Yhteiskuntatieteen maisteriksi valmistuva sosiaalipolitiikan opintosuunnan opiskelija ymmärtää ja osaa arvioida monipuolisesti yhteiskunnallista keskustelua sekä sosiaalipolitiikan käytäntöjä. Hänen tieteellinen ja ammatillinen asiantuntijuutensa perustuu taitoon muodostaa sosiaalipoliittisesti mielekkäitä tutkimusongelmia, kerätä ja analysoida tarvittava kirjallinen ja empiirinen tutkimusaineisto sekä raportoida tulokset kirjallisesti ja suullisesti akateemisesti ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla. Hän osaa tuottaa itsenäisesti tieteellistä tietoa sekä soveltaa sitä ammatillisissa ja muissa yhteiskunnallisissa käytännöissä. Hän kehittyy asiantuntijaksi, joka kykenee havaitsemaan, analysoimaan ja ratkaisemaan hyvinvointiin, sosiaalipoliittisiin järjestelmiin ja käytäntöihin sekä kansalaisyhteiskunnan toimintaan liittyviä ilmiöitä ja ongelmia. Hän kykenee toimimaan asiantuntijana julkisen hallinnon, yritysten ja järjestöjen johto- ja asiantuntijatehtävissä niin paikallisissa, kansallisissa kuin kansainvälisissä toimintaympäristöissä. Hänellä on taito esittää vaihtoehtoja vallitseville käytännöille ja ajatustavoille.

Sosiaalipolitiikan maisteriopinnot koostuvat tutkielmaopinnoista (60 op), tutkimus- ja asiantuntijataidot -opinnoista (20 op) sekä vapaavalintaisista opinnoista (40 op). Ensimmäinen opintokokonaisuus alkaa orientoivalla tutkielmaseminaarilla, jossa opiskelijat perehdytetään tutkielmaopintoihin ja pro gradu -tutkielman teon vaiheisiin. Siitä siirrytään sosiaalipolitiikan tutkielmaseminaariin, jossa hyväksytään tutkimussuunnitelma ja käsitellään opiskelijoiden tutkielmaan liittyviä papereita. Pro gradu -tutkielman tulisi valmistua tutkielmaseminaarissa tai viimeistään seminaarin päättymisen jälkeisenä lukukautena. Toinen kokonaisuus eli tutkimus- ja asiantuntijataitoihin keskittyvät opinnot syventävät sosiaalipoliittista ja tieteellistä asiantuntijuutta. Tästä kokonaisuudesta menetelmä- ja teoriaopinnot kannattaa suorittaa maisteriopintojen alkuvaiheessa ja työelämäopinnot taas opintojen keski- tai loppuvaiheessa. Kolmas kokonaisuus muodostuu vapaavalinnaisista opinnoista. Tämän kokonaisuuden opinnot opiskelija voi koota vapaavalintaisesti sosiaalitieteen teemaopinnoista, menetelmäopinnoista ja muiden kuin sosiaalitieteen tutkinto-ohjelman opintokokonaisuuksista. HOPSin laatimisen yhteydessä sovitaan, millaisista kokonaisuuksista vapaavalintaiset opinnot muodostuvat. Nämä opinnot tukevat maisteriopintoja parhaiten silloin, kun ne liittyvät tutkielman aihepiiriin tai opiskelijalle tärkeän asiantuntijuuden kehittämiseen.

SOPM7: Vapaavalintaiset opinnot
Suoritetaan vähintään yksi 20 tai kaksi 10 opintopisteen laajuista kokonaisuutta. Loput opinnot valitaan vapaasti tarjolla olevista mahdollisuuksista. Laajemmat kokonaisuudet tai yksittäiset opintojaksot voidaan valita sosiaalitutkimuksen tutkinto-ohjelman teemallisista kokonaisuuksista, tutkimustaito-opinnoista (esim. menetelmä-ja teoriakurssit) tai työelämää ja asiantuntijataitoa koskevista opinnoista (esim. moniammatilliset johtamisopinnot). Vapaavalintaiset opinnot voivat sisältää kokonaisuuksia ja yksittäisiä opintojaksoja myös muista tutkinto-ohjelmista.