Tavoitteena on saada yleiskuva suomen kielen asemasta omassa kielikunnassaan sekä kielen historiallisesta kehityksestä yleensä. Tarkemmin käsitellään kehitystä kantasuomen aikana, jolloin tapahtui muutos nykyisten etäsukukielten tyyppisestä suomalais-ugrilaisesta kielimuodosta kohti indoeurooppalaisen vaikutuksen muovaamaa uutta kielimuotoa, ja edelleen kantasuomesta kohti nykysuomea. Kielihistorian tarkastelu painottuu äännehistoriaan ja sanastoon.
Sisältö
Suomen kieli kielikuntansa jäsenenä, kielen muuttuminen (äännekehitys, merkityksenmuutokset, sanaston uusiintuminen).
Toteutustavat
Luento.
Opetuskieli
suomi
Vaadittavat opintosuoritukset
Arviointi
ja arviointiperusteet
Numerolla 1-5.
Tenttiosaaminen sekä mahdollisena lisäansiona aktiivisuus opetuksen yhteydessä.
Suositellut suoritusajankohdat
2. vuoden kevät
Kirjallisuus/Oppimateriaali
Kurssikirjallisuus:
Kaisa Häkkinen, Mistä sanat tulevat: suomalaista etymologiaa. SKS. 1990. s. 162–276.
Tapani Lehtinen, Suomen kielen tausta II. moniste.
Em. kurssikirjallisuus kuulustellaan kirjallisen tentin yhteydessä.
Kurssin oheiskirjallisuus:
Kaisa Häkkinen 1996: Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa. Tietolipas 147. SKS.
Terho Itkonen 1983: Välikatsaus suomen kielen juuriin. Virittäjä 87, s. 190-229 ja 349-386.