Osaamistavoitteet
Opiskelijoilla on valmistuttuaan laaja-alainen pedagoginen kelpoisuus opettajan työhön erilaisissa oppilaitoksissa ja eri koulutusasteilla ja valmius toimia opettamiensa aineiden opettajana. He osaavat toimia opettajana siten, että ottavat huomioon opiskelijoiden ja työyhteisönsä tarpeet ja yhteiskunnan asettamat vaatimukset. Opiskelijat tiedostavat jatkuvan kouluttautumisen merkityksen kasvatusalan asiantuntijuuden kasvulle.
Sisältö
Opettajan työ on yhteiskunnallisesti tärkeää ja vaativaa. Laadukas peruskoulutus ja sen jälkeinen työssä oppiminen ja kouluttautuminen ovat menestyksellisen kasvatus- ja opetustyön tärkeitä edellytyksiä. Opettajuus kehittyy ja muuttuu koulutuksen ja työn mukana. Siksi opettajan on tärkeää jo koulutuksen aikana asennoitua itseensä elinikäisenä oppijana ja työyhteisönsä kehittäjänä.
Aineenopettajan koulutusta ohjaa näkemys opettajasta kasvatustieteen ja oman opetusalansa asiantuntijana. Opettajan ammatillisen kasvun ytimenä on teoreettisen tietämyksen ja käytännön kokemusten yhteys. Koulutusta ohjaavat tutkimuksellinen ote, yhteisöllinen toimijuus ja opettajan oman ihmis-, tieto- ja oppimiskäsityksen tiedostaminen ja kehittäminen. Tietouttaan, valmiuksiaan ja osaamistaan kehittävä opettaja ottaa huomioon työyhteisönsä ja erilaisten oppilaiden ja opiskelijoiden tarpeet sekä yhteiskunnan muutosten luomat vaatimukset. Hän osaa myös toimia kasvatuksen asiantuntijana eri yhteistyöverkostoissa.
Opettajankoulutus lähtee siitä, että tuleva opettaja suhtautuu itseensä, työhönsä ja työyhteisöönsä tutkivasti. Aineenopettajan pedagogiset opinnot – niin ainedidaktiset opinnot kuin opetusharjoittelu – korostavat ajatusta opettajasta oman työnsä tutkijana ja kehittäjänä. Ainedidaktiikassa tutkitaan aineen opettamisen ja oppimisen problematiikkaa erilaisissa oppimisympäristöissä. Ilman tutkimuksellista otetta on vaikea ymmärtää kasvatuksen monimuotoisuutta ja vastata koulun muutokseen.
Koulutuksen toteuttamisen tärkeimpiä periaatteita on dialogisuus. Sen ytimenä on opettajien ja opiskelijoiden välinen avoin vuorovaikutus. Tutkivan dialogin syntyminen edellyttää osallistujien erilaisuuden ja heidän erilaisten näkemystensä kunnioittamista sekä dialogiin sitoutumista. Avoin dialogi auttaa jäsentämään opettajan toiminnan perusteita ja erilaisia kasvatuskäytänteitä monikulttuurisessa yhteiskunnallisessa sekä historiallisesta että nykyajan näkökulmasta.
Kasvatustieteen perusopinnot, ainedidaktiikan opinnot, käytännön opetustyössä saatu kokemustieto ja niitä arvioiva pohdinta palvelevat opiskelijan didaktisen näkemyksen muotoutumista. Opiskeluun kuuluu olennaisena osana ohjattu opetusharjoittelu, jossa opettajaksi opiskelevat perehtyvät eri-ikäisten ja erilaisten opiskelijoiden oppimiseen ja opettamiseen ja reflektoivat toimintansa didaktisen käyttöteoriansa kehittämiseksi.
Kaksiportaisessa tutkintojärjestelmässä opinnot suoritetaan kahdessa vaiheessa: Kasvatustieteen perusopinnot ovat tutkinnon kandidaattivaiheen opintoja ja aineopinnot pääsääntöisesti maisterivaiheen aineopintoja. Opettajan pedagogiset opinnot koostuvat kaikille yhteisistä kasvatustieteen perusopinnoista, ainedidaktisista opinnoista ja opetusharjoittelusta. Pedagogiset opinnot suoritettuaan opiskelijalla on kasvatustieteen aineopinnot.
Arviointi
Hyväksytty/hylätty.Lisätiedot
AINEENOPETTAJAN PEDAGOGISTEN OPINTOJEN KORVAAVUUS
Kasvatustieteen perusopinnot:
Aiemmin suoritetut kasvatustieteiden perusopinnot 25 op korvaavat aineenopettajan pedagogisiin opintoihin sisältyvät kasvatustieteen perusopinnot 25 op.
Kasvatustieteiden aineopinnot:
Suoritetut kasvatustieteeen tai aikuiskasvatuksen aineopinnot korvaavat opintojakson PEDA3 Ainedidaktinen tutkimus 5 op.
Opettajakokemus:
Päätoiminen vähintään 3 vuoden opettajakokemus voi korvata opintojaksoon PEDA4 Perusharjoittelu sisältyvän tuntien seuraamisen. Vastuuhenkilö on didaktiikan lehtori.
Kuuluu kokonaisuuksiin
Aineenopettajan pedagogiset opinnot, kasvatustieteen aineopinnot
Kasvatustieteiden perusopinnot 25 op
Kasvatustieteen aineopinnot 35 op