SOSIOLOGIA

Sosiologia kuuluu valtio-opin ja taloustieteen ohella perusyhteiskuntatieteisiin. Sen perusteiden hallinta antaa hyvän pohjan myös soveltavien yhteiskuntatieteiden opiskeluun. Sosiologian tutkimuskohteet vaihtelevat globalisaatiosta ja kokonaisista yhteiskunnista intiimeihin sosiaalisiin suhteisiin. Yhteiskuntien rakenteet, muutokset ja niiden toimintaa suuntaavat instituutiot, arvot ja asenteet ovat sosiologisen mielikuvituksen keskeisiä kohteita.

Laaja-alaisuus on sosiologian suuri vahvuus. Mitä tahansa yhteiskunnallista ilmiöitä voidaan tarkastella sosiologisesti. Mahdollisuus ja vaatimus pureutua yhtäältä ajankohtaisiin teemoihin ja toisaalta kytkeä tämä päivänkohtaisuus laajempiin teoreettisiin ja historiallisiin kehyksiin on kautta sosiologian historian muodostanut hedelmällisen jännitteen Sosiologinen tutkimus nojaa yhteiskuntaa koskeviin teorioihin ja systemaattisiin havaintoihin ihmisten toiminnasta ja yhteiskunnan rakenteista. Tästä asemasta sosiologia mahdollistaa myös jokapäiväisten käsitysten kyseenalaistamisen ja tietoisen etääntymisen totunnaisista ajattelutavoista. Tätä kautta muodostuu myös sosiologisen tutkimuksen yhteiskuntakriittinen potentiaali. Pätevä ja perusteltu tieto on myös yhteiskunnan toiminaan arvioinnin ja kehittämisen perusedellytys. Näin sosiologialla on myös päätöksentekoa ja suunnittelua tukeva rooli.

Sosiologian opetuksen tavoitteena on valmistuminen asiantuntijaksi, joka pystyy itsenäisesti hankkimaan ja erittelemään tietoa yhteiskunnan ilmiöistä ja hyödyntämään sitä eri tehtävissä. Siksi opinnoissakin perehdytään käsitteisiin ja teorioihin, joiden kautta voi tehdä kysymyksiä ja tulkita tekemiään havaintoja. Sosiologia ei kuitenkaan koskaan tule toimeen pelkästään teorioilla tai käsitteillä, vaan se aina nojaa vahvasti myös yhteiskuntaa koskevaan havaintoaineistoon. Niinpä opetuksen tavoitteena on perehdyttää opiskelijat tutkimusmenetelmiin, joilla kerätään luotettavasti havaintoja yhteiskunnallisista ilmiöistä. Sujuva kirjallisen ilmaisun taito on yksi tärkeä osa sosiologin ammattitaitoa. Sosiologian opinnoissa harjoitellaankin perusopinnoista alkaen itsenäistä tekstin työstämistä ja tuottamista.

Tampereen yliopiston Porin yksikön sosiologian opetuksen ja tutkimuksen painopiste on työelämän instituutioiden ja niiden muutosten tarkastelussa. Sosiologian laaja-alaisuutta kunnioittaen tämä painotus ei kuitenkaan sulje pois muita kiinnostuksen kohteita.

Yhteiskuntatieteen kandidaatin tutkinto:

Orientoivat opinnot ja HOPS 2 op

Yhteiset opinnot 23 op

Kieli- ja viestintäopinnot 15 op

Pääaine, perus- ja aineopinnot 70 op

johon sisältyy tutkielma ja sitä tukevat opinnot 10 op

Sivuaineet ja muut opinnot 70 op

josta yhtä oppiainetta vähintään 35 op 

Yhteensä 180 op

Yhteiskuntatieteen maisterin tutkinto:

Pääaineen syventävät opinnot 120 op

johon sisältyy pro gradu –tutkielma 40 op

ja sitä tukevat opinnot 20 op

Yhteensä 120 op

Tiedekunnan yhteiset opinnot

Opiskelijat suorittavat pääaineopintojen yhteydessä tiedekunnan yhteiset opinnot.Nämä opinnot suoritetaan Porissa, yhdessä sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön opiskelijoiden kanssa. Merkinnät ja mahdolliset korvaavuuskysymykset käsittelee kullekin jaksolle nimetty vastuuopettaja.

Sivuaineiden valinta

Sivuaineiden valinta perustuu opiskelijan kiinnostukseen ja suunnitelmiin tulevasta työurasta. Aineet voi pääsääntöisesti valita Tampereen yliopiston (Porin yksikkö, avoin yliopisto, Tampere) ja/tai Porin yliopistokeskuksen muiden yksiköiden tarjonnasta.

Sosiologia sivuaineena

Sosiologian luonne yleissivistävänä yhteiskunnallisena oppiaineena tekee siitä erinomaisen sivuaineen kaikenlaisiin aineyhdistelmiin. Tutkintovaatimukset on rakennettu siten, että opiskelija voi vallita niin perus- kuin aineopinnoissakin syventymisalueensa varsin vapaasti. Näin ollen sosiologian opinnoista on hyvät edellytykset koota omaa pääainetta tukeva ja laajentava kokonaisuus.

Sosiologian perusopinnot koostuvat 25 opintopisteen laajuisesta kokonaisuudesta. Sosiologian suoritukset ns. pitkässä sivuainekokonaisuudessa (vähintään 35 opintopistettä) sisältävät perusopintojen lisäksi aineopintojen osakokonaisuuden ”Sosiologian perintö ja asema nykymaailmassa” ja valinnan mukaan opintojaksoja osakokonaisuudesta ”Sosiologian sisällöt II”. Aineopintojen kokonaismerkintä edellyttää 45 opintopisteen laajuisia opintoja perusopintojen lisäksi. On huomattava, että joissakin kohdissa sivu- ja pääaineopiskelijoiden suoritustavat poikkeavat toisistaan. Tämän lisäksi sivuaineopiskelijat eivät suorita aineopintojen kohtia PORIA2 (tutkimusmenetelmäopinnot) ja A4 (kandidaatin tutkielma). Näitä korvaavista suorituksista on sovittava sosiologian opettajien kanssa

• Tutkinnot
• Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto pääaineena sosiologia
• Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto pääaineena sosiologia