Tilastotieteen pääaineessa voidaan suorittaa seuraavat tutkinnot:

• Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (LuK)
  (Bachelor of Science (B.Sc.), kandidat i naturvetenskaper (NaK))
• Filosofian maisterin tutkinto (FM)
  (Master of Science (M.Sc.), filosofie magister (FM))

Jatkotutkintoina voidaan suorittaa lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot, joista on kerrottu tarkemmin opinto-oppaan kohdassa Jatkotutkinnot.

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (180 op):

1. Kandidaatintutkintojen yhteiset opinnot, 8 op
2. Kieli- ja viestintäopinnot, 11 op
3. Tilastotieteen perus- ja aineopinnot, 80 op
4. Matematiikan opinnot, 20 op
5. Tietojenkäsittelyopin perusopintoja, 15 op
6. Jonkin sovellustieteen opinnot, 25 op
7. Vapaasti valittavat opinnot, 21 op

Filosofian maisterin tutkinto (120 op):

1. Tilastotieteen syventävät opinnot, 80 op
2. Matematiikan opinnot, 10 op
3. Tietojenkäsittelyopin perusopintoja, 10 op
4. Vapaasti valittavat opinnot, 20 op

Yksityiskohtaiset tutkintojen rakenteet on esitetty tutkintokuvausten yhteydessä.

Yleistä tilastotieteestä ja tilastotieteen opiskelusta

Tilastotieteilijän tehtävänä on tarkasteltavien ilmiöiden kvantitatiivinen kuvaileminen ja niiden rakenteen mallintaminen. Mallin avulla voidaan mm. testata ilmiötä koskevia hypoteeseja, laatia ennusteita tai vain tiivistää asiaa koskeva tietämys. Tilastollisten mallien teoria perustuu todennäköisyyslaskentaan, mutta tilastolliseen tutkimukseen oleellisena osana liittyvässä data-analyysissa käytetään grafiikkaa ja teholaskentaan perustuvaa visualisointia aineiston havainnollistamiseen ja mallien hyvyyden tutkimiseen. Yhteiskunnan kehittymisen eräänä edellytyksenä on kyky ymmärtää ja välittää kvantitatiivista tietoa. Tilastotiede opettaa tätä kvantitatiivista lukutaitoa ja tarjoaa valmiuksia tietomassojen analysointiin. Lähes kaikkiin yliopistollisiin opintoihin kuuluukin jonkin verran tilastotiedettä. Syvällisempää tilastotieteen osaamista tarvitaan varsin monilla yhteiskunnan ja tutkimuksen osa-alueilla. Tarkempaa tietoa tilastotieteeseen liittyvistä asioista löytää luonnontieteiden portaalista osoitteesta http://www.luonnontieteet.fi/.

Tilastotieteilijän työtehtävistä

Tilastollisia menetelmiä sovelletaan kaikilla tutkimuksen, teknologian ja päätöksenteon alueilla, jotka perustuvat systemaattisesti kerättyyn empiiriseen tietoon. Perinteisiä sovellusaloja ovat talous- ja yhteiskuntatieteet, vakuutustiede, biologia, psykologia ja metsätiede. Lääke- ja terveystieteellisten sovellusten ympärille on kehittynyt nopeasti kasvava biometria. Esimerkiksi tieteellisen laskennan, hahmontunnistuksen, tiedonlouhinnan ja neuroverkkojen tutkimuksella ja soveltamisella on läheinen yhteys tietojenkäsittelytieteeseen. Tilastotieteen pääaineopiskelijan on mahdollista suuntautua edellä mainituille sovellusaloille.

Tilastotieteen sovellusten monipuolisuus ja tilastotieteen menetelmien laaja käyttö ovat taan­neet valmistuneiden opiskelijoiden hyvän kysynnän työmarkkinoilla (ks. lisätietoa luonnontieteiden portaalista ja tutkimustuloksia http://www.uta.fi/rekrytointi/opiskelijalle_ja_tyonhakijalle/uraseuranta/maisterit.html). Sovellustieteen valinnalla saattaa olla suuri merkitys tulevan työalan kannalta. Tilastotieteilijöitä työskentelee mm. informaatioteknologian alalla, lääketeollisuudessa, julkisessa hallinnossa, tutkimuslaitoksissa, korkeakouluissa opetus- ja tutkimustehtävissä, vakuutuslaitoksissa, pankkialalla, teollisuudessa sekä eri alojen yksityisissä yrityksissä.

