x !
Arkistoitu opetussuunnitelma 2008–2010
Selaamasi opetussuunnitelma ei ole enää voimassa. Tarkista tiedot voimassa olevasta opetussuunnitelmasta.
Matematiikka

MATEMATIIKKA

http://www.uta.fi/laitokset/mattiet/matematiikka/

Matematiikassa voidaan suorittaa seuraavat tutkinnot:

- Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (LuK) Bachelor of Science (B.Sc.), Kandidat i naturvetenskaper (NaK)
- Filosofian maisterin tutkinto (FM) Master of Science (M.Sc.), Filosofie magister (FM).

Filosofian maisterin tutkinnon suorittamisen jälkeen opiskelija voi jatkotutkintona suorittaa filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin tutkinnot. Jatkotutkinnot on esitelty tiedekunnan jatkotutkinto-oppaassa.

Matematiikassa on seuraavat linjat:
- yleinen linja
- opettajalinja.

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (180 op), yleinen linja
Kandidaatin tutkintojen yhteiset opinnot 8 op
Kieli- ja viestintäopinnot 11 op
Pääaineopinnot vähintään 80 op
Sivuaineopinnot 50-60 op
Vapaasti valittavia opintoja 21-31 op
Yhteensä 180 op

Filosofian maisterin tutkinto (120 op), yleinen linja
Pääaineopinnot vähintään 80 op
Vapaasti valittavia opintoja 40 op
Yhteensä 120 op


Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (180 op), opettajalinja
Kandidaatin tutkintojen yhteiset opinnot 8 op
Kieli- ja viestintäopinnot 11 op
Pääaineopinnot vähintään 70 op
Toinen opetettava aine 25 op
Opettajan pedagogiset opinnot (perusopinnot) 25 op
Vapaasti valittavia opintoja 41 op
Yhteensä 180 op

Filosofian maisterin tutkinto (120 op), opettajalinja
Pääaineopinnot vähintään 60 op
Opettajan pedagogiset opinnot 35 op (aineopinnot, opetusharjoittelu)
Opetettavan aineen tai vapaasti valittavia opintoja 25 op
Yhteensä 120 op

Yksityiskohtaiset tutkintojen rakenteet on esitetty tutkintokuvausten yhteydessä.

 

Opintojen luonne

Matematiikan opintojaksot pyritään esittämään kokonaisuudessaan luentokursseilla, joiden seuraamiseen on varattava riittävästi aikaa. Luennoitaviin kursseihin liittyvät olennaisena osana harjoitukset. Aktiiviseen matematiikan taitoon kuuluu harjoitustehtävien käsittelytekniikka, johon voi riittävästi perehtyä ainoastaan omakohtaisella työskentelyllä. Harjoitustehtävien ratkaiseminen valaisee opetettuja teorioita ja luo harjaannusta matemaattiseen ajattelutapaan, jonka oppimiseen koko opiskelu tähtää. Jokaisen opiskelijan on etsittävä oma, henkilökohtainen opiskelutapansa. Esitettyihin asioihin on tarkoin tutustuttava ja selvitettävä itselleen kaikki vaikeatkin kohdat. Jos jokin seikka tuntuu erityisen vaikealta, on siihen perehdyttävä sitäkin huolellisemmin. Hyvän oppimistuloksen saavut­tamiseksi kannattaa käyttää kirjallisuutta luentojen tukena.

Matematiikka on yliopistollisena oppiaineena luonteeltaan itsenäinen, mutta se on myös välttämätön tukiaine monille muille tieteille. Matematiikan merkitys on viime vuosikymmenien aikana ratkaisevasti laajentunut eri tieteiden piirissä, ja kehittyneessä tietoyhteiskunnassa matemaattisen tiedon tarve on suuri.

Matemaattisen tiedon hankkiminen edellyttää keskimääräistä suurempaa keskittymiskykyä ja kärsivällisyyttä tehdä itselleen selviksi uudet käsitteet, suoritetut päättelyt ja saavutetut tulokset. Matematiikan opiskelussa ei riitä, että suuri joukko asioita osataan ulkoa, vaan on ymmärrettävä asioiden keskinäiset suhteet ja tätä kautta pystyttävä käyttämään niitä hyväkseen eri tilanteissa. Kerran hyvin ymmärrettynä asia ei myöskään ole samalla tavalla muistin varassa kuin monissa muissa aineissa.

