Periodit
(1.9.2009
– 16.10.2009)
(26.10.2009
– 11.12.2009)
(7.1.2010
– 5.3.2010)
(15.3.2010
– 14.5.2010)
Filosofian opintojen suorittaminen
Opiskelussa noudatetaan aina filosofian koulutusohjelman uusinta opetussuunnitelmaa (opinto-opas). Tämä on sääntönä niin kirjallisten kuulustelujen kuin muidenkin opintojen suorittamisessa. Poikkeuksista on aina sovittava erikseen opintojakson vastuuopettajan kanssa.
Opinto-oppaassa kerrotaan kunkin opintojakson kohdalla, millä tavoin sen voi suorittaa. Tavallisimpia suoritustapoja ovat luentokurssi, kirjatentti, osallistuminen seminaariin ja kirjallisuuden pohjalta laadittava essee. Jokaisella opintojaksolla on vastuuopettaja, joka ottaa vastaan jakson kirjatentit ja mahdolliset esseesuoritukset. Luentokurssien ja seminaarien opettajat vastaavat kuitenkin omien kurssiensa suorituksista ja päättävät myös suoritustavoista. Perusopintojaksoja voi suorittaa ainoastaan joko kirjatenteillä tai luentokursseilla. Ainakin yksi perusopintojakso olisi hyvä suorittaa tenttimällä vieraskielinen kirja. Aine- ja syventävissä opinnoissa suositellaan myös esseesuorituksia, silloin kun ne ovat mahdollisia. Esseen aiheesta, aiheen käsittelytavasta ja käytettävästä kirjallisuudesta on sovittava etukäteen opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa. Opetussuunnitelman mukaiset kirjatentit sekä kypsyyskoe suoritetaan tiedekuntatenteissä, joita järjestetään kuukausittain lukukausien aikana. On suotavaa, että opiskelija suorittaa opintojaksoja vaihtelevasti eri tavoilla ja siten harjaantuu monipuolisesti tutkimuskirjallisuuden lukemisen, itsenäisen kirjoittamisen ja filosofisen keskustelun taidoissa.
Perus-, aine- ja syventävistä opinnoista haetaan kokonaismerkintä opintokokonaisuudesta vastaavalta opettajalta heti, kun opintokokonaisuuksien opintojaksot on suoritettu. Opintojen arviointiperusteista saa tarkempaa tietoa opintokokonaisuuden vastuuopettajalta sekä laitoksen kotisivuilta.
Opintojen suoritusmuodot ovat moninaisia, ja vaihtoehtoja on paljon. Opinnoissa korostuu näin opiskelijan aloitteellisuus ja vastuu opinnoista. Opintojen mielekkyys ja tarkoituksenmukaisuus pyritään varmistamaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa (HOPS) ja opettajien kanssa käytävissä keskusteluissa.
Elämänkatsomustieto
Filosofian oppiaineessa voi suorittaa myös elämänkatsomustiedon opintokokonaisuuden. Elämänkatsomustieto on peruskoulun ja lukion oppiaine. Se on tarkoitettu oppilaille, jotka eivät osallistu uskonnon opetukseen. Kouluun kiinnittymisen vuoksi elämänkatsomustiedon opintokokonaisuuden suorittamista suositellaan erityisesti filosofian opettajan pätevyyden hankkiville.
Elämänkatsomustiedossa on mahdollista suorittaa 65 opintopisteen laajuiset toisen opetettavan aineen opinnot, jotka antavat elämänkatsomustiedon opettajan pätevyyden niille, joilla on aineenopettajan pätevyys. Elämänkatsomustieto ei voi olla varsinainen sivuaine filosofian pääaineopiskelijoille, mutta tämän kokonaisuuden suorittajat saavat kuitenkin tutkintotodistukseensa erillisen merkinnän elämänkatsomustiedon opintokokonaisuuden sisältöjen hallinnasta.
Elämänkatsomustiedon opintojaksot suoritetaan pääsääntöisesti kirjatenteillä. Ne opintojaksot jotka ovat yhteisiä filosofian tai muiden oppiaineiden kanssa voidaan suorittaa luennoilla, esseillä tms. kunkin oppiaineen säädösten mukaan.
Vain aloittaville filosofian pääaineopiskelijoille (pakollinen) tarkoitettu johdatusjakso, jossa eri filosofian opettajat esittelevät filosofian tutkimusalueita omasta näkökulmastaan. Antaa yleiskuvan siitä, minkälaista filosofiaa Tampereen yliopistossa on opiskelijoille tarjolla.
Suoritus luentopäiväkirjalla.
