Osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on kokonaiskuva kansainvälisen oikeuden järjestelmästä, jossa valtiot ja kansainväliset järjestöt ovat keskeisiä subjekteja. Opiskelija tuntee erityisesti kansainvälisen oikeuden peruskysymyksiä ja kehityslinjoja sekä kansainvälisten järjestöjen toimintaa.

Sisältö

1 Kansainvälisen oikeuden luonne ja kehitys
2 Kansainvälisen oikeuden subjektit ja lähteet
3 Kansainvälisen oikeuden, EU-oikeuden ja kansallisen oikeuden suhde
4 Kansainvälisen oikeuden perusperiaatteet
5 Riitaisuuksien ratkaiseminen kansainvälisessä oikeudessa
6 Kansainvälisen oikeuden eri lohkot
7 Suomi ja kansainvälinen oikeus

Toteutustavat

Opetustapa	Paikalla	Verkossa
Luento-opetus	20 t	0 t

Opetuskieli

suomi

Arviointi

Numerolla 1-5.

Kirjallisuus/Oppimateriaali

 

Kirjallisuustentti:

1. Hakapää: Uusi kansainvälinen oikeus. 2003.

2. White, N.D.: The Law of International Organisations. 1996.

3. Gray: International Law and the Use of Force. 2004.

4. Ne opiskelijat, jotka eivät suorita luentotenttiä, suorittavat kirjallisuustentin yhteydessä myös teoksen Ratner–Abrams: Accountability for Human Rights Atrocities in International Law: Beyond the Nuremberg Legacy. 2001, (ei kuitenkaan Part Three: A Case Study: The Atrocities Of The Khmer Rouge).

5. Perehtyminen seuraavien säädösten ja sopimusten keskeiseen sisältöön niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen: Ulkoasiainhallintolaki 204/2000, Kv 201. Kansalaisuuslaki 359/2003, Si 101. Ulkomaalaislaki 301/2004, Kv 401. Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta 456/1970, Ri 403. Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirja, Kv 104. Kansainvälisen tuomioistuimen perussääntö, Kv 106. Asetus valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen voimaansaattamisesta, SopS 33/1980, Kv 502.

Kokonaisuudet johon opintojakso kuuluu