Sosiologia on tiede, joka tutkii yhteiskuntaa kokonaisuutena ja ihmistä yhteiskunnan jäsenenä. Se on taloustieteen ja valtio-opin ohella yksi perusyhteiskuntatieteistä. Sosiologia tutkii niin yksilöiden ja ryhmien välistä sosiaalista vuorovaikutusta, erilaisia yhteisöjä ja organisaatioita kuin kokonaisia yhteiskuntia ja maailmanjärjestelmiä. Sosiologinen tutkimus nojaa havaintoihin ihmisten toiminnasta ja yhteiskunnallisista rakenteista sekä ihmisten näille antamista merkityksistä. Tutkimuskohteet vaihtelevat yksityisten ihmisten arkipäivän ongelmista laajojen yhteiskunnallisten instituutioiden ja muutosten kartoittamiseen. Yhteiskuntaa käsittelevän tiedon kokoaminen ja analysointi auttavat kyseenalaistamaan monia yhteiskuntaa koskevia uskomuksia ja antavat usein aihetta yhteiskuntakritiikkiin. Pätevä ja perusteltu tieto on yhteiskunnan toiminnan arvioinnin ja kehittämisen perusedellytys. Nykyinen muuttuva maailma on sosiologisesti erityisen mielenkiintoinen. Globalisaatioon liittyvät poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset muutostekijät, monikulttuurisuuden kysymykset ja vaikkapa Euroopan Unionin syveneminen ovat tärkeitä haasteita ja tutkimuskohteita sosiologialle. Ne pakottavat kysymään, mikä yhteiskunta lopulta on, mikä entisestä säilyy ja mikä muuttuu. Tampereen yliopistossa sosiologia on pyrkinyt vastaamaan haasteisiin muun muassa kansainvälisten tutkimushankkeiden ja monitieteisyyden avulla. Oppiaineen painopisteisiin kuuluvat yhteiskuntia vertaileva tutkimus, vuorovaikutuksen ja teknologian tutkimus sekä kulttuurintutkimus. Laitoksella on tutkittu muun muassa perhettä, työtä, eriarvoisuutta, sukupuolta, etnisyyttä, rasismia, nationalismia, uusia yhteiskunnallisia liikkeitä, mediateknologiaa ja tietoyhteiskuntaa. Laitos on erityisen tunnettu yhteiskuntatieteiden menetelmien tutkimuksestaan. Sosiologian opiskelu Tampereen yliopistossa on monitieteistä, sillä osa opetuksesta järjestetään yhteistyössä sosiaalipsykologian, sosiaaliantropologian, sosiaalipolitiikan ja naistutkimuksen oppiaineiden kanssa. Sosiologian laaja-alaisuus antaa yleisiä intellektuaalisia valmiuksia, tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia yksilölliseen erikoistumiseen ja työelämään sijoittumiseen. Valmistuneet sosiologit ovat sijoittuneet erityisesti tutkimus-, hallinto-, tiedotus- ja opetustehtäviin. Oppialan perusteiden hallinta luo hyvän pohjan myös soveltavien yhteiskuntatieteiden opiskeluun. Sosiologia onkin yksi Tampereen yliopiston suosituimmista sivuaineista.
Opintojen kulku
Sosiologian opinnot jakautuvat perus- ja aineopintoihin sekä syventäviin opintoihin. Kussakin jaksossa opiskelija oppii uutta ja syventää tieteenalan perustuntemusta sekä harjoittaa tutkimuksen tekoon liittyviä metodologisia ja kirjallisia valmiuksiaan. Perus- ja aineopinnot kuuluvat kolmessa vuodessa suoritettavaan kandidaatin tutkintoon, jonka jälkeen suoritettavat syventävät opinnot muodostavat kaksivuotisen maisteritutkinnon. Kandidaatin tutkinnon opinnot koostuvat pääaineopetuksesta, sivuaineopinnoista, kieliopinnoista ja tiedekunnan yhteisistä opinnoista. Sosiologiaa pääaineena opiskelevien omat sivuainevalinnat suuntaavat työmarkkinoille sijoittumista antamalla valmiuksia erityistehtäviin. Tampereen yliopistossa sivuaineiden valinta on pääsääntöisesti vapaata. Mielekkäistä aineyhdistelmistä voi keskustella opettajien kanssa.
Tutkintojen rakenteet
Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto
Orientoivat opinnot ja HOPS 2 op
Tiedekunnan yhteiset opinnot 20 op
Kieli- ja viestintäopinnot 15 op
Pääaine, perus- ja aineopinnot 70 op
johon sisältyy tutkielma ja sitä tukevat opinnot 10 op
Sivuaineet ja muut opinnot 73 op
josta yhtä oppiainetta vähintään 35 op
Yhteensä 180 op
Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto
Pääaineen syventävät opinnot 120 opjohon sisältyy pro gradu -tutkielma 40 opYhteensä 120 op
Tiedekunnan yhteiset opinnot
Seuraava yhteisten opintojen jakso on sisällytetty pääaineopintoihin (opintopisteet rekisteröidään pääaineeseen):- Yhteiskuntatieteiden ajankohtaisia kysymyksiä (3 op) sisältyy kohtaan P5 Sosiologinen tutkimus
Seuraavat yhteisten opintojen tai kieli- ja viestintäopintojen jaksot on integroitu pääaineopintoihin (suoritetaan pääaineopintojen yhteydessä, mutta opintopisteet rekisteröidään yhteisiin opintoihin tai kieli- ja viestintäopintoihin): - Tiedonhankinnan perusteet (2 op) jakson P6 Tiede, tutkimus ja kirjoittaminen 1. periodin aikana- Yliopiston historia, ideat ja merkitys tieteiden historiassa (3 op) jakson P6 Tiede, tutkimus ja kirjoittaminen 2. periodin aikana- Tiedonhankintataidot aineopinnoissa (1 op) jakson A4 Kandidaatin seminaarin 1. periodin aikana- Kieli- ja viestintäopintoihin kuuluva suomen kielen kirjallinen viestintä 3 op suoritetaan Kandidaatin seminaarin (A4) yhteydessä 3. tai 4. periodilla
Muilta osin yhteisten opintojen sekä kieli- ja viestintäopintojen suorittamisessa suositellaan Opintojen ohjeellinen ajoitus –kaavion järjestystä.
Sosiologia sivuaineena
Sosiologia voi olla jonkin muun pääaineen opiskelijan sivuaineena. Joissakin tiedekunnissa vaadittavan 25 op pituisen sivuaineen opiskelija saa suorittamalla perusopinnot (25 op) ja esimerkiksi yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa vaadittavan 35 op pituisen sivuaineen suorittamalla perusopintojen lisäksi 10 opintopistettä aineopinnoista (kohta A1 sekä valinnainen kurssi kohdasta A2). Sosiologian aineopintoja sivuaineopiskelijat voivat suorittaa kohdan SOSLA1 (7 op) ja jaksot kohdasta SOSLA2.1. – SOSLA2.5 (30 op). Lisätietoja sosiologian ja sosiaaliantropologian opiskelusta, katso laitoksen kotisivu, http://www.uta.fi/laitokset/sosio/.