Luennot, jaettava oheismateriaali ja praktikum. Praktikum vain filosofian pääaineopiskelijoille.
Poikkeukset:
Poikkeukset:
Koko ensimmäisen periodin ja toisen periodin alun luennot ovat johdatusta kielifilosofiaan. Myöhemmin toisella periodilla käsitellään erikseen kirjallisuuden ja uskonnollisen kielen filosofiaa. Luennot ja niillä jaettavan oheismateriaalin voi suorittaa kertauskuulustelussa. Suorituksen laajuus on tällöin 3 op. Myös vastaava esseesuoritus on mahdollinen. Jos sekä tenttii luennot että kirjoittaa lyhyen esseen, kokonaissuoritus on 4 op.
Luentosarjaan liittyy myös neljänä päivänä kokoontuva työseminaari. Kahdella ensimmäisellä kerralla (ensimmäisellä periodilla) työseminaarin teemana on "Kieli ja ontologia". Kahdella jälkimmäisellä kerralla (toisella periodilla) teemana on "Kirjallisuus, uskonnollinen kieli ja ontologia". Työseminaarissa luetaan tekstejä ja pidetään niistä alustuksia. Työseminaarin voi suorittaa osallistumalla sen istuntoihin, pitämällä alustuksen ja kirjoittamalla esseen. Suorituksen laajuus on 3 - 4 op. Tarkemmat ohjeet luettavasta kirjallisuudesta yms. annetaan myöhemmin. Opiskelija voi halutessaan suorittaa myös pelkän työseminaarin eikä lainkaan luentokurssia.
Luentosarjan ja työseminaarin voi suorittaa myös siten, että suorittaa vain luentosarjan alkuosan luennot ja työseminaarin, jotka koskevat kielifilosofiaa yleisesti sekä kielen ja ontologian suhdetta, tai luentosarjan loppuosan ja siihen liittyvän työseminaarin, jotka koskevat kirjallisuuden ja uskonnollisen kielen filosofiaa ja ontologiaa. Tällöin suorituksena on osallistuminen opetukseen, seminaarialustus ja essee, ja suorituksen laajuus on 3 - 4 op.
Jos ottaa opinto-ohjelmaansa kaikki yllä mainitut kurssin osat, opintopisteitä kertyy maksimissaan 8. Suoritukset vastaavat eri tutkintovaatimusten kohtia, lähinnä kielifilosofian ja ontologian sekä taiteenfilosofian opintojaksoja, aine- ja syventävissä opinnoissa.
Luentokalvoja:
5. Analogia, metafora ja uskonnollinen kieli
6. Johdatusta kirjallisuuden filosofiaan
Kirjallisuuden filosofiaa käsittelevät luentokalvot lähetään luennoille ilmoittautuneille sähköpostitse tulevan viikonlopun (4-6.12.) aikana.
Luentokertaus on ke 9.12. klo 10-12, Pinni B 3116
Kurssin oheislukemisto, josta tulee luentojen lisäksi kysymyksiä loppukuulustelussa:
Gottlob Frege, "Mielestä ja merkityksestä", teoksessa Panu Raatikainen (toim.), Ajattelu, kieli, merkitys
Hilary Putnam, "'Merkityksen' merkitys", teoksessa Panu Raatikainen (toim.), Ajattelu, kieli, merkitys.
On myös mahdollista valita toinen näistä ja valita toiseksi artikkeliksi jompikumpi A. Thomassonin artikkeleista ("Fictional Entities" tai "Speaking of Fictional Characters"), jotka löytyvät seuraavasta osoitteesta: http://www.philosophytalk.org/pastShows/PhilosophyandLiterature.htm
Kirjallisuusluettelo tulee tammikuussa.
Poikkeukset:
Kurssi muodostuu luennoista ja oheiskirjallisuudesta. Oheiskirjallisuutena on teos Ylikoski & Kokkonen: Evoluutio ja ihmisluonto (Gaudeamus, 2009).
Viimeisellä luennolla (14.10.) jaetaan kysymyslista, jolla on kysymyksiä sekä luennoilta että oheislukemistosta. Loppukuulustelun kysymykset tulevat tältä listalta.
Poikkeukset:
Periodeilla I ja III järjestetään
PHILPRO1a, 3 op, Argumentaatioanalyysin perusteet sekä filosofisen esitelmän muodolliset vaatimukset
Periodeilla II ja IV järjestetään PHILPRO1b tai PHILPRO2, 4 op, Proseminaariesitelmät
PHILPRO1 (7 op) koostuu siis kahdesta osasta: seminaariesitelmän tekoon valmentavasta alkuopetuksesta (PHILPRO1a, 3 op) ja varsinaisesta seminaariosasta (PHILPRO1b, 4 op), johon sisältyy yksi esitelmä, opponointi ja osallistuminen keskusteluun.
