossa. Kurssi muodostuu vuoroviikoin tapahtuvista keskusteluista ja kirjoitustehtävistä. Kurssi kestää viisi viikkoa. Opiskelijoilta vaaditaan kolme kommenttia jokaiseen keskusteluun. Kirjoitustehtävistä muodostuu yhteensä 8-10 liuskaa tekstiä riippuen siitä, minkä laajuisena opiskelija haluaa kurssin suorittaa. Kurssin suorittamisesta opiskelija saa 4-5 opintopistettä.

Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille kevätlukukauden 2018 verkkokursseille alkaa 12.12.2017 ja päättyy 22.1.2018.

Ohjeita verkkokursseille ilmoittautumiseen.
Huom! Tampereen yliopiston opiskelijat suorittavat kurssin 5 op laajuisena.

Ihmiset ja eläimet ovat eläneet maapallolla rinnakkain vuosituhansien ajan. Eläimet ovat tarjonneet ihmisille paitsi ruokaa ja materiaaleja, myös työvoimaa, seuraa ja virkistystä, symboleita ja ajattelun apuvälineitä. Kaikkina aikoina hyvinkin erilaisia suhtautumistapoja on voinut vallita rinnakkain yhden ja saman kulttuurin sisällä. Kurssilla perehdytään sekä yksittäisten eläinten historiaan että uskomuksissa, tavoissa, mielikuvissa ja asenteissa tapahtuneisiin muutoksiin esihistorialliselta ajalta meidän päiviimme.

Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille kevätlukukauden 2018 verkkokursseille alkaa 12.12.2017 ja päättyy 22.1.2018.

Ohjeita verkkokursseille ilmoittautumiseen.
Huom! Tampereen yliopiston opiskelijat suorittavat kurssin 5 op laajuisena.

Kurssilla perehdytään sukupuolen merkityksiin tekniikan historian tutkimustraditiossa. Kurssin tavoitteena on oppia, miten erilaiset teknologiat kantavat ja saavat sukupuolittuneita merkityksiä eri ajassa, paikassa ja kulttuurissa. Sukupuolen ja eri teknologioiden suhdetta problematisoidaan yhteisissä verkkokeskusteluissa ja itsenäisesti suoritettavissa kirjallisissa opintotehtävissä. Kurssilla luetaan sekä suomen- että englanninkielisiä artikkeleita. Yhteisen verkkokurssiosion päätteeksi kukin kirjoittaa 2op laajuisen esseen jostain kurssin teemoista.

Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille kevätlukukauden 2018 verkkokursseille alkaa 12.12.2017 ja päättyy 22.1.2018.

Ohjeita verkkokursseille ilmoittautumiseen.
Huom! Tampereen yliopiston opiskelijat suorittavat kurssin 5 op laajuisena.

Luennot tallennetaan ja niitä on mahdollista seurata etänä.

Huomaa kurssien vastaavuudet:

• Jos olet suorittanut vuosien 2012-2015 vaatimusten mukaisen YKYY4–kurssin, historian perusopintokokonaisuuteen sinun pitää suorittaa nykyinen (2015-2018) HISP4-kurssi.

• Jos olet suorittanut vuosien 2012-2015 vaatimusten mukaisen HISP5–kurssin, historian perusopintokokonaisuuteen sinun pitää suorittaa nykyinen (2015-2018) YKYYHT5-kurssi.

• Jos olet suorittanut tätä vanhempien vaatimusten HISOP4 –kurssin, historian perusopintokokonaisuuteen sinun pitää suorittaa nykyinen (2015-2018) HISP4-kurssi.

• Jos olet suorittanut tätä vanhempien vaatimusten HISOP5 –kurssin, historian perusopintokokonaisuuteen sinun pitää suorittaa nykyinen (2015-2018) YKYYHT5-kurssi.