Matematiikan opintojen suorittamista koskevat ohjeet

Matematiikan opintosuoritusten arvostelussa käytetään asteikkoa hyväksytty, hylätty tai

asteikkoa 0-5 (5=erinomainen, 4=kiitettävä, 3=hyvä, 2=tyydyttävä, 1=välttävä, 0=hylätty).

Tutkintotodistukseen merkittävä matematiikan kokonaisarvosana määräytyy opintosuorituksista saatujen arvosanojen opintopisteillä painotettuna keskiarvona. Rajatapauksissa tutkielman arvosana tai pakollisissa opinnoissa keskiarvoa parempi opintomenestys voidaan ottaa huomioon arvosanaa korottavasti.

Tutkielman aiheesta voi sopia matematiikan professorin kanssa, jolta saa myös tarkemmat ohjeet näiden töiden tekemistä varten.

Matematiikan opintojaksot suoritetaan yleensä välikokeilla tai loppukokeella; suoritetut viikkoharjoitukset voivat vaikuttaa arvosteluun. Joillakin opintojaksoilla edellytetään myös harjoitustyön tekemistä. Jotkut opintojaksot voidaan suorittaa myös pelkillä harjoitustöillä. Loppukokeet pidetään matematiikan omina tenttipäivinä, joiden ajankohdat selviävät laitoksen kotisivuilta ja NettiOpsusta. Tentteihin on ilmoittauduttava vähintään 7 päivää aikaisemmin NettiOpsun kautta, http://www.uta.fi/nettiopsu/ . Opintojakso tentitään yleensä sille opettajalle, joka sen on vii­meksi luennoinut. Muiden kuin ilmoitettujen opintojaksojen suorittamisesta on sovittava asianomaisen opettajan kanssa hyvissä ajoin.

Matematiikan kokonaismerkintöjen antaminen tutkintotodistukseen

Matematiikan opinnot on ryhmitetty kolmeksi opintokokonaisuudeksi: perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot. Kokonaismerkinnän 25 opintopisteen matematiikan opinnoista saa, kun on suorittanut perusopinnot ja kokonaismerkinnän vähintään 60 opintopisteen matematiikan opinnoista saa suoritettuaan perus- ja aineopinnot. Vähintään 60 opintopisteen syventävistä opinnoista saa myös kokonaismerkinnän.

Mikäli opiskelijalla on suoritettuna matematiikan opintojaksoja, joiden voidaan katsoa olevan epätarkoituksenmukaisia matematiikan hallinnan syventämisen kannalta, sijoitetaan ne tutkintotodistuksessa otsakkeen ”Muut opinnot” alle. Epäselvissä tapauksissa opinnoista on syytä neuvotella etukäteen matematiikan professorin kanssa.

Erityisesti yleistä linjaa koskevaa:

Filosofian maisterilla matematiikka pääaineenaan on mahdollisuus sijoittua esimerkiksi tutkimuksen, elinkeinoelämän tai korkeakouluopetuksen palvelukseen. Yliopistosektorin ulkopuolella sijoittuminen ja työtehtävät riippuvat usein myös valituista sivuaineista, sillä matematiikan antamat valmiudet ovat hyödyllisiä lähes kaikkien alojen tutkimus- ja suunnittelutyössä. Lisäksi tulevat kysymykseen eri oppilaitosten matematiikan lehtorin virat. Matematiikan pääaineopiskelijat ovat löytäneet yleensä hyvin työpaikan – viime aikoina usein aloilta, joissa on edellytetty tietotekniikan hallintaa. Tälläkin hetkellä matematiikan opettajien työmarkkinatilanne on hyvä ja lähitulevaisuudessa on ennustettu muodostuvan suoranaista työvoimapulaa matematiikan opettajista.

Matematiikan opiskelijalle sopivia sivuaineita ovat esimerkiksi tietojenkäsittelyoppi ja tilastotiede sekä hypermedia, filosofia, informaatiotutkimus, taloustieteet (esim. kansantaloustiede ja laskentatoimi), vakuutustiede ja vuorovaikutteinen teknologia. Opettajalle aikovaksi suositellaan myös sivuaineeksi fysiikkaa ja/tai kemiaa, jotka voi suorittaa Tampereen teknillisessä yliopistossa. Jälkimmäiset sivuaineet on esitelty tarkemmin myös tässä opinto-oppaassa. Sivuaineeksi voi valita myös muita TTY:n oppiaineita, esim. signaalinkäsittelyn. Opiskelijan, joka aikoo suorittaa opintojaksoja TTY:ssä, tulee hakea ns. vierailevaksi opiskelijaksi JOO-sopimuksen puitteissa.

