Tiedotusoppi on kehittynyt aikaisemmasta sanomalehtiopista sekä radio- ja televisio-opista viestintätieteelliseksi oppiaineeksi, joka tutkii erityisesti medioiden avulla tapahtuvaa julkista tiedonvälitystä. Opinnot painottuvat journalismin teoriaan ja käytäntöön. Näitä yhteen sovittamalla kehitetään journalistista ammattitaitoa. Lisäksi opinnot antavat valmiuksia tutkijan työhön ja kelpoisuuden alan jatko-opintoihin. Täten tiedotusoppi on paitsi ammattiin myös laajaan yhteiskunnan ja kulttuurin tuntemukseen sekä tieteelliseen sivistykseen tähtäävä koulutusväylä.
Tiedotusopin tavoitteena on
perehdyttää joukkoviestinnän ja journalismin tieteellisiin perusteisiin, teorioihin ja tutkimusmenetelmiin
antaa perustiedot ja -taidot toimia erityyppisissä journalistin tehtävissä sekä muilla tiedonvälityksen aloilla
antaa maisterin tutkinnon suorittaneille perusta viestintätieteellisten jatko-opintojen harjoittamiseen.
Työelämävalmiudet
Tampereen yliopistossa tiedotusopin opiskelijat valmistuvat pääasiassa journalisteiksi, joilla on tukenaan sivuaineista ja tiedekunnan yhteisistä opinnoista sekä kieliopinnoista saadut valmiudet. Valmistuttuaan opiskelijat voivat hoitaa vaativia journalistisia tehtäviä niin sanoma- ja aikakauslehdistössä, radiossa ja televisiossa kuin verkkoviestinnän ja multimedian aloilla. Maisterin tutkintoa onkin pidettävä tavoitteena vaativissa journalistisissa tehtävissä.
Toimittajan ammattiin valmentaa journalistiikan linja. Sen rinnalla on kuvajournalismin linja erityisesti lehtikuvaajaksi ja kuvatoimittajaksi aikoville. Näiden journalistisiin työtehtäviin valmentavien linjojen ohella on yleinen linja. Se tähtää joukkoviestinnän asiantuntijatehtäviin erityisesti mediakulttuurin, mediakasvatuksen ja viestintäpolitiikan aloilla.
Mediakentän työmarkkinat ovat avoimet, joten tiedotusopin opiskelu ei sellaisenaan anna virallista kelpoisuutta alan ammattiin tai etusijaa työpaikkoja täytettäessä. Journalistiikan opiskelu on kuitenkin vakiintunut valtaväylä toimittajan ammattiin. Valtaosa alan tutkinnon suorittaneista on sijoittunut graafisen ja sähköisen joukkoviestinnän palvelukseen. Erilaisissa journalistisissa tehtävissä työskenteli vuonna 2006 Suomessa runsaat 10 000 ammattilaista. Sanomalehdissä on noin 3 000 toimittajaa tai toimituksellista työntekijää, aikakauslehdissä noin 2 000 ja lehtikuvaajia tai kuvatoimittajia on noin 1 000. Sähköinen joukkoviestintä työllistää noin 4 000 ammattilaista, joista toimittajia on noin 2 500. Ammattikunnasta noin 1 500 työskentelee vapaana toimittajana (freelancerina). Lisäksi yksityisen ja julkisen sektorin tiedottajina on lähes 2 000 henkilöä. Viestintäalan tutkimus-, suunnittelu- ja opetustehtävissä työskentelee satoja alan koulutuksen saaneita henkilöitä.
Tutkintorakenne
Tiedotusopin pääaineopiskelijat suorittavat ensin kandidaatin tutkinnon (180 opintopistettä), joka edellyttää kolmen vuoden päätoimista opiskelua. Tämän jälkeen he suorittavat maisterin tutkintoon (120 opintopistettä) johtavat kahden vuoden pituiset opinnot. Edellä mainitut tiedotusopin linjat jatkuvat maisteriopintoina, mutta opiskelijat voivat tietyin edellytyksin siirtyä linjalta toiselle. Kuvajournalismin linja johtaa visuaalisen journalismin maisteriopintoihin. Yleisellä linjalla mediakulttuuriin erikoistuneet pääaineopiskelijat voivat jatkaa mediakulttuurin maisteriopinnoissa. Tiedotusopin pääaineopiskelijat voivat hakeutua myös tiedekunnan englanninkielisiin maisteriohjelmiin (ks. http://www.uta.fi/isss/). Lisäksi erillisvalinnan kautta voi hakea suorittamaan vain maisteriopinnot joko journalistiikassa tai yleisellä linjalla. Uutena erikoistumisvaihtoehtona laitos aloittaa mediajohtamisen maisteriopinnot yhdessä Johtamistieteiden laitoksen kanssa lukuvuonna 2009–2010.
