4.9. Tilaisuus on suunnattu kevään yhteishaussa maisteriopintoihin valituille.

Lisäksi järjestetään opintosuuntakohtaisia maisteri-infoja:

6.9. Sosiaalipsykologia

Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Luennoista tehdään tallenteet, jotka ovat Porin työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijoiden katsottavissa jälkikäteen kurssin Moodlealueelta.

Huom.! Jaksoon on 6.9.2017 lisätty kaksi korvaavuuskohtaa YKT10.1.1. ja YKT10.1.2. Näihin kohtiin suoritettava korvaavuus koskee Yhteiskuntatutkimuksen kandidaatti- ja maisteriopintojen pää- ja sivuaineopiskelijoita, jotka haluavat suorittaa Työelämäntutkimus-teemaa. Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijat eivät voi suorittaa tällä kurssilla näitä kohtia, vaan heidän tulee suorittaa tällä kurssilla kohta THV1.

Opintojakso (10 op) koostuu:

• Valmennusseminaarista
• Työelämäjaksosta (3 kk), joka voi koostua työharjoittelusta, vapaaehtoistyöstä tai projektityöstä
• Harjoitteluraportista
• Harjoittelun jälkeisestä palauteseminaarista. Palauteseminaareja järjestetään syys- ja kevätlukukausilla noin kerran kuussa. Seminaareihin ilmoittaudutaan kurssin moodlessa. Harjoittelusta saa opintopisteet palauteseminaariin osallistumisen jälkeen.

Palauteseminaareihin ilmoittadutaan opintojakson moodlessa. 19.1.2018 valmennusseminaariin ilmoittadutaan NettiOpsussa.

Kurssille valitaan ensisijaisesti jatko-opiskelijoita ja yhteiskuntatutkimuksen maisteriopintojen opiskelijoita. Tarvittaessa kurssin opiskelijavalinnassa huomioidaan opintojen vaihe.

Kurssi on suunnattu pro gradu -työtä tekeville ja jatko-opiskelijoillle.

Kyseessä on monitieteinen kurssi, jossa tutkitaan haastattelun käyttöä tutkimuksessa; erilaisia haastattelun tavoitteita ja lajeja sekä erilaisten kohderyhmien (lapset, iäkkäät, asiantuntijat, marginaalit) kohtaamista.

ma 16.10. Matti Hyvärinen: Laadullinen haastattelu

pe 20.10. Tuija Koivunen: Teemahaastattelu

ma 23.10. Hanna-Mari Ikonen: Puhelinhaastattelu & Juho Karvinen: Verkkohaastattelu

pe 27.10. Anna Liisa Aho: Kriisitilanteessa olevien haastattelu

ma 30.10. Tuija Koivunen: Asiantuntijahaastattelu, sukupuoli ja valta

pe 3.11. Anitta Kynsilehto & Eeva Puumala: Turvapaikanhakijoiden ja paperittomien haastattelu

ma 6.11. Kirsi Lumme-Sandt: Ikäihmisen haastattelu

pe 10.11. Eero Suoninen: Haastattelun vuorovaikutus merkityksenantojen suuntaajana ja rakentajana

ma 13.11. Laura Huttunen: Haastattelu ja etnografinen ote

pe 17.11. Jenni Kuoppa: Kävelyhaastattelu

ma 20.11. Seija-Leena Nevala: Historiallinen muistitietohaastattelu

pe 24.11. Rosi Enroos: Haastattelu vankilassa

ma 27.11. Hannu Sinisalo: Videohaastattelu

pe 1.12. Piia Roos: Lapsen haastattelu

Sosiaalityön maisteriopintojen opiskelijat: kurssi korvaa opinto-oppaan kohdan STYS3B Erilaiset tiedonmuodostuksen tavat 5 op.

Seminaariin sisältyy orientoiva osuus, tutkielman ideapaperi ja hyväksytty tutkimussuunnitelma. Seminaari edellyttää aktiivista osallistumista ja muiden opiskelijoiden työpapereiden kommentoimista.

