Varhaiskasvatus on lapsen erilaisissa toimintaympäristöissä — kotona, julkisissa kasvatusinstituutioissa ja eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta aikuisten ja lasten välillä. Laajasti ymmärtäen varhaiskasvatus liittyy kaikkeen siihen yhteiskunnalliseen toimintaan, jolla pyritään vaikuttamaan kasvuolosuhteisiin ja edistämään lapsen mahdollisimman suotuisaa kehitystä. Tällöin toiminnasta voidaan erottaa tavoitteellinen kasvatus ja opetus, muu sosiaalinen vuorovaikutus, jolla on kasvatuksellisia seurauksia sekä kasvatuksen tukitoimet. Varhaiskasvatus on monitieteinen tutkimusalue. Kasvatustieteen osa-alueena varhaiskasvatus on erityisesti yhteydessä yhteiskuntatieteisiin ja humanistisissa tieteissä kulttuuria, taidetta ja kommunikaatiota tutkiviin oppiaineisiin.
Varhaiskasvatuksen koulutus (kasvatustieteen kandidaatin tutkinto) tuottaa lastentarhanopettajan pätevyyden. Koulutuksen perustehtävänä on kouluttaa pienten lasten opetukseen, kasvatukseen ja hoitoon erikoistuneita pedagogisia asiantuntijoita, jotka pystyvät kehittämään työtään ja ammattikäytäntöjä tutkimusperustaisesti. Koulutus antaa kelpoisuuden päivähoidon opetus-, kasvatus – ja hoitotehtäviin, esiopetukseen sekä varhaiskasvatuksen asiantuntemusta vaativiin johto-, kehittämis- ja suunnittelutehtäviin.
Opiskelijat opiskelevat ongelmaperustaisen opetussuunnitelman mukaisesti. Opiskelussa korostuu ryhmässä oppiminen, jossa opiskelija kantaa vastuuta paitsi omasta myös ryhmän oppimisesta. Oppimista tuetaan pienryhmäopetuksella, teoreettisilla katsauksilla, harjoituksilla sekä työssäoppimisella. Tutoriaaliryhmässä käsitellään opintojakson aiheen pohjalta nousevaa ongelmaskenaariota yhdistäen teoreettista tietoa, käytäntötietoa ja opiskelijan omaa kokemusta. Ammatillisen kasvun ryhmässä opiskelija reflektoi varhaiskasvatuksen asiantuntijuutta, omaa kasvatusajatteluaan ja sen kehittymistä koulutuksen aikana.
Varhaiskasvatuksen maisterikoulutus on profiloitunut varhaiskasvatuksen johtajuuteen ja pedagogiseen kehittämiseen.
Kasvatustieteen, erityisesti varhaiskasvatuksen syventävissä opinnoissa voi suuntautua siten, että opintoihin sisällytetään moniammatilliset johtamisopinnot (10 op). Toinen vaihtoehto on suorittaa laitoksen valinnaisia syventävien opintojen jaksoja.
Varhaiskasvatuksen maisterikoulutus on kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon (180 op) jälkeinen koulutus. Maisterikoulutuksen laajuus on 120 opintopistettä, ja koulutuksen tavoitteellinen suoritusaika on 2 vuotta.
Opettajan pedagogiset opinnot
Kasvatustieteen, erityisesti varhaiskasvatuksen koulutuksen yhteydessä suoritettavien opettajan pedagogisten opintojen laajuus on 60 opintopistettä ja opinnot ovat osa kasvatustieteen pääaineopintoja.
Sivuaineopiskelijoita koskevat rajoitukset
Sivuaineopiskelijoita voidaan ottaa kasvatustieteen perus- ja aineopintoihin siinä määrin kuin ryhmissä on tilaa. Sen sijaan ammatillisen kelpoisuuden tuottavia opintoja ei ole mahdollista suorittaa ilman valintakokeisiin osallistumista. Tämä rajoitus koskee varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavia opintoja (60 op) sekä pääaineeseen sisältyvää harjoittelua (15 op).