Osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on kokonaiskuva kansainvälisen oikeuden järjestelmästä, jossa valtiot ja kansainväliset järjestöt ovat keskeisiä subjekteja. Opiskelija tuntee erityisesti kansainvälisen oikeuden peruskysymyksiä ja kehityslinjoja sekä kansainvälisten järjestöjen toimintaa.

Sisältö

1 Kansainvälisen oikeuden luonne ja kehitys
2 Kansainvälisen oikeuden subjektit ja lähteet
3 Kansainvälisen oikeuden, EU-oikeuden ja kansallisen oikeuden suhde
4 Kansainvälisen oikeuden perusperiaatteet
5 Riitaisuuksien ratkaiseminen kansainvälisessä oikeudessa
6 Kansainvälisen oikeuden eri lohkot
7 Suomi ja kansainvälinen oikeus

Toteutustavat

Opetustapa	Paikalla	Verkossa
Luento-opetus	20 t	0 t

Opetuskieli

suomi

Arviointi

Numerolla 1-5.

Kirjallisuus/Oppimateriaali

 

Kirjallisuustentti:

1. Hakapää: Uusi kansainvälinen oikeus. 2003 tai myöhempi painos

2. Kolb: Intoduction to the Law of United Nations. 2010

3. Gray: International Law and the Use of Force. 3. painos 2008.

4. Ne opiskelijat, jotka eivät suorita luentotenttiä, suorittavat kirjallisuustentin yhteydessä myös teoksen Ratner–Abrams: Accountability for Human Rights Atrocities in International Law: Beyond the Nuremberg Legacy. 3. painos 2009. (teoksesta ei kuitenkaan lueta osaa Part Three: A Case Study: The Atrocities Of The Khmer Rouge).

5. Perehtyminen seuraavien valtiosopimusten keskeiseen  sisältöön niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen: Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirja. Kansainvälisen tuomioistuimen perussääntö. Asetus valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin
yleissopimuksen voimaansaattamisesta sekä kyseisen asetuksen liitteenä olevaan tämän valtiosopimuksen käännökseen, SopS 33/1980.

Kokonaisuudet johon opintojakso kuuluu