Kuvaukseen liitetty tiedosto:
Ohjeelliset opintojen ajoitukset (rtf 83 kB.)

Sosiaaliantropologia on tiede, joka tutkii yhteiskuntien ja kulttuurien monimuotoisuutta. Klassinen antropologia on painottunut Euroopan ulkopuolisten kulttuurien tutkimukseen. Se, että vieraat kulttuurit eivät enää sijaitse pelkästään kaukana muualla, on lisännyt antropologisen tiedon tarvetta. Kulttuurien kohtaamista tapahtuu myös kansallisten rajojen sisäpuolella ja kansalaisyhteiskunta näyttäytyy uudenlaisena toiminnan ja toimijoiden kenttänä. Transnationaali antropologia tarjoaa teoreettisia ja metodisia välineitä 2000-luvun kulttuuristen muutosten ja ylirajaisten suhteiden tarkasteluun. Antropologian opetus ja tutkimus laitoksellamme painottuvatkin transnationaalien, kansallisvaltioiden rajat ylittävien prosessien tarkasteluun. Transnationaali näkökulma antaa välineitä paitsi muuttoliikkeiden ja monipaikkaisten identiteettien myös esimerkiksi perheen, uskonnollisten yhteisöjen tai kansalaisaktivismin uudenlaisen ylirajaisuuden tutkimiseen, ja luokkaerojen globaalien ulottuvuuksien ymmärtämiseen. Kansalaisyhteiskunta rikastuu monikulttuurisuudesta ja ylirajaisista elämäntavoista, mutta työelämässä eri aloilla tarvitaan myös tutkimustietoon nojaavia välineitä tunnistaa erilaisia syrjäytymisen ja syrjimisen muotoja. Etnografia ja monet osallistavat metodit ovat tässä keskeisiä.

Opintojen kulku

Sosiaaliantropologian opinnot jakautuvat perus- ja aineopintoihin ja syventäviin opintoihin. Kussakin jaksossa opiskelija oppii ja syventää tieteenalan perustuntemusta sekä harjoittaa tutkimuksen tekoon liittyviä metodologisia ja kirjallisia valmiuksia.

 

Perus- ja aineopinnot kuuluvat kolmessa vuodessa suoritettavaan kandidaatin tutkintoon ja sen jälkeen suoritettavat syventävät opinnot kaksivuotiseen maisterin tutkintoon. Kandidaatin tutkinnon opinnot koostuvat pääaineopinnoista, sivuaineopinnoista, kieliopinnoista ja tiedekunnan yhteisistä opinnoista. Maisterin tutkinto sisältää pääaineen syventävät opinnot.

 

Sosiaaliantropologiaa pääaineena opiskelevien omat sivuainevalinnat suuntaavat työmarkkinoille sijoittumista antamalla valmiuksia erityistehtäviin. Tampereen yliopistossa sivuaineiden valinta on pääsääntöisesti vapaata. Mielekkäistä aineyhdistelmistä voi keskustella opettajien kanssa.

 

Tutkintojen rakenteet

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto

Orientoivat opinnot ja HOPS 2 op

Tiedekunnan yhteiset opinnot 25 op

Kieli- ja viestintäopinnot 14 op

Pääaine, perus- ja aineopinnot 70 op

johon sisältyy tutkielma ja sitä tukevat opinnot 10 op

Sivuaineet ja muut opinnot 69 op

josta yhtä oppiainetta vähintään 35 op

Yhteensä 180 op

 

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto

Pääaineen syventävät opinnot 120 op

johon sisältyy pro gradu -tutkielma 40 op

ja sitä tukevat opinnot 26 op

Yhteensä 120 op

 

Sosiaaliantropologia sivuaineena

Sosiaaliantropologia voi olla jonkin muun pääaineen opiskelijan sivuaineena. Joissakin tiedekunnissa vaadittavan 25 op pituisen sivuaineen opiskelija saa suorittamalla perusopinnot (25 op) ja yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa vaadittavan 35 op pituisen sivuaineen suorittamalla perusopintojen lisäksi 10 opintopistettä aineopinnoista (opintojakso A1 sekä yksi valinnainen opintojakso kohdista A2.1 – A2.2).

Sosiaaliantropologian aineopintoja sivuaineopiskelijat voivat suorittaa kohdista A1 ja kaikki jaksot kohdasta A2.

Lisätietoja sosiaaliantropologian opiskelusta: katso http://www.uta.fi/laitokset/sosio/

 

---

• Tutkinnot
• Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto, pääaineena sosiaaliantropologia
• Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto, pääaineena sosiaaliantropologia