• Jos olet YKYn opiskelija (mutta et opiskele historian perusopintokokonaisuutta), ja olet suorittanut vuosien 2012-2015 vaatimusten mukaisen YKYY4–kurssin, tämä vastaa nykyisen (2015-2018) opetussuunnitelman mukaista YKYYHT5-kurssia, ja siten korvaa 5 op yksikön yhteisistä opinnoista.

Länsimaista uskontojen, maailmankatsomusten ja henkisten liikkeiden historiankirjoitusta säätelee liiaksi kaksi seikkaa: Rationalistiset, järkiperäiset ihanteet korostuvat tavalla, joka on johtanut liian yksioikoiseen kehityskuvaan tieteen ja uskontojen historiasta. Tämä vaikuttaa myös politiikan ja kulttuurin kuvauksiin. Toinen seikka on se, että kristinuskon näkökulmat edelleen suurin määrin ohjaavat niin tieteen kuin uskontojen historiaa tai kulttuurin kuvauksia. Uskonnon näkökohdasta riippumatonta magian tai esoterian tutkimusta on vain vähän, ja erilaisten uskonnollisten, henkisten ja uususkonnollisten liikkeiden merkitystä on aliarvioitu. Kurssilla tarkastellaan magian, esoterian ja okkultismin historiaa länsimaissa aikojen alusta 2010-luvulle.

Tentin voi suorittaa esseellä tai luentokertauksella. Luentokuulustelun haluaville kertaus on 23.5. klo 16-18.

Luentoa ei ole 28.3, 25.4. eikä 9.5.

Lisätietoja tulee myöhemmin.

Kurssille ilmoittaudutaan kirjautumalla kurssin moodlesivulle avainsanalla: politiikkaa

Viimeisen noin kymmenen vuoden aikana ns. uusi sotahistoria on tuonut lukuisan joukon tuoreita näkökulmia Suomen historiaan toisessa maailmansodassa. Uutta tutkimusta on kirjoitettu ja kirjoitetaan parhaillaan runsaasti, ja sotaan liittyvät aiheet ovat nykyisin keskipisteessä monissa muissakin kuin vain puhtaasti sotahistoriallisissa keskusteluissa: sosiaali- ja kulttuurihistoriassa, sukupuolihistoriassa, nationalismi-, trauma- ja mediatutkimuksessa, psykohistoriassa, ylipäätään keskusteluissa suomalaisista identiteeteistä ja muistikulttuureista. Näihin teemoihin liittyen kurssilla käydään läpi uuden sotahistorian tutkimustuloksia. Kuinka ne muuttavat kuvaa suomalaisesta yhteiskunnasta sodassa ja sodan jälkeen? Millaisia olivat eri ihmisryhmien kokemushistoriat vuosista 1939–1945? Mitä uusia lähestymistapoja ja aineistoja tutkimuksessa on sovellettu? Mikä Suomen sotahistoriassa on erityisesti ”suomalaista” ja mikä puolestaan ylirajaista ja kansainvälistä?

Ohjelmarunko:

Ma 5.3.2018 klo 12–14, Pinni B1096, Ville Kivimäki:

Johdatus uuteen sotahistoriaan. Virikkeet, aiheet ja kansainväliset kytkökset

To 8.3.2018 klo 10–12, Päärakennus A4, Ville Kivimäki:

Sodan kokemusrakenteet. Suomalainen yhteiskunta sodassa 1939–1945

Ma 12.3.2018 klo 12–14, Päärakennus C6, Tuomas Tepora (Helsingin yliopisto):

Talvisodan henki. Kansakunnan ja yksilöiden tunnehistoriaa 1939–1940

To 15.3.2018 klo 10–12, Päärakennus A4, Jussi Jalonen (Tampereen yliopisto):

Summan suurtaistelu. Rintaman kokemushistoriaa 1939–1940

Ma 19.3.2018 klo 12–14, Päärakennus C6, Ville Kivimäki:

Suur-Suomi. Suomalaiset Itä-Karjalan miehittäjinä 1941–1944

To 22.3.2018 klo 10–12, Päärakennus A4, Ilari Taskinen (Tampereen yliopisto):

Sota-ajan kirjeet. Ihmissuhteet ja yhteydenpidon merkitykset

Ma 26.3.2018 klo 12–14, Päärakennus C6, Kirsi-Maria Hytönen (Jyväskylän yliopisto):

Kotirintaman kokemushistoriaa. Naisten työn, arjen ja väsymyksen muistot

Ei luentoja to 29.3. ja ma 2.4.