Tutkintojen rakenne
Seuraavassa esitellään eri linjojen kandidaatin ja maisterin tutkintojen rakenteet.
Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto
Tutkinto voidaan tiedotusoppi pääaineena suorittaa kolmen vaihtoehdon, eli journalistiikan linjan, kuvajournalismin linjan ja yleisen linjanmukaisesti:
Journalistiikan linja
Orientoivat opinnot ja HOPS 2 op Tiedekunnan yhteiset opinnot 23 op Kieli- ja viestintäopinnot 17 op
Pääaineopinnot yhteensä 85 op
Perusopinnot 25 op
Aineopinnot 60 op – Journalismin perusteet 19 op – Journalistinen työ 25 op – Tiedotustutkimus 16 op
Sivuaineet ja muut opinnot 53 op joista yhtä oppiainetta vähintään 35 op
_____________________
Yhteensä 180 op
Kuvajournalismin linja
Orientoivat opinnot ja HOPS 2 op Tiedekunnan yhteiset opinnot 23 op Kieli- ja viestintäopinnot 17 op
Pääaineopinnot yhteensä 85 op
Perusopinnot 25 op
Aineopinnot 60 op – Journalismi 19 op – Kuvajournalismi 25 op – Tiedotustutkimus 16 op
Sivuaineet ja muut opinnot 53 op joista yhtä oppiainetta vähintään 35 op
_____________
Yhteensä 180 op
Yleinen linja
Orientoivat opinnot ja HOPS 2 op Tiedekunnan yhteiset opinnot 23 op Kieli- ja viestintäopinnot 17 op
Pääaineopinnot yhteensä 70 op
Perusopinnot 25 op
Aineopinnot 45 op – Viestinnän opintokokonaisuus 29 op – Tiedotustutkimus 16 op
Sivuaineopinnot ja muut opinnot 68 op joista yhtä oppiainetta vähintään 35 op
_____________
Yhteensä 180 op
Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto
Tutkinto voidaan suorittaa kahden eri vaihtoehdon, journalistiikan linjan tai yleisen linjan, mukaisesti. Kuvajournalismin linjalta voi jatkaa visuaalisen journalismin maisteriohjelmaan. Lisäksi kandidaatin tutkinnon suorittaneet voivat hakeutua mediakulttuurin maisteriohjelmaan ja englanninkielisiin maisteriohjelmiin. Erillisvalinnan kautta journalistiikan maisteriopintoihin hakevien tutkinnosta osoitteessa http://www.uta.fi/jour/opiskelu/.
Maisteriopinnot
Tieteellinen ja ammatillinen syventyminen 40 op – Tiedotusopillinen tutkimus 10 op – Journalistisen työn erikoistumisopinnot 18 op tai sen vaihtoehtona Viestinnän erikoistumisopinnot 18 op – Projektiopinnot 12 op
Tutkielmaopinnot 80 op – Tutkimuksen metodologia 8 op – Seminaari 12 op – Pro gradu -tutkielma ja sitä tukevat opinnot 60 op
____________
Yhteensä 120 op
Tiedekunnan yhteiset opinnot
Kandidaatin tutkinnon opiskelijat suorittavat yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan yhteiset opinnot (23 op). Tiedot vastuuhenkilöistä löytyvät laitoksen verkkosivulta http://www.uta.fi/jour/opiskelu/.
Tiedekunnan järjestämien orientoivien opintojen lisäksi laitos järjestää erillisen Opiskelun taidot-kurssin (12 t). Sen yhteydessä pääaineopiskelijat käynnistävät henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa (HOPS) tekemisen.
Journalistisen suomen kielen opinnot
Journalistiikan linjan ja kuvajournalismin linjan opiskelijat opiskelevat tavallista laajemmat suomen kielen opinnot. Ne sisältyvät näiden linjojen pää- ja sivuaineopiskelijoille tarjottuun opetukseen.
Kieli- ja viestintäopinnot
Tiedotusopin pääaineopiskelijoille kuuluu yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon yleisiin kieli- ja viestintäopintoihin sisältyvä suomen kielen kirjallisen viestinnän osuus (KKSU34Y Tieteellinen kirjoittaminen, 3 op), josta huolehtii kielikeskus. Myös puheviestinnän perusteet (PUHEP1 Esiintyminen ja argumentointi, 3 op) kuuluu kaikille pääaineopiskelijoille, ja se suoritetaan puheopin laitoksen kurssilla tiedotusopin omassa ryhmässä.