Tilastotieteen opiskelusta

Tilastotieteen opintojaksot koostuvat tavallisesti sekä luento- että harjoitusopetuksesta ja opintojaksoon voi liittyä harjoitustyö, joka sisältää empiirisen tilastollisen ongelman ratkaisun sekä tulosten raportoinnin. Harjoitustyö tehdään yleensä ennen loppukoetta. Harjoitusten osuus oppimisprosessissa on keskeinen. Pitkäjänteinen, tasaisesti koko opintojakson ajalle jakaantuva työskentely takaa yleensä parhaan lopputuloksen. Opintojaksot suoritetaan tavallisesti väli- tai loppukokeilla.

Tilastotieteen opinnoissa varsinkin luonnontieteen kandidaatin tutkinnossa käytännön sovelluksilla on erityisen keskeinen merkitys ja siksi opintoihin kuuluu yhtenäinen kokonaisuus sovellustieteen (sivuaineen) opintoja. Tampereen yliopistossa on perinteisesti ollut vapaa opiskeluoikeus yli tiedekuntarajojen. Hyviä sovellustieteitä ovat esimerkiksi biometria ja epidemiologia, kansantaloustiede, vakuutustiede, yrityksen taloustieteet, sosiologia, aluetiede, kunnallistieteet tai psykologia. Sovellustieteenä voi olla myös tietojenkäsittelytiede, jolloin opiskelija voi sisällyttää minimilaajuiseen tutkintoon huomattavan määrän tietojenkäsittelytieteiden opintoja. Valittu sovellustiede ja osa vapaasti valittavista opinnoista kannattaa valita alalta, jolle haluaa suuntautua työelämässä.

Tietokoneiden käytöllä ja tietojenkäsittelytieteiden opinnoilla on tärkeä merkitys tilastotieteen opinnoissa. Tietotekniikan ja ohjelmistojen nopea kehittyminen onkin ratkaisevasti vaikuttanut tilastotieteen käytön lisääntymiseen. Tietokoneita käytetään empiiristen havaintoaineistojen analysoinnin ohella myös tilastotieteen teoreettisissa opinnoissa havainnollistamisvälineenä. Tilastotieteen perusopintojaksoilla käytetään helppokäyttöisiä tilastollisia ohjelmistoja, joiden käyttö ei edellytä tietojenkäsittelytieteiden opintoja.

Tilastotieteen aine- ja syventävät opintojaksot edellyttävät myös matematiikan opintoja. Sekä kandidaatin- että maisterintutkintoon kuuluvat matematiikan opintojaksot ajoittuvat kummassakin tutkinnossa opintojen alkupuolelle.

Tilastotieteen opiskelijalla on mahdollisuus hakea opiskelemaan ulkomaille joko lukukaudeksi tai koko lukuvuodeksi. Opiskelu tapahtuu pääasiassa SOKRATES/ERASMUS-vaihdon kautta Euroopan maihin ja suositeltava ajankohta on kandidaatintutkinnon loppuvaihe. Ulkomailla opiskelusta saa lisätietoa esimerkiksi oppiaineen assistentilta, laitoksen amanuenssilta tai kansainvälisten asioiden henkilökunnalta.

Opintoneuvonta

Opintoneuvontaa annetaan heti opiskelun alussa olevissa orientoivissa opinnoissa sekä kandidaatintutkintoon kuuluvassa opintojen ohjatussa suunnittelussa. Opintojaksoihin liittyvissä asioissa kannattaa ottaa yhteyttä kyseisen opintojakson opettajaan ja tutkielmiin liittyvissä kysymyksissä tilastotieteen professoriin. Lisäksi kaikkia tilastotieteen opetukseen ja opiskeluun liittyviä asioita voi kysyä sähköpostin välityksellä osoitteesta statinfo@uta.fi. Opiskelijat voivat liittyä myös STATINFO-tiedotusryhmään ilmoittamalla sähköpostiosoitteensa osoitteeseen statinfo@uta.fi. Tiedotusryhmälle lähetetään tietoja opiskeluun liittyvistä asioista. Tietoa opetuksesta ja tilastotieteestä löytyy tilastotieteen kotisivulta: http://www.uta.fi/laitokset/mattiet/tilasto/.