Opintojaksolla tarkastellaan nuoruutta siirtymien leimaamana ikävaiheena, ja näihin siirtymiin kohdistuvaa yhteiskunnallista ja yhteisöllistä ohjausta ja kontrollia. Nuoruuden aikana tapahtuu fysiologisia, psyykkisiä ja sosiaalisia siirtymiä; näin ollen nuorten voidaan ajatella elävän jossain määrin epävakaata elämänvaihetta. Oikeastaan kaikissa yhteisöissä ja yhteiskunnissa nuorten katsotaan olevan, tavalla tai toisella, erityisen ohjauksen, kasvatuksen ja suojelun, sekä myös kontrollin tai suojelun tarpeessa. 

Kurssilla käydään läpi nuoruuden siirtymävaiheeseen liittyviä keskeisiä tutkimuskäsitteitä sekä esitellään nuorten siirtymien säätelyyn liittyviä konkreettisia esimerkkejä niin tämän päivän Suomesta (ja laajemmin EUn alueelta) kuin muutamista globaalin etelänkin kulttuureista. Kurssilla tuodaan esiin nuorten omia kokemuksia ja näkemyksiä kohtaamastaan yhteiskunnallisesta ja yhteisöllisestä säätelystä tuoreiden empiiristen tutkimusten valossa. Samalla tehdään tulkintoja nuorten siirtymien säätelyn tilanteesta, haasteista ja mielekkyydestä myöhäismodernissa globaalissa maailmassa. 

Suoritustapa: Itsenäistä työskentelyä verkossa; kirjalliset tehtävät luentotallenteiden ja oheiskirjallisuuden pohjalta. Lopputehtävänä essee kurssin teemaan liittyvästä aiheesta. Luentotallenteet ovat kuunneltavissa kurssin Moodle-alueella.

Kurssin aikataulu 

Orientoiva tehtävä (20.-25.9.2017) 

Osio 1: Siirtymien säätelyn käsitteistöä ja lähestymistapoja (25.9.-8.10.2017) 

1. Päivi Honkatukia & Jaana Lähteenmaa: Johdanto, Moraaliset paniikit 

2. Päivi Honkatukia & Jaana Lähteenmaa: Esimerkkejä nuorten siirtymien säätelystä Suomessa 

3. Antti Häkkinen: Elämä, elämänkulkuanalyysi ja historia 

Osio 2: Eurooppalainen esimerkki: nuorisotakuu (9.10.-22.10.2017) 

1. Jaana Lähteenmaa & Magdalena Rek-Wozniak & Pekka Sulkunen: Nuorisotakuu politiikkana ja nuorten kokemuksena 

2. Mirja Määttä: Ohjaamot nuorisotakuun toimeenpanona - kehittämisinto ja odotusten ristituli 

3. Eriikka Oinonen: Vaatimukset, lupaukset ja yliopisto-opiskelijoiden odotukset 

Osio 3: Välähdyksiä nuorten siirtymien säätelyyn Euroopan ulkopuolella (23.10.-29.10.2017) 

Sofia Laine: Nuorten yhteiskunnallinen ja yhteisöllinen ohjaus ja kontrolli globaalissa etelässä: esimerkkejä Pohjois-Afrikasta ja Vietnamista 

Susanne Dahlgren & Senni Jyrkiäinen: Yhteiskuntatakuun ulkopuolella: arabimaiden youth in waiting -sukupolvi 

Esseen palautus 19.11.2017 mennessä.

Verkkokurssi koostuu Moodlessa olevien luentotallenteiden kuuntelusta ja ilmoitettuun oheiskirjallisuuteen tutustumisesta sekä niiden pohjalta tehtävistä kirjallisista tehtävistä.

Opintojaksolla esitellään meneillään olevaa työelämän vuorovaikutukseen kohdistuvaa tutkimusta, joka kiinnittyy erityisesti työelämän eri tilanteita ohjaaviin vuorovaikutuksen säännönmukaisuuksiin. Lisäksi tarkastellaan tapoja, joilla tätä tietoa voidaan soveltaa työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämiseen.  Jakso harjaannuttaa ymmärtämään tutkimukseen perustuvan tiedon hyödyllisyyttä työelämän ilmiöiden jäsentämisessä sekä soveltamaan opittua käytäntöön. Kurssilla käsiteltäviä aiheita ovat mm. työelämän toimijoiden väliset suhteet ja niiden rakentaminen, tunteet työelämässä, valta ja auktoriteetti, moniammatillinen työskentely, työhyvinvointi

Kurssille otetaan 35 osallistujaa. Jos kaikki halukkaat eivät mahdu mukaan, etusijalla ovat työmaisteri-ohjelman opiskelijat sekä kandityötään tekevät tai maisterivaiheessa olevat yhteiskuntatutkimuksen opiskelijat.