Kaikilta tiedotusopin pääaineopiskelijoilta vaaditaan ruotsin kieltä 5 op, mikä on enemmän kuin muissa tiedekunnan aineissa. Yhdessä tai kahdessa vieraassa kielessä vaaditaan yhteensä 6 op:n laajuiset opinnot, eli samat kuin muissa tiedekunnan aineissa. Ruotsin ja vieraan kielen opinnot on kuvattu kielikeskuksen opinto-oppaassa.
Suoritustavat
Opinnot suoritetaan perinteisesti luentokuulusteluina tai -päiväkirjoina, kirjatentteinä tai esseinä, harjoitustöinä, esitelminä ja tutkielmina. Kirjatenteissä suoritettavia teoksia voi korvata luentosarjoilla opetusohjelmassa osoitettavalla tavalla. Tiedotusopin pääaineopiskelijat suorittavat perus- ja aineopintojen sekä yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan yhteisten opintojen osia esseilläja oppimispäiväkirjoilla. Tällöin opintosuoritukseksi kirjautuvat sekä tiedotusopin vaatimuksissa edellytetty essee-kohta että tiedekunnan yhteisen opintojen kyseinen kohta.
Kandidaatin tutkintoon sisältyy viisi esseetä, jotka pääaineopiskelijat kirjoittavat tiettyjen opetusperiodien yhteydessä, kuten tutkintovaatimuksissa tarkemmin osoitetaan. Esseet harjaannuttavat opiskelijaa käyttämään tiedotusopilliselle tutkimukselle ominaisia analyysitapoja ja metodeja, tarkastelemaan kriittisesti journalistista ammattia ja kulttuuria sekä kirjoittamaan tieteellistä tekstiä. Esseet ovat 8–10 sivun mittaisia (á 1800 merkkiä), ja niiden arvioinnissa huomio kiinnitetään sisältöön, jäsentelyyn, esitystapaan ja kieleen. Ensimmäisen esseen (P2b) ideointi ja valinta, aiheista käytävät keskustelut sekä palaute tapahtuvat noin 10–12 opiskelijan ryhmissä. Muiden esseiden ohjeet ovat verkkosivuilla.
Tiedotusoppi sivuaineena
Tiedotusoppia voi opiskella myös sivuaineena. Toimittajan ammattiin aikovat sivuaineopiskelijat valitaan journalistiikan linjalle erikseen ilmoitettavalla tavalla vuosittain (http://www.uta.fi/jour/opiskelu/). Myös kuvajournalismin linjalle otetaan sivuaineopiskelijoita. Koska opetus näillä linjoilla annetaan pääosin pienryhmissä, sivuaineopiskelijoiden määrä joudutaan rajaamaan.
Tiedotusopin perusopinnot ja yleisen linjan aineopinnot ovat avoimet kaikille. Niihin ei sisälly käytännön journalismin opiskelua. Yleisen linjan aineopintojen kohdassa TIEDAV1A ovat tarjolla ne opinnot, jotka yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa edellytetään perusopintojen lisäksi yhdessä sivuaineessa (perusopintojen 25 op:n lisäksi vähintään 10 op).
Sivuaineopiskelijat eivät suorita tiedotustutkimuksen opintokokonaisuutta.
Mediajohtamisen maisteriopintojen valmistavat opinnot
Mediajohtamisen maisteriopinnot voi aloittaa lukuvuonna 2009–2010. Opintojen sisällöistä ja opiskelijaksi hakemisesta tiedotetaan kevätlukukauden 2009 alussa. Maisteriopintoihin valmistavina opintoina järjestetään syyslukukaudella 2008 kurssi Mediaorganisaatioiden johtamisen perusteet (5 op), jonka tarkemmasta sisällöstä tiedotetaan opetusohjelmassa. Mediajohtamisen maisteriopintoihin tähtääville tiedotusopin opiskelijoille suositellaan sivuaineeksi hallintotieteitä, erityisesti kursseja Johdatus organisaatioteoriaan ja johtamiseen (HALPP2) ja Strateginen ajattelu ja johtaminen (HALLA5). Vastaavasti hallintotieteen opiskelijoille suositellaan sivuaineeksi tiedotusoppia, erityisesti kurssit Mediainstituutiot (TIEDP 4) sekä Viestintäoikeus ja journalistietiikka (TIEDP5). Muista pääaineista tulevien opiskelijoiden tulee suorittaa valmistavina opintoina ainakin kaikki edellä nimetyt tiedotusopin ja hallintotieteiden kurssit.