To 5.4.2018 klo 10–12, Päärakennus A4, Ville Kivimäki:

Sodan traumat. Psyykkiset häiriöt sodassa ja traumaattiset muistot sodan jälkeen

Ma 9.4.2018 klo 12–14, Päärakennus C6, Antti Malinen (Jyväskylän yliopisto):

Jälleenrakentajien lapset. Perheiden ja lasten historiaa sodan jälkeen

To 12.4.2018 klo 10–12, Päärakennus A4, Anssi Männistö (Tampereen yliopisto):

Propagandaa, etnografiaa ja sodan mielenmaisemaa. Valokuvat ja valokuvaajat sodassa

Ei luentoja ma 16.4. ja to 19.4.

Ma 23.4.2018 klo 12–14, Päärakennus C6, Ville Kivimäki:

Uusi Suomi. Sotasukupolvi ja sodanjälkeinen aika

To 26.4.2018 klo 10–12, Päärakennus A4, Ville Kivimäki:

Kansallinen omakuva. Sodan muistikulttuurin piirteitä Suomessa

Kandidaattiseminaariesitelmä ja praktikum-työ suositellaan tehtäväksi eri aiheesta.

Opetus keväällä 2018:  10 t  pe 18.5. klo 17.00-20 ja la 19.5. klo 9.00-16

Opetus (50 t) jatkuu lukuvuonna syyskuusta 2018 huhtikuuhun 2019

Opintojaksolla tutustutaan tieteen ja teknologian historian ääriviivoihin luentoseminaarin ja kirjallisuuden avulla. Opintojaksoon kuuluvilla luennoilla pohditaan, miten tieteen kehitys on muokannut modernia ajattelua, lähtien liikkeelle 1600-luvun aikana esitetyistä uusista ajatuksista ja päättyen genetiikan, ydinfysiikan ja modernin kosmologian esiinmarssiin. Erityiskysymyksinä käsitellään mm. tieteen suhdetta uskontoon, sukupuoleen, valtaan ja erilaisiin ideologioihin. Luentosarjan yhteydessä tentittävän teoksen avustuksella perehdytään lisäksi tieteen ja teknologian moderniin liittoon sekä tämän liitoon pitkiin, historiallisiin juuriin.

Suoritustapa: a) luennot (16-20h) JA b) luentotentti, jossa tentitään myös McClellan, III, James E. & Dorn, Harold, Science and Technology in World History : An Introduction. Johns Hopkins University Press 2008

Luennot (16 tuntia) tiistaisin klo 10-12, lisäksi 2 x 2 tuntia seminaari myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

Kurssi (16 t, 6.3.2017-8.5.2017) sisältää luentoja ja harjoitustöitä sekä tekstianalyysitehtävän. Kurssille otetaan maksimissaan 20 opiskelijaa, historian pääaineopiskelijat ovat etusijalla.

Torstai 26.4.2018 Päätalo A2A klo 10-15.30.

Asiantuntijaseminaari historiatieteen kurssina (5 op, HISA2 tai muu sovittava kohta)

Seminaarin osallistuminen voi olla osa viiden opintopisteen kurssia Liikenne-talous-ihminen: liikennehistoria ja liikennepolitiikka. Kurssiin kuuluu suppeahko, kommentoitu luentopäiväkirja sekä 5—8 liuskan (á 2 000 merkkiä) essee seminaarin alaan kuuluvasta aiheesta. Aihe voi koskea Suomea tai muita maita. Suoritukset on jätettävä viimeistään 30.6.2018 mennessä. Seminaarista voi löytää opinnäytetöidenkin aiheita.

