Yhteiskuntatieteiden maisteriksi valmistuva sosiaalipsykologian opiskelija on asiantuntija sosiaalisen vuorovaikutuksen, ryhmäilmiöiden sekä yksilön, yhteiskunnan ja kulttuurien välisten suhteiden alueella. Hänellä on erityisosaamista ja ammatillista asiantuntijuutta sellaisilla alueilla kuten minuuden ja identiteetin tuottaminen ja ylläpitäminen erilaisissa sosiaalisissa ja kulttuurisissa konteksteissa,lapsuus ja perhe, psykososiaalinen hyvinvointi ja eriarvoisuus, päihderiippuvuus sekä sosiaalitieteelliset teoreettiset ja metodologiset kysymykset.
Valmistuvat maisterit tuntevat näitä aloja koskevan tutkimuksen historian, ajankohtaiset kehityssuunnat, käytännön sovellusalueet ja ovat erikoistuneet jollekin valitsemalleen erityisalalle. Heillä on sosiaalipsykologian näkökulmaan perustuvat teoreettiset ja metodologiset asiantuntijan valmiudet etsiä, analysoida ja tuottaa sosiaalisiin ilmiöihin liittyvää tutkimustietoa ja kriittis-analyyttisesti soveltaa tutkimuksesta saatua tietoa käytännön työelämässä. Valmistuttuaan heillä on korkeatasoiset ammatilliset kvalifikaatiot työskennellä tutkijoina tai johto- ja asiantuntijatehtävissä esimerkiksi sosiaali- ja mielenterveystyössä, erilaisissa koulutus-, suunnittelu- ja kehittämistehtävissä, henkilöstöhallinnossa sekä tiedotustoiminnassa.
Tutkinto antaa kelpoisuuden hakea jatko-opintoihin. Lisäksi maisterintutkinto sosiaalipsykologiassa hyväksytään Suomen yliopistojen täydennyskoulutuksessa psykoterapeutti -opintojen kelpoisuuskriteerien mukaisena loppututkintona.

Sosiaalipsykologian maisteriopinnot koostuvat tutkielmaopinnoista (60 op), tutkimus- ja asiantuntijataidot -opinnoista (20 op) sekä vapaavalintaisista opinnoista (40 op).
Tutkielmaopinnoissa opiskelija harjaantuu toteuttamaan itsenäisesti tieteellisen tutkimusprosessin sosiaalipsykologian alalla. Tutkielmaopinnot alkavat sosiaalitieteiden yhteisellä orientoivalla tutkielmaseminaarilla, jossa opiskelijat perehtyvät tutkimuksen tekemisen vaiheisiin, tutkimussuunnitelman laadintaan ja tutkimusetiikkaan ja tavoite on, että he laativat pro gradu -tutkielman tutkimussuunnitelman.
Sen jälkeen siirrytään sosiaalipsykologian tutkielmaseminaariin, jossa opiskelijat työstävät opinnäytetyötään ja seminaariryhmä käsittelee yhdessä tutkielmaan liittyviä työpapereita.
Pro gradu -tutkielman tulisi valmistua tutkielmaseminaarin kuluessa tai viimeistään seminaarin päättymisen jälkeisenä lukukautena. Opiskelijalle kiinnostuksen mukaan hänelle pyritään tarjoamaan mahdollisuus tehdä opinnäytetyö tutkimusryhmien yhteydessä.
Tutkimus- ja asiantuntijataitojen opinnot syventävät sosiaalitieteiden teoreettisia ja metodologisia taitoja. Lisäksi opinnot kehittävät soveltavia taitoja työharjoittelun, vapaaehtoistoiminnan tai kansalaisjärjestötoiminnan kautta.
Tästä kokonaisuudesta menetelmä- ja teoriaopinnot suositellaan suoritettavaksi maisteriopintojen alkuvaiheessa ja työelämäopinnot opintojen keski- tai loppuvaiheessa.

Valinnaiset opintonsa (40 op) opiskelija voi koota vapaavalintaisesti sosiaalitieteiden temaattisista opinnoista ja myös muiden kuin sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelman opintojaksoista. Valinnaisissa opinnoissa suositellaan suoritettavaksi sosiaalipsykologian opettamia kursseja teemaopinnoista.
Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPSin)laatimisen yhteydessä sovitaan, millaisista kokonaisuuksista opinnot muodostuvat. Parhaiten ne tukevat opintoja silloin, kun ne liittyvät tutkielman aihepiiriin.

Valinnaisissa opinnoissa (40 op) suositellaan suoritettaviksi seuraavia opintojaksoja: SOS6.2.3, SOS10.1.4, SOS10.2.2; SOS10.5.3, SOS10.9.2, SOS10.10.2, SOSM6.2 kohta A tai B eli vaihtoehto, jota ei ole suoritettu osana sosiaalipsykologian syventäviä opintoja.