Opintojen suorittamista koskevia ohjeita

Luennoitavat opintojaksot suoritetaan tavallisesti joko välikokein tai loppukokeella ja opintojaksoon liittyy useimmiten harjoitustyö. Tarkemmat suorittamisohjeet annetaan opintojakson alussa. Kirjatentit ja opintojaksojen uusintatentit suoritetaan tilastotieteen tenttipäivinä, joiden ajankohdat selviävät opetusohjelmasta ja laitoksen ilmoitustaululta (Pinni B 0. krs.). Tenttiin tulee ilmoittautua viimeistään 7 päivää ennen kuulustelua sähköisesti Wentti-ilmoittautumispalvelun kautta. Opintokokonaisuuksien merkinnät saa ottamalla yhteyttä tilastotieteen osastosihteeriin. Tilastotieteen arvosana määräytyy seuraavasti: opintokokonaisuuden arvosana lasketaan opintojaksojen arvosanoista opintopisteillä painotettuna keskiarvona siten, että saatu keskiarvo pyöristetään ylöspäin mainesanaan erinomaiset tiedot, jos keskiarvo on vähintään 4,5, kiitettävät tiedot, jos keskiarvo on vähintään 3,5, hyvät tiedot, jos keskiarvo on vähintään 2,5, tyydyttävät tiedot, jos keskiarvo on vähintään 1,5 ja välttävät tiedot, jos keskiarvo on alle 1,5. Tutkielman arvosana sekä menestyminen pakollisissa opintojaksoissa voivat vaikuttaa rajatapauksissa korottavasti tilastotieteen arvosanaan.

Siirtymävaiheen säännöt

Seuraavassa esitettyä opetussuunnitelmaa noudattavat kaikki syksyllä 2010 tai sen jälkeen opintonsa aloittavat opiskelijat. Ennen syksyä 2010 opintonsa aloittaneet opiskelijat voivat halutessaan noudattaa opintojen alkaessa tai aikana voimaan tullutta opetussuunnitelmaa, vanhan tutkintojärjestelmän (ennen syksyä 2005) mukaisen suunnitelman mukaan ei voi kuitenkaan enää valmistua. Epäselvissä tapauksissa on syytä sopia kokonaissuunnitelmasta tilastotieteen professorin kanssa.

Sovellustieteiden valinnasta

Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluu vähintään 25 op:n kokonaisuus jonkin sovellustieteen alalta. Myös filosofian maisterin tutkintoon voi sisällyttää sovellustieteen opintoja. Mahdollisia sovellustieteitä (sivuaineita) ovat mm. psykologia (psykometria), kansanterveystiede (biostatistiikka), kansantaloustiede (ekonometria), tietojenkäsittelyoppi, vakuutustiede, matematiikka, yrityksen taloustieteet (markkinointi, yrityksen hallinto tai laskentatoimi), sosiologia, kunnallistieteet (kunnallispolitiikka tai kunnallistalous) sekä eräät tekniikan alat (opetetaan TTY:ssa).

Seuraavassa on esitelty tarkemmin valmiiksi mietittyjä sivuainemahdollisuuksia ja niihin liittyviä tilastotieteen sovelluslinjoja, joita opiskelijan ei tarvitse virallisesti valita. Suositukset ovat ohjeellisia ja joissakin esitetyissä tapauksissa tutkinnon minimilaajuus joudutaan ylittämään. Luonnollisesti myös muunlaiset sivuaineet ovat mahdollisia.

Psykometrian linja

Sovellustiede: Psykologia, perusopinnot.

Linjaa tukevia valinnaisia tilastotieteen opintoja: Regressioanalyysi, Tilastollinen data-analyysi, Rakenneyhtälömallit.

Psykologiassa tilastollisia menetelmiä soveltavalla empiirisellä tutkimuksella on hyvin vahva sija niin kokeellisessa kuin korrelatiivisessa tutkimuksessa. Käytettävien menetelmien kirjo on erittäin laaja ja uusia menetelmällisiä tarpeita syntyy koko ajan. Psykologian perusopinnot harjaannuttavat opiskelijan näkemään, millä tavalla psykologisia tutkimuskysymyksiä asetetaan ja minkälaisia tilastollisia menetelmiä sovelletaan.

Jatkomahdollisuudet: Tilastotieteen aineopintojen (ilman kandidaatintutkielmaa ja seminaaria) jälkeen tilastotieteen opiskelija voi hakeutua psykologian aineopintoihin, jonne opiskelijat valitaan opintomenestyksen perustella. Opiskelijan on mahdollista tehdä pro gradu -tutkielma osallistumalla psykologisiin tutkimushankkeisiin.