Opintojakso suoritetaan tekemällä kirjallinen tentti sähköisessä tenttipalvelussa Tenttiksessä: http://tenttis.uta.fi/

Sähköinen kirjatentti ajalla 23.10.2017–15.1.2018

Tenttejä ja arvostelua yms. koskeviin tiedusteluihin vastaa Minnaliisa Lampi.

Kurssin voi sisällyttää seuraaviin kokonaisuuksiin:

Henkilöstöjohtaminen ja työhyvinvointi -teemakokonaisuus, Yrityksen johtamisen valinnaiset aineopinnot tai sivuainekokonaisuus

HUOM. JKKYTVA13 Työhyvinvoinnin johtaminen -kurssista on tarjolla luentokurssitoteutus nelosperiodissa.

Kurssille ei ole erillistä ilmoittautumista. Tentti-ilmoittautuminen toimii kurssi-ilmoittautumisena.

Kurssin tavoitteena on tukea kvantitatiivisia menetelmiä, erityisesti monimuuttujamenetelmiä, käyttäviä gradun tekijöitä.

Kurssi koostuu kahdesta erikseen suoritettavasta osasta. Ensimmäinen osa koostuu menetelmien opettelusta ja harjoittelusta ja se suoritetaan III periodissa yhdessä Työelämäntutkimusta monimuuttujamenetelmin -kurssin kanssa. Tämä opetus järjestetään tiistaisin klo 9-12 ajalla 9.1. – 27.2. (27.2. pidettävä päätösseminaarikerta on vapaaehtoinen gradukurssikokonaisuutta suorittaville.) Tästä III periodin osuudesta koostuu kurssin 3 opintopistettä.

Loput 2 opintopistettä suoritetaan IV periodissa torstaisin klo 9-12. Tuolloin kukin työstää oman gradun analyysiä ja opettaja auttaa tarvittaessa. Tämä osuus ei siis sisällä varsinaista opetusta vaan oman analyysin työstämistä. Kurssi onkin tarkoitettu vain niille, jotka tekevät aktiivisesti oman gradun analyysiä.

Nämä kaksi edellä mainittua osaa muodostavat siis kurssin Gradu-kvantimetodikurssin (SOSM5.1). Vaihtoehtoisesti Työelämäntutkimusta monimuuttujamenetelmin -kurssin 3 opintopisteen osuuden voi täydentää kyseisen kurssin yhteydessä harjoitustyöllä, jolloin muodostuu suoritus SOSM5.1. kohtaan kurssista Työelämäntutkimusta monimuuttujamenetelmin.

IV periodissa kokoonnumme viisi kertaa. Kurssi alkaa maanantaina 5.3. Seuraavat tapaamiset ovat torstaisin 15.3., 22.3., 19.4. ja 26.4. 22.3. pidetyn tapaamisen jälkeen on pidempi tauko, jonka aikana työstetään itsenäisesti analyyseja. Kurssin päätteeksi jokainen tekee lopputyön, joka on osa oman gradun analyysiluvusta. Näitä kirjallisia tuotoksia käsitellään yhdessä viimeisellä kokoontumiskerralla 26.4.

Ilmoittaudu sille kurssille, josta haluat tehdä suorituksen loppuun, eli saada lopullisen merkinnän, 19.12. mennessä.

Tapaamiset:

ma 5.3. Virta ML 53

to 15.3. Linna ML 50

to 22.3. Linna ML 50

to 19.4. Linna ML 50

to 26.4. Linna K108 (loppuseminaari)

IV periodissa torstaisin klo 9-12

Suunnattu graduvaiheen opiskelijoille, jotka käyttävät gradussaan kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä.

Kurssilla käsittelemme työn ja hyvinvoinnin tutkimuksen ajankohtaisia ilmiöitä: mittaamista, hyvinvointia työssä, työaikoja, työn ja perheen kytköksiä sekä työn epävarmuutta ja prekarisaatiota.

