Sosiaaliantropologia on tiede, joka tutkii yhteiskuntien ja kulttuurien monimuotoisuutta. Klassinen antropologia on painottunut Euroopan ulkopuolisten kulttuurien tutkimukseen. Se, että vieraat kulttuurit eivät enää sijaitse pelkästään kaukana muualla, on lisännyt antropologisen tiedon tarvetta. Kulttuurien kohtaamista tapahtuu myös kansallisten rajojen sisäpuolella ja kansalaisyhteiskunta näyttäytyy uudenlaisena toiminnan ja toimijoiden kenttänä. Transnationaali antropologia tarjoaa teoreettisia ja metodisia välineitä 2000-luvun kulttuuristen muutosten ja ylirajaisten suhteiden tarkasteluun. Antropologian opetus ja tutkimus laitoksellamme painottuvatkin transnationaalien, kansallisvaltioiden rajat ylittävien prosessien tarkasteluun. Transnationaali näkökulma antaa välineitä paitsi muuttoliikkeiden ja monipaikkaisten identiteettien myös esimerkiksi perheen, uskonnollisten yhteisöjen tai kansalaisaktivismin uudenlaisen ylirajaisuuden tutkimiseen, ja luokkaerojen globaalien ulottuvuuksien ymmärtämiseen. Kansalaisyhteiskunta rikastuu monikulttuurisuudesta ja ylirajaisista elämäntavoista, mutta työelämässä eri aloilla tarvitaan myös tutkimustietoon nojaavia välineitä tunnistaa erilaisia syrjäytymisen ja syrjimisen muotoja. Etnografia ja monet osallistavat metodit ovat tässä keskeisiä.
Opintojen kulku
Sosiaaliantropologian opinnot jakautuvat perus- ja aineopintoihin ja syventäviin opintoihin. Kussakin jaksossa opiskelija oppii ja syventää tieteenalan perustuntemusta sekä harjoittaa tutkimuksen tekoon liittyviä metodologisia ja kirjallisia valmiuksia.
Perus- ja aineopinnot kuuluvat kolmessa vuodessa suoritettavaan kandidaatin tutkintoon ja sen jälkeen suoritettavat syventävät opinnot kaksivuotiseen maisterin tutkintoon. Kandidaatin tutkinnon opinnot koostuvat pääaineopinnoista, sivuaineopinnoista, kieliopinnoista ja tiedekunnan yhteisistä opinnoista. Maisterin tutkinto sisältää pääaineen syventävät opinnot.
Sosiaaliantropologiaa pääaineena opiskelevien omat sivuainevalinnat suuntaavat työmarkkinoille sijoittumista antamalla valmiuksia erityistehtäviin. Tampereen yliopistossa sivuaineiden valinta on pääsääntöisesti vapaata. Mielekkäistä aineyhdistelmistä voi keskustella opettajien kanssa.
Tutkintojen rakenteet
Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto
Orientoivat opinnot ja HOPS 2 op
Tiedekunnan yhteiset opinnot 25 op
Kieli- ja viestintäopinnot 14 op
Pääaine, perus- ja aineopinnot 70 op
johon sisältyy tutkielma ja sitä tukevat opinnot 10 op
Sivuaineet ja muut opinnot 69 op
josta yhtä oppiainetta vähintään 35 op
Yhteensä 180 op
Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto
Pääaineen syventävät opinnot 120 op
johon sisältyy pro gradu -tutkielma 40 op
ja sitä tukevat opinnot 26 op
Yhteensä 120 op
Sosiaaliantropologia sivuaineena
Sosiaaliantropologia voi olla jonkin muun pääaineen opiskelijan sivuaineena. Joissakin tiedekunnissa vaadittavan 25 op pituisen sivuaineen opiskelija saa suorittamalla perusopinnot (25 op) ja yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa vaadittavan 35 op pituisen sivuaineen suorittamalla perusopintojen lisäksi 10 opintopistettä aineopinnoista (opintojakso A1 sekä yksi valinnainen opintojakso kohdista A2.1 – A2.2).
Sosiaaliantropologian aineopintoja sivuaineopiskelijat voivat suorittaa kohdista A1 ja kaikki jaksot kohdasta A2.
Lisätietoja sosiaaliantropologian opiskelusta: katso http://www.uta.fi/laitokset/sosio/