Osaamistavoitteet

Opiskelija perehtyy valtiosääntöjen rakenteeseen ja funktioihin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kokonaiskuvan Suomen valtiojärjestyksestä, valtion ylimpien elinten asemasta, tehtävistä ja toimintaperiaatteista sekä valtioelinten välisistä valvonta- ja vastuusuhteista.

Sisältö

1 Valtiosäännöt ja niiden suhde kansainväliseen oikeuteen
2 Suomen valtiojärjestyksen rakenne
3 Valtio-orgaanien asettaminen ja kansalaisten osallistumisjärjestelmät
4 Eduskunta, sen asema, organisaatio ja tehtävät
5 Tasavallan presidentti ja valtioneuvosto, näiden asema, toimivaltasuhteet ja toimintamuodot
6 Ylimpien valtio-orgaanien väliset toimivalta-, valvonta- ja vastuusuhteet
7 Julkisen hallinto-organisaation valtiosääntöoikeudelliset perusteet

Toteutustavat

Opetustapa	Paikalla	Verkossa
Luento-opetus	20 t	0 t

Opetuskieli

suomi

Arviointi

Numerolla 1-5.

Kirjallisuus/Oppimateriaali

1. Jyränki: Valta ja vapaus. Kolmas uudistettu painos, s. 1-447. Jyväskylä 2003.

2. Perehtyminen seuraavien säädöksien keskeiseen sisältöön niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen: Suomen Perustuslaki, 731/1999. L valtakunnanoikeudesta ja ministerivastuuasioiden käsittelystä, 196/2000. Eduskunnan työjärjestys 40/1999. Vaalilaki 714/1998. L eduskunnan oikeusasiamiehestä, 197/ 2002. Puoluelaki, 10/ 1969. L Valtioneuvostosta, 175/2003. Valtioneuvoston ohjesääntö, 262/ 2003. VNA valtioneuvoston kansliasta, 459/2003. L valtioneuvoston oikeuskanslerista, 193/2000. L valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta, 1224/1990. Ahvenanmaan itsehallintolaki, 1144/ 1991. Ahvenanmaan maanhankintalaki, 3/1975. L Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä 1540/1994. A Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta 1541/1994. L sotilaallisesta kriisinhallinnasta, 211/2006.

Kokonaisuudet johon opintojakso kuuluu