Perehdymme kysymysten teoreettisiin taustoihin ja tutkimustietoon. Samalla opiskelemme määrällisiä monimuuttujamenetelmiä ja SPSS-ohjelman käyttöä tilastollisessa tutkimuksessa. Kutakin teemaa analysoidaan eurooppalaisella työoloaineistolla.

Kurssin tavoitteena on tuottaa tietoa työelämän kysymyksistä sekä vahvistaa monimuuttujamenetelmiin liittyvien perusteiden osaamista ja etenkin määrällisten tulosten tulkintaa, perehtyen niihin ajankohtaisten työelämäntutkimuksen teemojen kautta, sekä tutustua vertailevaan työelämäntutkimukseen. 

Kurssilla on 8 opetuskertaa, jotka sisältävät lyhyen temaattisen alustuksen, opetusta määrällisistä menetelmistä sekä käytännön harjoituksia SPSS-ohjelmalla. Käsiteltäviä menetelmiä ovat muun muassa lineaarinen ja logistinen regressioanalyysi sekä varianssianalyysi, jotka ovat yleisesti opinnäytetöissä käytettäviä menetelmiä. Opiskelijat harjoittelevat näiden menetelmien soveltamista pienissä harjoitustehtävissä, jotka tehdään maaryhmittäin jaetuissa pienryhmissä.

Menetelmäluennot ja harjoitukset muodostavat samalla gradumetodikurssin (III-IV periodi) rungon, ja harjoitustehtävät suorittamalla saa kokoon 3 op monimuuttujamenetelmien perusteita. Opiskelija ilmoittautuu jommalle kummalle kurssille.

Työelämäntutkimusta monimuuttujamenetelmin -kurssille ilmoittautuneet suorittavat 3 op menetelmäosuuden lisäksi 2 op mittaisen harjoitustyön, jonka he esittävät kurssin loppuseminaarissa; Gradumetodikurssilaisten 2 op osuus suoritetaan omalla graduaineistolla IV periodilla. 

Ennen kurssin aloituskertaa luetaan vertailevan tutkimuksen tematiikkaan johdatteleva artikkeli, joka jaetaan sähköisesti kursseille valituille ilmoittautumisajan päätyttyä.

Aineistona käytämme laajaa eurooppalaista työoloaineistoa (EWCS) vuodelta 2015, lue lisää https://www.eurofound.europa.eu/surveys/european-working-conditions-surveys. Kurssin aineistoa ja menetelmiä voi käyttää myös kvantitatiivisten opinnäytetöiden tekemiseen.

Huomaathan, että kurssilla kartutetaan yhteiskuntatieteilijän työllistymisen kannalta merkityksellistä kvantitatiivisen analyysien osaamista. Tule avoimin mielin kokeilemaan ja oppimaan jotakin aivan uutta, vaikka epäröisitkin menetelmäosiota. Saatat nimittäin innostua!

Kurssille osallistujilla kannattaa olla SPSS:n perustaidot kuvailevista menetelmistä, kuten jakaumista, muuttujamuunnoksista ja ristiintaulukoinnista. Ensimmäisellä kerralla muistuttelemme kuitenkin näitä kuvailevia menetelmiä.

Aikataulu

Yhteinen menetelmä- ja harjoitusopetus 9.1. – 27.2. (8 x 3 h + itsenäinen ja ryhmätyöskentely)

Ti 9.1. 9-12 Kurssin suorittaminen ja työskentelytavat, jakautuminen maaryhmiin, Satu Ojala  (koordinaattori), syntaksin käyttö ja lyhyt kuvailevien menetelmien kertaus, ristiintaulukointi syntaksilla

Ti 16.1. Hyvinvoinnin mittaaminen ja kvantitatiiviset menetelmät, Katri-Maria Järvinen, Monimuuttujamenetelmien perusteet, faktorianalyysi

Ti 23.1. Työajat, Jouko Nätti, Lineaarinen regressioanalyysi

Ti 30.1. Työ ja perhe, Miia Ojanen, Varianssianalyysi I

Ti 6.2. Nuoret työelämässä ja mielenterveys, Jaana Minkkinen, Varianssianalyysi II, kovariaatin lisääminen ja interaktio

Ti 13.2. Mikä tekee prekaarin? Satu Ojala, Logistinen regressioanalyysi

Ti 20.2. Aikasarjat / vertaileva tutkimus, Jouko Nätti, Harjoitus yhdistetyllä 1995–2015-aineistolla, aikaa tehdä päättötöitä ryhmittäin tai kysyä menetelmistä

*** huom. ryhmien varattava itsenäisesti yhteistä aikaa lopputyön työstämiselle kurssin loppupuolella

*** 3 op menetelmäosuus päättyy

Ti 27.2. Päätösseminaari: harjoitustöiden esittely ja kurssipalaute, kaikki opet

Päättöseminaari on vapaaehtoinen gradun kvantimetodikurssilaisille, jotka jatkavat IV periodilla oman aineistonsa kera mikroluokkaharjoituksissa (Noora Ellonen).