PHILPRO2 (4 op) on kuten PHILPRO1b. Ks. tarkemmin opetussuunnitelma.
Luennot, oheiskirjallisuutta ja suoritus esseellä.
Sisältökuvaus:
Laajimpana kontekstina kysymys siitä, mitä varten filosofiaa tehdään, mikä on filosofin tehtävä; miten filosofoiminen suhtautuu ongelmaansa eli siihen, mistä filosofia syntyy. Tarkemmin taustana on Heideggerin modernismi-kritiikki, joka perustuu subjektin käsitteen purkuun. Kurssilla tarkastellaan Heideggerin kolmea kautta tätä jatkuvaa teemaa silmälläpitäen. Samalla siirrtytään Heidegger-kritiikkin huomioimalla Slavoj Zizekin väite, että Heideggerin oma reaktio oli "oikea askel väärään suuntaan"; eli kritiikki onnistui, mutta konstruktio ei. Zizekin ja Heideggerin riita antaa lopulta mahdollisen lähtökohdan tarkastella modernismi-kritiikin jälkeisen ja ei-subjektivistisen filosofian tehtävänasettumisia.
Tarkoitettu tutkijoille, jatko-opiskelijoille ja gradun tekijöille foorumiksi oman työn esittelylle.
Ilmoittautuminen ilmoitustaululle tai suoraan opettajalle (Lauri Mehtonen).
Ks. ohjelma ilmoitustaululta tai oheisesta linkistä.
Vastaavuudet: Syventävät tai jatko-opinnot
Syksyn järjestäytymiskokous ti 15.9. Pinni B2077
Kevään järjestäytymiskokous ti 12.1. klo 16.15 Pinni B2077
Tarkoitettu tutkijoille, jatko-opiskelijoille ja gradun tekijöille foorumiksi oman työn esittelylle.
Ilmoittautuminen ilmoitustaululle tai suoraan opettajalle (Lauri Mehtonen).
Ks. ohjelma ilmoitustaululta tai oheisesta linkistä.
Vastaavuudet: Syventävät tai jatko-opinnot
Työmuodot: Oma lukeminen, alustukset ja keskustelu sekä mahdolliset esseet.
Katso tarkempi ohjelma filosofian ilmoitustaululta (Pinni B 4. krs.).
Seminaarin ohjelma:
27.10. Ilmari Kortelainen: Bertrand Russell?s Incomplete Symbol and Its Importance to Philosophical Analysis
3.11. Antti Keskinen: Johdantoluku käsikirjoituksesta "'Everything is What It is, Ask not What It May or Must Be': Quine's Critique of First-Order Modal Logic and his Epistemological Conception of Objects"
10.11. ei seminaaria
17.11. Jenni Tyynelä: Moraalisesti poikkeavat kuvitteelliset maailmat mahdollisina maailmoina
24.11. Joose Järvenkylä: Mikä oli Austinin kielifilosofia? (Tai: On Wittgenstein?s Foundationalism and Logical Pragmatism)
1.12. Tove Krogius: On the Resonance between Technology and Sorrow
8.12. Heikki J. Koskinen: Language and the Nature of Metaphysical Knowledge
Lisäksi:
Alma Korko: Mooren varhainen (1894-1904) antipsykologismi, ajankohta sovitaan myöhemmin
Poikkeukset:
Ohjelma ja ilmoittautuminen filosofian ilmoitustaululla (Pinni B 4. krs. käytävä)
Poikkeukset:
Ralph Waldo Emerson (1803-1882) oli Marxin ja Kierkegaardin aikalainen, jonka ajattelu oli yhtä tinkimätöntä ja iskevää mutta sittemmin paljon vähemmän tunnettua. Ensimmäisellä suomenkielisellä Emersonille filosofina omistetulla kurssilla syvennytään amerikkalaisen kulttuurin tiennäyttäjän rikasjuonteisiin esseisiin, jotka kuuluivat muiden muassa Nietzschen ja Jamesin lempilukemisiin. Työskentely muodostuu yhdestä johdattelevasta luennosta ja sen jälkeen esseiden lukemisesta englanniksi ja/tai allekirjoittaneen raakoina (joskin tuoreina) suomennoksina. Tärkeässä osassa ovat keskustelut, ja suorituksen saaminen edellyttää keskusteluihin osallistumista. Varsinaisena suoritustapana on kirjoittaa ja palauttaa kurssipäiväkirja, jossa on tarkoitus reflektoida lukukokemuksia ja ajatustenvaihtoja.
