x !
Arkistoitu opetussuunnitelma 2009–2011
Selaamasi opetussuunnitelma ei ole enää voimassa. Tarkista tiedot voimassa olevasta opetussuunnitelmasta.
HISOA2 Temaattiset erikoistumisopinnot 15 op

Yleiskuvaus

Temaattisissa erikoistumisopinnoissa perehdytään tutkimuksen erilaisiin lähestymistapoihin ja historian eri osa-alueisiin.

Osaamistavoitteet

Tavoitteena on, että opiskelijan historiallinen tieto ja ymmärrys ilmiöiden välisistä yhteyksistä ja historiallisen tiedon merkityksestä syvenee. Temaattisissa opinnoissa opiskelija saa myös tiedollista ja teoreettista pohjaa omaa tutkimustyötä varten.

Sisältö

Opiskelija voi valintansa mukaan keskittyä joihinkin historian erityisaloihin, tiettyihin teemoihin ja ilmiöihin tai rakentaa monipuolisen vertailevan opiskeluohjelman.

Erikoistumisopinnot on väljästi ryhmitelty kolmen teemakokonaisuuden ympärille, jotka ovat yhteiskunta, politiikka ja kulttuuri.

Opetuskieli

suomi

Vaadittavat opintosuoritukset

Opintoja voi suorittaa kursseilla, kirjatenteillä tai esseillä. Essee voi perustua alla mainittuun kirjallisuuteen. Aiheesta on sovittava opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa.

Vaihtoehtoisesta kirjallisuudesta ja erilaisista, esimerkiksi Suomen historiaan, yleiseen historiaan, johonkin teemaan, kulttuuriin tai jonkin aikakauden historiaan painottuvista suorituksista on sovittava erikseen opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa.

Arviointi

Numerolla 1-5.

Kirjallisuus/Oppimateriaali

YHTEISKUNTA

1. Modernin yhteiskunnan synty

a) Stearns Peter, Industrial Revolution in World History (1993 tai uudempi) ja Haapala Pertti, Tehtaan valossa (1986) 6 op

b) Clark Peter, European Cities and Towns 400-2000 (2009), Reynolds S., Kingdoms and Communities in Western Europe 900-1300 (1997), Hietala Marjatta & Nilsson Lars (eds.), Women in towns (1999) 7 op

2. Talous ja ympäristö

c) Cameron Rondo, Maailman taloushistoria (1995) ja Fellman Susanna, Iversen Martin, Sjögren Hans and Thue Lars, Creating Nordic Capitalism. The Development of a Competitive Periphery (2008) 6 op

d) Pounds N. J. G., An Historical Geography of Europe (1990); Ponting Clive, Green History of the World (1992 tai uudempi) ja McNeill W., Kansat ja kulkutaudit (2004) 7 op

3. Arki

e) Braudel Fernand, Civilization and Capitalism, 15th -18th century, Vol I: Structures of Everyday Life (1992; myös ranskaksi ja ruotsiksi); Levi Giovanni, Aineeton perintö. Manaajapappi ja talonpoikaisyhteisö 1600-luvun Italiassa (1992, myös engl., ital. etc.); Einonen Pia & Karonen Petri, Arjen valta. Suomalaisen yhteiskunnan patriarkaalinen järjestys myöhäiskeskiajalta teollistumisen kynnykselle (v. 1450-1860). 7 op

4. Perhe ja sukupuoli

f) Abrams L., The Making of Modern Woman (1999); Häggman Kai, Perheen vuosisata: perheen ihanne ja sivistyneistön elämäntapa 1800-luvun Suomessa (1994); Cunningham H. Children and Childhood in Western Society Since 1500 (1995 tai uudempi) 7 op

POLITIIKKA

1. Kansalaisyhteiskunta

g) Alapuro Risto, ym. (toim.), Kansa liikkeessä (1987); Hoffmann Stefan-Ludwig, Civil Society 1750-1914 (2006); Haapala Pertti, Löytty Olli, Melkas Kukku, Tikka Marko (toim.), Kansa kaikkivaltias. Suurlakko Suomessa 1905 (2008); Sulkunen Irma, Raittius kansalaisuskontona (1986) 8op