Edeltävät opinnot: Sosiaalitieteen kvantitatiiviset menetelmät (tai vastaavat taidot).

Kurssi on suunnattu ensisijaisesti yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman opiskelijoille (Tampere ja Pori) sekä syksyllä 2017 aloittaville Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijoille (Tampere ja Pori).

Kurssille voivat lähtökohtaisesti tulla kaikki ilmoittautuneet. Kaikki ovat yleensä mahtuneet mukaan. Kurssi on suunnattu ensisijaisesti maisterivaiheen opiskelijoille.

OHJELMA 2018

8.1. Eerika Finell: Mitä on sosiaalinen kognitio ja kokeellinen tutkimus?

15.1 Heini Saarimäki: Sosiaaliset aivot.

22.1 Eerika Finell: Eksplisiittinen ja implisiittinen sosiaalinen kognitio.

29.1 Johanna Kaakkinen: Kehollinen kognitio, Eerika Finell: Välipalaute.

5.2 Minna Stenius: Mistä motivaatiossa on kyse?

12.2 Hanna Konttinen: Syömisen sosiaalipsykologiaa - itsesäätely, asenteet ja emootiot.

19.2. Aleksi Syrjämäki: Yksin jääminen satuttaa - hyljeksintä sosiaalisena ilmiönä ja tutkimuskohteena.?

26.2 Eerika Finell: Esitykset ja tehtävän purku.

Opintopisteet jakautuvat kurssilla seuraavasti (suluissa vastaavat tuntimäärät):

a) Luennot 1 op (lähiopetus 24 h)

b) Luentopäiväkirja ja tiivistelmä: 2 op (54 h)

c) Ryhmätyö: 2 op (54 h)

Seminaarin aikana opiskelija kirjoittaa pro gradu -tutkielman tutkimussuunnitelman ja luonnoksia tutkielmansa luvuiksi sekä esittelee ja kommentoi muiden papereita. Seminaari edellyttää täysipainoista keskittymistä tutkielman tekemiseen ja aktiivista osallistumista seminaarityöskentelyyn.

Luentoseminaari, joka koostuu johdantoluennosta, oheislukemistosta ja esseen kirjoittamisesta. Kurssi sopii sekä aine- että syventäviä opintoja suorittaville. Kurssi perustuu intensiiviselle ryhmätyöskentelylle, joten läsnäolo ei ole pelkästään suotavaa vaan pakollista.

Opetus 3. periodilla keskiviikkoisin klo 10-12.

Kurssille valitaan enintään 20 opiskelijaa. Jos karsintaa joudutaan tekemään, ovat etusijalla työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijat.

Kurssilla tarkastellaan työelämän vuorovaikutusta sosiaalitieteellisestä näkökulmasta. Kurssin lähtökohtana on kahden- ja monenkeskisen toiminnan prosessien ymmärtäminen ja kuvaaminen etnometodologisen teorian avulla. Kurssin aikana opetellaan tunnistamaan ja jäsentämään olennaisissa työelämän toiminnoissa, esimerkiksi jaetussa päätöksenteossa ja työyhteisöjen sosiaalisten suhteiden muodostumisessa, vaikuttavia kaikille yhteisiä säännönmukaisia toimintatapoja ja niiden reunaehtoja.

Vuorovaikutusprosesseja tutkitaan mm. seuraavien sisällöllisten teemojen kautta: ammattilaisen ja asiakkaan välinen vuorovaikutus, työyhteisön jäsenten keskinäinen vuorovaikutus ja jaettu päätöksenteko. Teemojen avulla kurssilla tutustutaan yhteistoiminnan taustalla vaikuttaviin tiedollisiin, emotionaalisiin sekä valtasuhteisiin liittyviin oikeuksiin ja velvoitteisiin. Kurssilla painotetaan teoreettisen, metodisen ja tutkimukseen perustuvan tiedon hyödyllisyyttä ja soveltamismahdollisuuksia käytännön työelämätilanteiden jäsentämisessä, arvioinnissa ja kehittämisessä.

