Sosiaalityö –oppiaineessa tarkastellaan ensinnäkin ihmisten moninaisia elämänolosuhteita ja ongelmia, niiden syntyprosesseja sekä yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen liittyviä kysymyksiä niin yksilöiden kuin yhteiskuntienkin tasolla. Toiseksi analysoidaan sosiaalityön käytäntöjä ja menetelmiä sekä erilaisten palvelu- ja auttamisjärjestelmien toimintaa. Lisäksi pohditaan ja kehitetään sosiaalisten ongelmien ja eriarvoisuuden vähentämiseen ja poistamiseen tähtääviä (ammatillisia) toimintatapoja.

Näiden eri osa-alueiden erittelyssä käytetään ja muokataan yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen välineitä sekä hyödynnetään myös monitieteistä käsitteistöä. Sosiaalityöstä tekee omintakeisen akateemisen oppiaineen sen erityinen suhde käytäntöön: käytäntö on sosiaalityön keskeinen tutkimuskohde ja oppiaine on jatkuvassa vuoropuhelussa kentän ammattilaisten ja erilaisten asiakasryhmien kanssa.

Sosiaalityön koulutuksella on pitkä perinne Tampereen yliopistossa. Myös tutkimusyksikkönä sosiaalityöllä on pitkä historia ja vankka asema niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Sosiaalityön tutkimusta ovat profiloineet kiinnostus sosiaalisen hoivan, sosiaalityön käytäntöjen ja vuorovaikutuksen, marginalisaation, perheen, lasten ja lastensuojelun, yhteisöjen sekä päihteidenkäytön tutkimiseen. Painopistealueilla on monia toimivia yhteistyösuhteita tutkijoihin Suomessa ja muualla sekä alalla toimiviin ammattilaisiin ja kansalaisjärjestöihin. Tutkimustyön integrointi sosiaalityön koulutukseen on keskeinen opetusta ohjaava tekijä.

Sosiaalityön opetuksen tavoitteena on

- antaa opiskelijalle valmius toimia ammattitaitoisena sosiaalityöntekijänä ja tieteellisenä asiantuntijana sosiaalityön toiminta-alueen asiakas-, hallinto-, tutkimus- ja opetustehtävissä ja muissa sosiaalista asiantuntemusta vaativissa tehtävissä.
- antaa valmiudet tieteellisten jatko-opintojen harjoittamiseen.

Kandidaatin tutkinnon pääaineopinnot koostuvat perus- ja aineopinnoista. Perusopinnoissa luodaan perusta sosiaalityön keskeisiin teoreettisiin, historiallisiin ja ammatillisiin lähtökohtiin. Aineopinnoissa opiskellaan sosiaalityön toimintaympäristöä, ammatillisia taitoja ja tutkimustyön perustaitoja. Maisteritutkinto koostuu sosiaalityön syventävistä opinnoista. Syventävissä opinnoissa vahvistetaan näkemystä sosiaalityön ajankohtaisista muutoksista ja tutkimussuunnista, monipuolistetaan ammatillisia valmiuksia ja syvennetään tutkimustaitoja.

Opiskelijalla on mahdollisuus valita sivuaineet vapaasti. Koska sosiaalityö -pääaineesta valmistutaan varsin monenlaisiin tehtäviin, voi sivuainevalinnalla suunnata omaa sijoittumista. Muut yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan oppiaineet ovat olleet pitkään sosiaalityön opiskelijoiden tärkeitä sivuaineita. Viime aikoina on korostettu lisäksi kieliopintojen tärkeyttä monikulttuurisessa maailmassa; toisaalta sosiaalityön toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ovat puoltaneet taloudellisten ja hallinnollisten aineiden opiskelua.

Sosiaalityö pääaineena valmistuneet ovat sijoittuneet ensisijaisesti sosiaalityön tehtäviin, kuten sosiaalityön asiakastyöhön sekä erilaisiin projektitehtäviin ja hallinto-, opetus- ja tutkimustehtäviin. Ominaista valmistuneille on ollut, että he ovat työllistyneet hyvin ja heidän tehtävänsä ovat edellyttäneet ylemmän korkeakoulututkinnon tasoista koulutusta. Pätevistä sosiaalityöntekijöistä on edelleen puutetta.

Sosiaalityöntekijän kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat opinnot sosiaalityössä. Sosiaalityön pääaineopiskelijat ovat kelpoisia sosiaalityöntekijän tehtäviin. Muista mahdollisuuksista suorittaa kelpoisuuden tuottavat opinnot tiedotetaan osoitteessa http://www.uta.fi/laitokset/sostyo/opiskelu/sostyo.php.

Tutkintojen rakenteet

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto

Orientoivat opinnot ja HOPS 2 op

Yhteiset opinnot 23 op

Kieli- ja viestintäopinnot 15 op

Pääaine,perusopinnot, aineopinnot 85 op

johon sisältyy tutkielma ja sitä tukevat opinnot 10 op

Sivuaineet ja muut opinnot 55 op

josta yhtä oppiainetta vähintään 35 op

______________

Yhteensä 180 op

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto

Pääaineen syventävät opinnot 120 op

johon sisältyy pro gradu -tutkielma 40 op

ja sitä tukevat opinnot 20 op

______________

Yhteensä 120 op

Yhteiset opinnot

Sosiaalityön pääaineopiskelijat suorittavat yhteiset opinnot seuraavasti: STYÖP1 opintojakson kanssa samanaikaisesti Yhteiskuntatieteiden ajankohtaisia kysymyksiä, STYÖP2 opintojakson kanssa samanaikaisesti Yliopiston historia, ideat ja merkitys tieteiden historiassa, STYÖP3 opintojakson kanssa samanaikaisesti Yhteiskuntatieteiden teoriat, STYÖA1-STYÖA3 opintojaksojen kanssa samanaikaisesti Empiirisen tutkimuksen perusteet sekä Tilastotiede ja SPSS.

Sosiaalityön opetusohjelmassa on merkitty yhteisten opintojen vastuuopettaja. Vastuuopettaja ottaa suoritukset vastaan, päättää mahdolliset korvaavuudet ja antaa opintojaksoihin liittyviä lisätietoja.

Sosiaalityö sivuaineena

Sivuaineopiskelijoille suositeltava kokonaisuus (35-40 op) koostuu Sosiaalityön perusopinnoista (STYÖP1-STYÖP5, 25 op) täydennettynä aineopintojen Sosiaalityön toimintakentät -jaksolla (STYÖA2, 10-15 op) Sosiaalityön kelpoisuutta tuottavista opinnoista informoidaan tarkemmin osoitteessa http://www.uta.fi/laitokset/sospol/opetus/opetus.htm.

• Tutkinnot
• Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto, pääaineena sosiaalityö
• Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto, pääaineena sosiaalityö