- Pääaineopiskelijoilla
- Tohtoriopiskelijoilla
Yleiskuvaus
Opintojakso tähtää opiskelijan pedagogisen näkemyksen ja kasvatusajattelun syventämiseen. Tätä päämäärää silmällä pitäen opiskelija syventyy kasvatuksen erityisluonteeseen sekä sen normatiiviseen, ideologiseen ja poliittiseen merkitykseen kasvatusfilosofian (-teorian) näkökulmista. Opintojaksolla pohditaan erityisesti kasvatuksen ja yleissivistävän koulun päämääräkysymyksiä yhteiskunnan muutosten pyörteissä. Ideaalitapauksessa opintojakso kytkeytyy opiskelijan valitsemaan opintopolkuun, syventäviin projektiopintoihin ja pro gradu-työhön.
Osaamistavoitteet
Opiskelija
- syventää pedagogista näkemystään ja kriittistä kasvatusajatteluaan
- ymmärtää pedagogisten ilmiöiden ja kasvatuskysymysten kompleksisuuden ja teoreettisen haastavuuden
- ymmärtää kasvatuksen erityisluonteen elämän ilmiönä ja tietämisen kohteena
- kykenee soveltamaan kasvatusfilosofista (-teoreettista) ajattelua oman aikamme kasvatuskysymysten ja koulutuspoliittisten reformien arvioinnissa.
Sisältö
Opintojakson kokonaisuus koostuu kasvatusfilosofisista luennoista ja kirjallisuudesta. Opintojaksolla keskitytään kasvatuksen peruskysymyksiin ja keskeisiin käsitteisiin pohtimalla niiden yhteyksiä yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin muutosprosesseihin. Keskeisenä tavoitteena on selvittää, mitä yksilön ja yhteiskunnan suhteen muutokset ovat merkinneet kasvatuksen päämääränmuodostukselle, moraalisubjektiuden määrittymiselle ja yleissivistävän perusopetuksen tehtäville. Tarkoituksena on arvioida erityisesti sitä, mitä kasvatuksen klassinen hyvän elämän ideaali tarkoittaa post-nationalistisessa yhteiskunnassa, globaalien ongelmien aikakaudella (ekologinen, kulttuurinen ja taloudellinen globalisaatio).
Toteutustavat
| Opetustapa | Paikalla | Verkossa |
| Luento-opetus | 15 t | 0 t |
Luennot, itsenäinen työskentely.
Vaadittavat opintosuoritukset
Arviointi
Numerolla 1-5.Kirjallisuus/Oppimateriaali
Jokin kasvatusfilosofian klassikko; kirja sovitaan opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa (esimerkiksi Platon: Valtio, Aristoteles: Nikomakhoksen etiikka, Comenius: Suuri opetusoppi, Rousseau: Emile, Dewey: Koulu ja yhteiskunta tai The Child and the Curriculum).
Ajankohtaisia kasvatusteoreettisia ja –filosofisia artikkeleita laadukkaista kansainvälisistä julkaisuista (esim. Educational Philosophy and Theory); sovitaan opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa.
Kokonaisuudet johon opintojakso kuuluu