Kurssilla omaksuttua tietoa voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi projektien suunnittelussa, muutostilanteissa tai uusien toimintatapojen implementoinnissa. 

Kurssille valitaan enintään 25 tutkinto-opiskelijaa ja 5 avoimen yliopiston opiskelijaa. Etusijalla ovat yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman ja työn ja hyvinvoinnin maisteriohjeman pääaineopiskelijat, mutta kurssi on avoin myös muille opiskelijoille.

Kurssi toteutetaan monimuoto-opetuksena. Suurin osa kurssista suoritetaan itsenäisesti verkossa tiedonhaku-, luku- ja kirjoitustehtävinä. Valtaosa kurssilla luettavasta kirjallisuudesta on englanninkielistä. Lisäksi kurssilla on ryhmätöitä, seminaariopetusta, luentoja ja keskustelutehtäviä.

Kasvokkaista luento-opetusta ja seminaarityöskentelyä on yhteensä neljä kertaa. Ennen ensimmäistä luentoa tehdään ennakkotehtäviä Moodlessa. Valtaosa kurssin työskentelystä tapahtuu itsenäisesti ja pienryhmissä, joten siihen on syytä varata viikottain runsaasti aikaa. Kurssin työmäärä on yhteensä 135 tuntia (5op).

Kurssi toteutetaan monimuoto-opetuksena. Siihen kuuluu luentoja, seminaareja ja itsenäistä työskentelyä verkossa. Kurssi järjestetään siten, että sen suorittaminen on mahdollista sekä Porissa että Tampereen kampuksella. Kurssilla käsiteltäviä teemoja ovat:

- työttömyyden ja työötömyystutkimuksen historia

- työttömyyden teoriat-miksi työttömyyttä?

- työttömyys, terveys ja hyvinvointi  

- työttömyys ja työvoimapolitiikka

- työttömyys globaalina ilmiönä

- työttömyys ja "työyhteiskunnan loppu"

Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista opetukseen. Loppusuorituksen opiskelija laatii sovitusta työttömyyteen liittyvästä teemasta esseen. Laajuudesta riippuen tällä suorituksella voi suorittaa 5 tai 10 opintopistettä.  

Tutkinto-opiskelijoiden ilmoittautuminen
Kurssille ilmoittautuminen Nettiopsun kautta viimeistään 8.3.2018. Kurssiin kuuluu alkutehtävä.

Kurssille mahtuu maksimissaan 12 osallistujaa kummassakin toteutuspaikassa Tampere ja Pori.

Etusijalla ovat työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijat.

Kurssin suorittaminen korvaa kohdan SOS10.1.3 Työmarkkinat, työvoiman käyttö ja työllisyysturva.

Laajuus: 5-10 opintopistettä essee suorituksen laajuuden mukaan.    

Etusijalla kurssilaisten valinnassa ovat Työn ja hyvinvoinnin maisteriopiskelijat (Tampere ja Pori).

Kurssivalinnassa huomioidaan seuraavat kiintiöt
- Johtamiskorkeakoulu: 80 paikkaa
- Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (ensisijaisesti työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelma): 40 paikkaa
- Lisäksi kurssille voidaan valita muiden tiedekuntien opiskelijoita mikäli yllämainitut kiintiöt eivät tule täyteen

Kurssin voi sisällyttää seuraaviin kokonaisuuksiin:

Henkilöstöjohtaminen ja työhyvinvointi -teemakokonaisuus, Yrityksen johtamisen valinnaiset aineopinnot tai sivuainekokonaisuus

HUOM. JKKYTVA13 Työhyvinvoinnin johtaminen -kurssista on tarjolla VAIHTOEHTOINEN SÄHKÖINEN KIRJATENTTI kakkosperiodissa. Luentokurssi on tarkoitettu vain aktiivisesti luennoille osallistuville opiskelijoille. 

Työhyvinvoinnin tenttejä ja arvostelua yms. koskeviin tiedusteluihin vastaa Minnaliisa Lampi.