Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos

Lastentarhanopettajan koulutus

Lastentarhanopettajan koulutuksen lähtökohdat ja tavoitteet

Varhaiskasvatus on lapsen erilaisissa toimintaympäristöissä — kotona, julkisissa kasvatusinstituutioissa ja eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta aikuisten ja lasten välillä. Laajasti ymmärtäen varhaiskasvatus liittyy kaikkeen siihen yhteiskunnalliseen toimintaan, jolla pyritään vaikuttamaan kasvuolosuhteisiin ja edistämään lapsen mahdollisimman suotuisaa kehitystä. Tällöin toiminnasta voidaan erottaa tavoitteellinen kasvatus ja opetus, muu sosiaalinen vuorovaikutus, jolla on kasvatuksellisia seurauksia sekä kasvatuksen tukitoimet. Varhaiskasvatus on monitieteinen tutkimusalue. Kasvatustieteen osa-alueena varhaiskasvatus on erityisesti yhteydessä yhteiskuntatieteisiin ja humanistisissa tieteissä kulttuuria, taidetta ja kommunikaatiota tutkiviin oppiaineisiin

Lastentarhanopettajankoulutuksen (kasvatustieteen kandidaatin tutkinto) perustehtävänä on kouluttaa pienten lasten opetukseen, kasvatukseen ja hoitoon erikoistuneita pedagogisia asiantuntijoita., jotka pystyvät kehittämään työtään ja ammattikäytäntöjä tutkimusperustaisesti. Koulutus antaa kelpoisuuden päivähoidon opetus-, kasvatus – ja hoitotehtäviin, esiopetukseen sekä varhaiskasvatuksen asiantuntemusta vaativiin johto-, kehittämis- ja suunnittelutehtäviin.

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto antaa myös mahdollisuuden jatkaa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen — esimerkiksi kasvatustieteen, erityisesti varhaiskasvatuksen maisterikoulutuksessa.

Lastentarhanopettajan koulutuksen tavoitteena on, että opiskelijat

• ymmärtävät varhaiskasvatuksen pedagogisena toimintana sekä laaja-alaisesti yhteiskunnallisena ja kulttuurisena ilmiönä
• ymmärtävät lapsuuden ainutkertaisuuden merkityksen kehityksen ja oppimisen näkökulmista
• omaksuvat kasvatustieteen ja valitsemansa sivuaineen keskeisiä sisältöjä
• omaksuvat tieteellisen ajattelun ja ongelmanratkaisun periaatteet sekä tutkivan työotteen
• pystyvät varhaispedagogiikka hyödyntäen edistämään lapsen yksilöllistä kehitystä ja kasvatusta varhaiskasvatuksen eri konteksteissa
• oppivat havainnoimaan, suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta pedagogisena toimintana
• kehittävät kommunikaatio- ja yhteistyötaitojaan
• oppivat toimimaan oman työnsä ja työyhteisönsä kehittäjänä sekä asiantuntijana varhaiskasvatuksen eri tehtäväalueilla
• ymmärtävät ammatillisen kehityksen ja henkilökohtaisen kasvun kokonaisvaltaisen yhteyden sekä eettisen vastuunsa varhaiskasvatuksen asiantuntijoina.

Opiskelijat opiskelevat ongelmaperustaisen opetussuunnitelman mukaisesti. Opiskelussa korostuu ryhmässä oppiminen sekä itsenäinen opiskelu, joita tuetaan ohjatulla ryhmäopetuksella, teoreettisilla katsauksilla, harjoituksilla sekä työssäoppimisella. Opiskelijat opiskelevat tuutorin ohjaamissa tutoriaaliryhmissä kuhunkin opintojaksoon liittyvien kysymysten, ongelmien tai skenaarioiden parissa. Jokainen opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), jota arvioidaan opintojen aikana yhdessä tutoropettajan kanssa. Ks. orientoivat opinnot.

Sivuaineopiskelijoita koskevat rajoitukset

Sivuaineopiskelijoita voidaan ottaa kasvatustieteen perus- ja aineopintoihin siinä määrin kuin ryhmissä on tilaa. Sen sijaan ammatillisen kelpoisuuden tuottavia opintoja ei ole mahdollista suorittaa ilman valintakokeisiin osallistumista. Tämä rajoitus koskee varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavia opintoja (60 op) sekä pääaineeseen sisältyvää harjoittelua (15 op).