Lastentarhanopettajan koulutuksen lähtökohdat ja tavoitteet
Varhaiskasvatus on lapsen erilaisissa toimintaympäristöissä — kotona, julkisissa kasvatusinstituutioissa ja eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta aikuisten ja lasten välillä. Laajasti ymmärtäen varhaiskasvatus liittyy kaikkeen siihen yhteiskunnalliseen toimintaan, jolla pyritään vaikuttamaan kasvuolosuhteisiin ja edistämään lapsen mahdollisimman suotuisaa kehitystä. Tällöin toiminnasta voidaan erottaa tavoitteellinen kasvatus ja opetus, muu sosiaalinen vuorovaikutus, jolla on kasvatuksellisia seurauksia sekä kasvatuksen tukitoimet. Varhaiskasvatus on monitieteinen tutkimusalue. Kasvatustieteen osa-alueena varhaiskasvatus on erityisesti yhteydessä yhteiskuntatieteisiin ja humanistisissa tieteissä kulttuuria, taidetta ja kommunikaatiota tutkiviin oppiaineisiin
Lastentarhanopettajankoulutuksen (kasvatustieteen kandidaatin tutkinto) perustehtävänä on kouluttaa pienten lasten opetukseen, kasvatukseen ja hoitoon erikoistuneita pedagogisia asiantuntijoita., jotka pystyvät kehittämään työtään ja ammattikäytäntöjä tutkimusperustaisesti. Koulutus antaa kelpoisuuden päivähoidon opetus-, kasvatus – ja hoitotehtäviin, esiopetukseen sekä varhaiskasvatuksen asiantuntemusta vaativiin johto-, kehittämis- ja suunnittelutehtäviin.
Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto antaa myös mahdollisuuden jatkaa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen — esimerkiksi kasvatustieteen, erityisesti varhaiskasvatuksen maisterikoulutuksessa.
Lastentarhanopettajan koulutuksen tavoitteena on, että opiskelijat
ymmärtävät varhaiskasvatuksen pedagogisena toimintana sekä laaja-alaisesti yhteiskunnallisena ja kulttuurisena ilmiönä
ymmärtävät lapsuuden ainutkertaisuuden merkityksen kehityksen ja oppimisen näkökulmista
omaksuvat kasvatustieteen ja valitsemansa sivuaineen keskeisiä sisältöjä
omaksuvat tieteellisen ajattelun ja ongelmanratkaisun periaatteet sekä tutkivan työotteen
pystyvät varhaispedagogiikka hyödyntäen edistämään lapsen yksilöllistä kehitystä ja kasvatusta varhaiskasvatuksen eri konteksteissa
oppivat havainnoimaan, suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta pedagogisena toimintana
kehittävät kommunikaatio- ja yhteistyötaitojaan
oppivat toimimaan oman työnsä ja työyhteisönsä kehittäjänä sekä asiantuntijana varhaiskasvatuksen eri tehtäväalueilla
ymmärtävät ammatillisen kehityksen ja henkilökohtaisen kasvun kokonaisvaltaisen yhteyden sekä eettisen vastuunsa varhaiskasvatuksen asiantuntijoina.
Opiskelijat opiskelevat ongelmaperustaisen opetussuunnitelman mukaisesti. Opiskelussa korostuu ryhmässä oppiminen sekä itsenäinen opiskelu, joita tuetaan ohjatulla ryhmäopetuksella, teoreettisilla katsauksilla, harjoituksilla sekä työssäoppimisella. Opiskelijat opiskelevat tuutorin ohjaamissa tutoriaaliryhmissä kuhunkin opintojaksoon liittyvien kysymysten, ongelmien tai skenaarioiden parissa. Jokainen opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), jota arvioidaan opintojen aikana yhdessä tutoropettajan kanssa. Ks. orientoivat opinnot.
Sivuaineopiskelijoita koskevat rajoitukset
Sivuaineopiskelijoita voidaan ottaa kasvatustieteen perus- ja aineopintoihin siinä määrin kuin ryhmissä on tilaa. Sen sijaan ammatillisen kelpoisuuden tuottavia opintoja ei ole mahdollista suorittaa ilman valintakokeisiin osallistumista. Tämä rajoitus koskee varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavia opintoja (60 op) sekä pääaineeseen sisältyvää harjoittelua (15 op).