Kurssitöiden viimeinen palautuspäivä on 30.6.2018. Työt voi palauttaa paperiversioina tai sähköisesti, os. marko.nenonen@staff.uta.fi.

Seminaariin voi osallistua, vaikka ei aio suorittaa kurssia.

Kurssin vastuullinen opettaja on Marko Nenonen.

Kurssin tavoite

Seminaarin ajatus lähtee historian ja tulevaisuuden yhteydestä yhteiskuntapolitiikassa. Liikenteen rakenteellisten ehtojen muuttaminen on vaikeaa. Se, mitä on, määrää sitä, mitä voidaan tehdä. Tekniset järjestelmät eivät useinkaan anna tilaa vaihtoehdoille, kuten polkuriippuvuuden teoriat selittävät. Luutumat lienevät kuitenkin yhtä usein asenteellisia kuin teknisiä ja taloudellisia. Kurssin tavoite on

1 johdattaa liikennehistorian ja liikennepolitiikan tutkimuksen ajankohtaisiin kysymyksiin ja lähtökohtiin, havainnollistaa monitieteellisiä lähestymistapoja myös yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden rajojen yli sekä antaa opiskelijalle kuva tutkimuksen, asiantuntijahallinnon tehtävien ja liikennepolitiikan yhtymäkohdista;

2 antaa eri näkökohtia liikennejärjestelmän analyysiin sekä antaa kuva tällaisen tutkimuksen merkityksestä yhteiskuntapolitiikalle;

3 havainnollistaa niitä kysymyksiä ja vaikeuksia, joita syntyy, kun tarkastellaan historiatieteen lähtökohdin yhteiskuntakehityksen tulevaisuuden suuntia ja niitä koskavaa poliittista päätöksen tekoa.

Kurssin sisältö ja suoritustapa (5 op)

Kurssilla on kolme asiantuntijaesitelmää sekä kaksi puheenvuoroa aihepiirin keskeisistä kysymyksistä. Kurssiin kuuluu kaksi kirjallista työtä. (1) Suppeassa luentopäiväkirjassa kommentoidaan esitelmän antia sekä siitä käytyä keskustelua. Opiskelija voi halutessaan käyttää lisäaineistoa näkökohtien valaisemiseksi. (2) Kurssiin kuuluu 5—8 liuskan essee (á 2 000 merkkiä välilyönteineen) vapaasti valittavasta aihepiiriin kuuluvasta aiheesta.

Suoritusten viimeinen palautuspäivä on 30.6.2018, ja ne palautetaan Marko Nenoselle.

Ilmoittautuminen

Kaikille järjestettävän aamu- ja iltapäiväkahvitarjoilun vuoksi seminaariin osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumisen. Myös tila on rajoitettu, ja seminaariin/kurssille hyväksytään ilmoittautumisjärjestyksessä. Pyydän laittamaan ilmoittautumisen os. marko.nenonen@staff.uta.fi.

Myös niiden seminaarin asiantuntijaosallistujien pyydetään ilmoittamaan tulostaan, joiden kanssa asiasta ei ole erikseen jo sovittu.

Seminaarin pääpuhujina ovat

Professori Marjaana Niemi Tampereen yliopisto

Marjaana Niemi on kaupunkihistoriaan erikoistunut tutkija.

Apulaisprofessori Heikki Liimatainen Tampereen teknillinen yliopisto

Liikenteen tutkimuskeskus Vernen johtaja

Professori Jari Ojala Jyväskylän yliopisto

Jari Ojala on erikoistunut vertailevaan talous- ja liiketoimintahistoriaan.

FT Jarmo Peltola Tampereen yliopisto

Jarmo Peltola on sosiaali- ja yhteiskuntahistoriaan erikoistunut tutkija ja on tutkinut myös liikenteen historiaa.

Strategiajohtaja, viestintäneuvos Taina Pieski, Liikenne- ja viestintäministeriö