Tervetuloa mukaan - kurssi soveltuu periaatteessa kenelle vain aiheesta kiinnostuneelle, jos on varautunut varaamaan aikaa & ajatustyötä haastaviin esseisiin (esimakua www.rwe.org)!
A i k a t a u l u h a h m o
Paikka: Pinni B 2077 (paitsi 23.2.)
Koostan lukemisista monisteet.
ke 17.2. klo 17-20
R. W. Emerson - Minuuden ja maailmakokemuksen ajattelija
ti 23.2. klo 18.00-20.00 (huom. paikka ja aika, ei akateemista varttia!)
-- paikkana Runokauppa Kattila (Hämeenpuisto 25)
Heikki A. Kovalainen & Risto Ahti: Filosofia runouden kaipuuna (ajatuksia Emersonista)
ke 24.2. klo 17-20
"Amerikkalainen oppinut" ja "Itsenäisyys"
ma 1.3. klo 17-19
"Kokemus" ja "Ympyröitä"
ke 3.3. klo 17-20
Nietzschen varhaisesseet + Emersonin "Kohtalo"
Huom. kurssille on ENNAKKOILMOITTAUTUMINEN, sillä osallistuminen edellyttää sitoutumista esseiden lukemiseen ja paikkoja on keskustelun mielekkyyden takaamiseksi rajoitetusti. Pyytäisin kirjoittamaan lyhyen kuvauksen siitä miksi haluat osallistua kurssille 10.2. mennessä osoitteeseen:
heikki.kovalainen@uta.fi
Metafysiikka on palannut filosofiaan (jos se sieltä koskaan todella katosikaan).
Jos 1800-luvun idealismia ei oteta lukuun, edellinen metafysiikan kulta-aika oli varhaismodernissa eli 1600- ja 1700-lukujen filosofiassa. Se päättyi Humen ja Kantin metafysiikalle antamaan lamauttamaan iskuun. Nykymetafysiikassa moni filosofi ammentaa oppia ja innostusta varhaismodernista kulta-ajasta (esim. Jonathan Lowe ja Michael Della Rocca). 2000-luvulla onkin hedelmällistä katsoa lamauttavan iskun taakse ja syventyä suuriin metafyysikoihin Englannin kanaalin molemmin puolin vanhassa kunnon kaanoni-hengessä. Filosofi ei ole myöskään filosofi, jos hän ei tunne edes metafysiikan klassista terminologiaa.
Kurssilla keskitytään varhaismodernin metafysiikan perusteisiin ja kahteen erityisempään ongelmaan: kappaleiden ontologiaan ja persistenssiin. Persistenssin eli diakronisen identiteettin kauttaa käsittelemme myös persoonan identiteetin kiinnostavaa ongelmaa, joka nousee polttopisteeseen Locken ajattelun ansiosta.
Kurssi on tarkoitettu aineopintoihin, syventäviin opintoihin ja jatko-opintoihin.
Kurssi on teemaseminaari. Viikottain on kaksi opetuskertaa. Maanantaisin luennoin taustainformaatiota, jota hyväksikäyttäen luemme torstaisiksi aina joitakin alkutekstejä ja mahdollisesti kommentaareja.
Kurssin edellytyksenä siis on, että opiskelijat hankkivat alkuperäistekstit itselleen mahdollisimman hyvissä ajoin. Ne kaikki ovat saatavilla ilmaiseksi netistä, mutta suositeltavaa olisi niiden hankkiminen myös kirjoina (kohtuuhintaan nettikirjakaupoista).
Periodilla III järjestetään
PHILPRO1a, 3 op, Argumentaatioanalyysin perusteet sekä filosofisen esitelmän muodolliset vaatimukset
Periodilla IV järjestetään PHILPRO1b tai PHILPRO2, 4 op, Proseminaariesitelmät
PHILPRO1 (7 op) koostuu siis kahdesta osasta: seminaariesitelmän tekoon valmentavasta alkuopetuksesta (PHILPRO1a, 3 op) ja varsinaisesta seminaariosasta (PHILPRO1b, 4 op), johon sisältyy yksi esitelmä, opponointi ja osallistuminen keskusteluun.
PHILPRO2 (4 op) on kuten PHILPRO1b. Ks. tarkemmin opetussuunnitelma.