Erityisesti opettajalinjaa koskevaa:

Opettajalinjan tavoitteena on kouluttaa mate­matiikan ja fysiikan/kemian/tietotekniikan opettajia. Tällöin tutkinnon pääaineena (ensim­mäisenä opetettavana aineena) on matematiikka. Sivuaineeksi (toiseksi opetettavaksi aineeksi) voi valita fysiikan, kemian tai tietojenkäsittelyopin (tietotekniikan). Näiden lisäksi suoritetaan opettajan pedagogiset opinnot. Opetettavalla aineella tarkoitetaan peruskoulun, lukion tai muun oppilaitoksen opetukseen kuuluvaa ainetta. Filosofian maisterilla, joka on suorittanut opettajalinjan, on mahdollisuus sijoittua mm. peruskoulun ja lukion lehtorin tehtäviin sekä ammatillisten ja muiden oppilaitosten vastaavien yleisten aineiden opettajan tehtäviin.

Opettajalinja muodostuu pääasiassa matematiikan, fysiikan/kemian/tietotekniikan ja kasvatustieteen opinnoista. Tietotekniikka sisältyy Tampereen yliopistossa tieto­jen­kä­sit­te­ly­op­piin. Eri oppiaineiden ja niiden opiskelun luonteen selville saamiseksi opiske­li­jaa kehotetaan lu­kemaan myös yleisen linjan, fysiikan ja kemian oppiaineiden, tie­to­jen­käsittely­tie­teiden koulutusohjel­man sekä aineenopettajan pedagogisten opintojen (ks. kasvatustie­tei­den tiedekunnan opinto-opas) esittelyt.

Fysiikan ja kemian opinnot suoritetaan Tampereen teknillisessä yliopistossa (TTY) Tampereen yliopiston informaatiotieteiden tiedekunnan tutkintovaatimusten mukaisesti (ks. fysiikan ja kemian oppiaineet sivut).

Opettajan pedagogisiin opintoihin valitaan Tampereen yliopiston opiskelijoita kahdessa eri hakuryhmässä:

A) 1+ -vaiheen valinta

B) myöhemmän opiskeluvaiheen valinta.

Molemmille hakuryhmille on oma erillinen hakulomakkeensa, jotka tulevat jakoon ja nettiin hakuaikojen alkaessa.

Hakuryhmiin sijoittuminen:

1+ -vaiheen valinta: tarkoitettu niille opiskelijoille, jotka ovat Tampereen yliopiston ensimmäisen vuoden opiskelijoita, eikä heiltä vielä vaadita erityisiä opintosuorituksia. Tässä hakuryhmässä hyväksytyt opiskelijat saavat ajallisesti rajoitetun opinto-oikeuden pedagogisiin opintoihin.

Myöhemmän opiskeluvaiheen valinta: tässä ryhmässä hakevilta opiskelijoilta edellytetään, että suoritettuna on kasvatustieteen perusopinnot 25 op sekä opetettavasta aineesta vähintään 60 op opiskelupaikan vastaanottamispäivään mennessä.

HUOM! Tässä myöhemmän opiskeluvaiheen valintaryhmässä voivat hakea myös sellaiset TaY:n ensimmäisen vuoden opiskelijat, joilla on jo suoritettuna em. vaadittavat opinnot. Tässä ryhmässä hyväksytyksi tullessaan opiskelija aloittaa pedagogiset aineopinnot tulevana syksynä. Halutessaan ensimmäisen vuoden opiskelija, jolla on suoritettuna vaadittavat opinnot voi hakea sekä 1+ -vaiheen valinnassa että myöhemmän opiskeluvaiheen valinnassa. Mikäli opiskelija hakee molemmissa hakuryhmissä, hänen tulee täyttää molemmat hakulomakkeet. Opiskelijan tulee ottaa huomioon se, että tullessaan hyväksytyksi 1+ -vaiheen valinnassa hän ei voi aloittaa pedagogisia aineopintoja vielä seuraavana syksynä.

 

Matematiikan ja tilastotieteen laitos