Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on kokonaiskuva kansainvälisen oikeuden järjestelmästä, jossa valtiot ja kansainväliset järjestöt ovat keskeisiä subjekteja. Opiskelija tuntee erityisesti kansainvälisen oikeuden peruskysymyksiä ja kehityslinjoja sekä kansainvälisten järjestöjen toimintaa.
Sisältö
1 Kansainvälisen oikeuden luonne ja kehitys 2 Kansainvälisen oikeuden subjektit ja lähteet 3 Kansainvälisen oikeuden, EU-oikeuden ja kansallisen oikeuden suhde 4 Kansainvälisen oikeuden perusperiaatteet 5 Riitaisuuksien ratkaiseminen kansainvälisessä oikeudessa 6 Kansainvälisen oikeuden eri lohkot 7 Suomi ja kansainvälinen oikeus
Toteutustavat
Opetustapa
Paikalla
Verkossa
Luento-opetus
20 t
0 t
Opetuskieli
suomi
Vaadittavat opintosuoritukset
(1) Luentotentti ja kirjallisuustentti, tai (2) kirjallisuustentti (laajennettu).
Arviointi
Numerolla 1-5.
Kirjallisuus/Oppimateriaali
Kirjallisuustentti:
1. Hakapää: Uusi kansainvälinen oikeus. 2003.
2. White, N.D.: The Law of International Organisations. 1996.
3. Gray: International Law and the Use of Force. 2004.
4. Ne opiskelijat, jotka eivät suorita luentotenttiä, suorittavat kirjallisuustentin yhteydessä myös teoksen Ratner–Abrams: Accountability for Human Rights Atrocities in International Law: Beyond the Nuremberg Legacy. 2001, (ei kuitenkaan Part Three: A Case Study: The Atrocities Of The Khmer Rouge).
5. Perehtyminen seuraavien säädösten ja sopimusten keskeiseen sisältöön niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen: Ulkoasiainhallintolaki 204/2000, Kv 201. Kansalaisuuslaki 359/2003, Si 101. Ulkomaalaislaki 301/2004, Kv 401. Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta 456/1970, Ri 403. Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirja, Kv 104. Kansainvälisen tuomioistuimen perussääntö, Kv 106. Asetus valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen voimaansaattamisesta, SopS 33/1980, Kv 502.