Tarkoitettu tutkijoille, jatko-opiskelijoille ja gradun tekijöille foorumiksi oman työn esittelylle.
Ilmoittautuminen ilmoitustaululle tai suoraan opettajalle (Lauri Mehtonen).
Ks. ohjelma ilmoitustaululta tai oheisesta linkistä.
Vastaavuudet: Syventävät tai jatko-opinnot
Poikkeukset:
Tarkoitettu tutkijoille, jatko-opiskelijoille ja gradun tekijöille foorumiksi oman työn esittelylle.
Ilmoittautuminen ilmoitustaululle tai suoraan opettajalle (Lauri Mehtonen).
Ks. ohjelma ilmoitustaululta tai oheisesta linkistä.
Vastaavuudet: Syventävät tai jatko-opinnot
Seminaarin alustava ohjelma:
12.1. Järjestäytymistilaisuus
19.1. ei seminaaria
26.1. Pasi Valtonen: Wright?s Anti-Realism: Avoiding Gödelian Optimism and Brouwerian Pessimism
2.2. Antti Keskinen: alustus (Mackie, How Things Might Have Been, luku 1)
9.2. Antti Keskinen: alustus (Mackie, luku 2)
16.2. Markku Keinänen, alustus (Mackie, luku 3)
23.2.
2.3.
9.3. ei seminaaria (perioditauko)
16.3.
23.3. Kari Karpoff:
30.3.
6.4.
13.4. Jenni Tyynelä:
20.4. ei seminaaria
27.4. Taru Heinonen: Taidekokemus ja aika
4.5. Tove Krogius: An Ontological Perspective: Deprived Sorrow in Technologized Abundance
11.5. Ilmari Kortelainen
Kurssilla esitellään yhteiskuntafilosofian keskeisiä kysymyksiä ja erotteluja. Tarkastelun kohteena ovat liberalismi, sopimusteoriat, utilitarismi, marxilaisuus, kommunitarismi sekä talouden ja yhteiskunnan keskinäinen suhde.
Opintojaksolla tarkastellaan filosofisen logiikan keskeisiä osa-alueita, kuten lause- ja predikaattikalkyylin rakennetta ja filosofisia kysymyksiä, todistuvuutta ja totuutta sekä modaalilogiikkaa. Erityisesti kiinnitetään huomiota sellaisiin logiikan käsitteisiin ja teorioihin, joiden tunteminen on tarpeen kaikkien filosofian opintojen kannalta.
Modaalilogiikkaa koskevat kalvot tässä.
Viimeiset (5.) harjoitukset tässä.
Poikkeukset:
Poikkeukset:
Poikkeukset:
Vieraalla kielellä annettava opetus [IV Periodi]
Content:
1. Models of psychology and psychopathology: biological, behavioral, psychoanalytical, humanistic.
2. Definitions of mental illness based on biomedical and evolutionary perspective.
3. Delusions as an example of human irrationality: contemporary explanatory theories of delusions in medicine, psychology and cognitive sciences.
4. Madness and rationality. Psychosis in the light of procedural and epistemic rationality. The limits of understanding of mental disorder; experiential rationality and inclusive rationality.
5. Embodied mind and neurocognitive models of human action. From an estranged to an engaged epistemology.
Kohderyhmä: Kurssi on suunnattu eri alojen jatko-opiskelijoille, eikä se edellytä erityisiä taustaopintoja. Opetuksessa opiskelijat voidaan koota tieteenalakohtaisiksi työryhmiksi, joissa keskitytään erityisesti oman alan argumentaatioon.
Vastuulaitos: Historiatieteen ja filosofian laitos, filosofian oppiaine
Sisältö:
- Argumentit ja niiden analyysi: argumenttien rakenne ja kieli
- Argumenttien lajit ja virhepäätelmät
- Induktiivisten argumenttien lajeja: tilastolliset ja analogiaan perustuvat argumentit, kausaalinen päättely
- Deduktiivisten argumenttien lajeja: ehdolliset argumentit, hypoteettiset ja kategoriset syllogismit
- Tieteellinen päättely: tieteen menetelmät, argumentaation rooli tieteessä
Kurssin suoritus: Kurssin suoritus edellyttää luentojen tiivistä seuraamista sekä niillä annettujen harjoitustehtävien tekemistä. Kurssiin ei sisälly varsinaista kuulustelua, mutta lopuksi annetaan hieman laajempi harjoitustyö, joka pyritään yhdistämään osallistujan omaan tieteenalaan ja tutkimusongelmaan.
31.3.2010 mennessä. Kurssille otetaan maksimissaan 40 opiskelijaa.