Biostatistiikan linja

Sovellustiede: Kansanterveystiede, perusopinnot.

Linjaa tukevia valinnaisia tilastotieteen opintojaksoja: Clinical Trials and Survival Analysis, Monimuuttujaiset kasvukäyrät, Longitudinal Data Analysis, Sekamallit, Yleistetyt lineaariset mallit II.

Kansanterveystiede tarkastelee ihmisten ja ihmisryhmien terveyttä ja sairautta yhteiskunnallisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta. Biostatistiikan linjalla opiskelija oppii soveltamaan tilastotiedettä lääketieteellisiin ja terveystieteellisiin tutkimusongelmiin. Opiskelijan on mahdollista tehdä LuK- tai pro gradu -tutkielma osallistumalla terveystieteellisiin projekteihin.

Ekonometrian linja

Sovellustiede: Kansantaloustiede, perusopinnot. Kansantaloustieteen perus- ja aineopintojen kohdasta Teoria ja menetelmät: Johdatus kansantaloustieteeseen ja Taloustieteen matematiikka I, joiden jälkeen kurssit Mikrotalousteoria I, Makrotalousteoria I ja Ekonometria I. Lisäksi suositellaan perus- ja aineopintojen kohtaa Erikoiskurssit: Julkistalous, sekä muita Erikoiskurssit-kohdassa luennoitavia kursseja ja kirjatenttejä.

Linjaa tukevia valinnaisia tilastotieteen opintoja: Aikasarja-analyysi I, Regressioanalyysi, Aikasarjaekonometria, Paneeliaineistojen analyysi, Lineaariset mallit.

Kansantaloustiede tarkastelee kansalaisten, yritysten, julkisen vallan, kansakuntien yms. toimijoiden taloudellista käyttäytymistä sekä sen varaan rakentuvan markkinatalouden toimintaa. Ekonometrian linjalla opiskelija oppii soveltamaan tilastotieteen menetelmiä taloudellisten ilmiöiden tutkimiseen.

Tilastollisen tietojenkäsittelyn linja

Sovellustiede: Tietojenkäsittelyoppi, opintojaksoja ohjelmoinnin ja algoritmien alueilta. Suositeltavia tietojenkäsittelytieteen opintoja ovat Tietokantojen perusteet, Tietokantaohjelmointi, Olio-ohjelmoinnin perusteet, Tietorakenteet, Tiedonlouhinta ja Neurolaskenta.

Linjaa tukevia valinnaisia tilastotieteen opintoja: Excel-ohjelmointi, SAS-ohjelmiston perusteet, Statistical Modelling and Computing, Tietokantojen tilastollinen analysointi ja raportointi (SQL ja VBA), Tilastollisen tietojenkäsittelyn jatkokurssi.

Tietojenkäsittelyoppi on tieteenala, joka tutkii tietojenkäsittelyyn liittyviä kysymyksiä, kuten tiedon esityksen ja käsittelyn periaatteita ja välineistöä, ohjelmointia, sekä tietojärjestelmiä ja niiden suunnittelua. Tilastollisen tietojenkäsittelyn linjalla opiskelija oppii ohjelmoimaan tilastollisia ohjelmia erilaisissa tilastollisissa ohjelmointiympäristöissä.

Vakuutustieteen linja

Sovellustiede: Vakuutustiede, perusopinnot. Vakuutustieteen opinnot voi aloittaa heti tilastotieteen perusopintojen jälkeen.

Linjaa tukevia valinnaisia tilastotieteen opintoja: Aikasarja-analyysi I, Aikasarjaekonometria, Tilastollinen ennustaminen, Riskiteoria, Stokastiset mallit.

Vakuutustiede on oppiaine, joka tutkii yhteiskuntaa ja yritysmaailmaa vakuutuksellisesta ja riskeihin liittyvästä näkökulmasta. Vakuutustieteen linjalla opiskelija tutustuu tilastollisiin menetelmiin, joita vakuutustieteen tutkimusongelmien ratkaisuissa tarvitaan.

• Tutkinnot
• Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (LuK) 180 op, pääaineena tilastotiede
• Filosofian maisterin tutkinto (FM) 120 op, pääaineena tilastotiede
• Opintokokonaisuudet
• Tilastotieteen muut opintojaksot
• Tilastotiede sivuaineena