2. Nationalismi

h) Alapuro Risto, Suomen synty paikallisena ilmiönä 1890-1933 (1994); Anderson Benedict, Kuvitellut yhteisöt (2007); Pakkasvirta Jussi & Saukkonen Pasi (toim.), Nationalismit (2005); Sulkunen Irma, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1831-1893 (2004); Yuval-Davis Nira, Gender & Nation (2004) 8op

3. Kumoukset ja yhteiskunnan muutos

i) Cameron Euan (ed.), Early Modern Europe (1999); Katajala Kimmo, Suomalainen kapina (2002); Malia Martin, History's Locomotives: Revolutions and the Making of the Modern World (2008) 8 op

4. Kansainvälinen politiikka

j) Bayly C. A., The Birth of the Modern World 1780-1914 (2004); Best Anthony & Hanhimäki Jussi M. &  Maiolo Joseph A. &  Schulze Kirsten E., International History of the Twentieth Century and Beyond (2008); Westad Arne, The Global Cold War (2006) 8 op

KULTTUURI

1. Kultuurin muutos

k) Rietbergen Peter, A Cultural History of Europe (1998); Sihvola Juha, Maailmankansalaisen etiikka (2004); Lewis Bernard, The Muslim Discovery of Europe (2001) 7op

2. Esimodernien kulttuurien vuorovaikutus

l) Bentley Jerry H., Old World Encounters. Cross-Cultural Contacts and Exchanges in Pre-Modern Times (1993); Cartledge P., The Greeks (1993 tai uudempi); Garnsey, P. & Saller, R., The Roman Empire. Economy, Society, Culture (1987 tai uudempi ) 7op

3. Tiede

m) Mazlish B., The Uncertain Sciences (1998 tai uudempi); Tommila, P. & Korppi-Tommola, A. (toim.) Suomen tieteen vaiheet (2003), sivut 11-161 ja Rossi P., Modernin tieteen synty Euroopassa (2009) 6 op

4. Teknologia ja tutkimus

n) Misa Thomas J., Leonardo to Internet. Technology and Culture from the Renaissance to the Present (2004); Mokyr Joel, The Lever of Riches (1992); Hietala Marjatta (toim.) Tutkijat ja sota. Suomalaisten tutkijoiden kontakteja ja kohtaloita toisen maailmansodan aikana (2006) 7op

5. Maailmankuvan muutos

o) Krötzl Christian, Pietarin ja Paavalin nimissä (2004); McLeod Hugh, Secularisation in theWestern Europe 1848-1914 (2000) ja Markkola Pirjo, Synti ja siveys (2002) 7op

p) Foucault Michel, Tarkkailla ja rangaista (1980 tai uudempi); Matikainen Olli, Veren perijät. Väkivalta ja yhteisön murros itäisessä Suomessa 1500-1600-luvulla (2002) 5 op

6. Uskonto vanhassa maailmassa

q) Arnold John H., Belief and Unbelief in Medieval Europe (2005) Katajala-Peltomaa S. & Toivo Raisa Maria, Paholainen, noituus, magia - kristinuskon kääntöpuoli. Pahuuden kuvasto vanhassa maailmassa (2004) ja Mustakallio K., Uskonto ja yhteisö antiikin Roomassa (2008), 6 op

Lisätietoja

Kohtiin A3a-A3c järjestettävää opetusta voidaan käyttää myös korvaamaan kohtaa A2 kuitenkin niin, että praktikum –kurssit ovat avoimia vain pääaineopiskelijoille.

Kokonaisuudet johon opintojakso kuuluu

Historiatieteen ja filosofian laitos
Politiikan tutkimuksen laitos
2009–2010
Opintojakso opetusohjelmassa
Opetusohjelma ei ole enää voimassa. Tarkista tiedot voimassa olevasta opetusohjelmasta.
Historiatieteen ja filosofian laitos