Psykologia tieteenalana
Psykologia on tiede, joka tutkii ihmisen psyykkistä toimintaa ja käyttäytymistä. Tämä tutkimuskohde jakautuu useaan osa-alueeseen, joista psykologian laitoksen opetuksessa edustettuina ovat 1) kasvatus-, kehitys- ja persoonallisuuspsykologia, 2) terveyden ja mielenterveyden psykologia, 3) kognitiivinen psykologia ja neuropsykologia sekä 4) työ- ja organisaatiopsykologia. Lisäksi psykologian tutkimusmenetelmät muodostavat oman opetussektorinsa. Koska psykologinen tieto rakentuu empiiristen tutkimustulosten varaan, on psykologian tutkimusmenetelmien hallitseminen edellytys niiden avulla tuotetun psykologisen tiedon ymmärtämiselle.
Koulutuksen tavoitteet
Psykologian perus- ja aineopintokokonaisuudet suoritettuaan opiskelijoilla on perustiedot psykologiasta ja valmiudet psykologian alan kehityksen seuraamiseen sekä alan tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin. Suorittaessaan perus- ja aineopintoja kolmena ensimmäisenä lukuvuotena opiskelijat pääasiassa osallistuvat luennoille, lukevat kirjallisuutta, tutustuvat psykologin työhön ja harjoittelevat ammatillisen keskustelun perusvalmiuksia.
Psykologian syventävät opinnot suoritettuaan opiskelijoilla on valmiudet uuden psykologisen tiedon itsenäiseen tuottamiseen ja sen soveltamiseen. Syventäviä opintoja suorittaessaan viimeisenä kahtena ja puolena vuotena opiskelijat syventävät tietämystään psykologin ammatillisista ja tieteellisistä valmiuksista. Ammatillisten opintojen syventävillä opintojaksoilla korostetaan ongelmakeskeistä työskentelyotetta, joka edellyttää psykologian eri osa-alueiden tietojen ja taitojen yhdistämistä psykologin työlle tyypillisten tapausten ja kysymysten ratkaisemiseksi. Opiskelijat harjoittelevat psykologin valmiuksiaan jo opiskeluaikanaan laitoksella toimivalla Psykologian opetus- ja tutkimusklinikalla (PSYKE), joka tarjoaa maksullisia tutkimus- ja kuntoutuspalveluja.
Yhdistettynä sivuaineopintoihin sekä kieli- ja viestintäopintoihin psykologian opintokokonaisuudet suorittavalla opiskelijalla on valmiudet toimia työelämässä psykologisen tiedon soveltajana eri sovellusaloilla.
Tutkimuksen tavoitteet
Tampereen yliopiston psykologian laitoksen tutkimustyö jakautuu kolmeksi tutkimuslinjaksi: 1) Sosiaalinen kognitio, emootiot ja sosiaalinen toimintakyky, 2) Työ, ympäristö ja hyvinvointi ja 3) Mielenterveys ja interventiot.
Sosiaalisen kognition ja emootioiden tutkimus kohdistuu sosiaalisen vuorovaikutuksen kannalta tärkeän informaation havaitsemiseen ja sen hermostolliseen perustaan. Erityisesti tutkitaan ihmiskasvojen havaitsemista ja kasvojen välittämän informaation vaikutuksia havaitsijan tarkkaavaisuuteen ja emootioihin.
Työ, ympäristö ja hyvinvointi –tutkimus kohdistuu sekä työympäristön että laajemmin ihmisen fyysisen ja sosiaalisen ympäristön hyvinvointikysymyksiin. Työpsykologisen tutkimuksen keskeinen kohde on työhyvinvointi, jota lähestytään stressin, uupumisen ja palautumisen viitekehyksistä. Ympäristöpsykologinen tutkimus analysoi kaupunki- ja luontoympäristöjen vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin sekä kysymystä siitä, miten kaupunki- ja luontoympäristöjä voidaan käyttää psyykkisen itsesäätelyn tukemisessa.
Mielenterveyden ja interventioiden tutkimus analysoi mielenterveyden, terveen kehityksen ja hyvinvoinnin ehtoja. Tutkimus kohdistuu lasten ja nuorten kehitykseen ja siihen liittyviin voimavara- ja riskitekijöihin sekä aikuisten psyykkisten häiriöiden perusprosesseihin mm. trauman uhreilla. Lisäksi tutkitaan erilaisten interventioiden ja preventioiden tehokkuutta sekä kehitetään teoriapohjaisia aikuisiin ja lapsiin kohdistuvia kuntoutusmenetelmiä.
Psykologian kandidaatin ja maisterin tutkintoihin sisältyvät opinnäytetyöt pyritään tekemään laitoksen tutkimusprojekteissa edellä mainituilla tutkimusalueilla.
Psykologian tutkintojen suorittaminen
Psykologian kandidaatin tutkinto (PsK) on alempi korkeakoulututkinto, jonka laajuus on 180 opintopistettä ja jonka voi suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa.
Psykologian kandidaatin tutkinnon suorittaminen tuottaa kelpoisuuden sellaisten tehtävien ja virkojen hoitamiseen, joiden haltijalta edellytetään alemman korkeakoulututkinnon suorittamista. Tutkinto ei anna oikeutta toimia laillistettuna psykologina, mutta se tuottaa kelpoisuuden psykologian maisterin tutkinnon suorittamiseen, joka tuottaa oikeuden harjoittaa psykologin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä.
Psykologian maisterin tutkinto (PsM) on ylempi korkeakoulututkinto, joka laajuus on 150 opintopistettä ja jonka voi suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa ja puolessa lukuvuodessa.
Psykologian maisterin tutkinnon suorittaminen tuottaa kelpoisuuden sellaisten tehtävien ja virkojen hoitamiseen, joiden haltijalta edellytetään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista. Psykologian maisterin tutkinnon suorittanut henkilö voi hakea oikeutta toimia laillistettuna terveydenhuollon ammattihenkilönä ja käyttää psykologin ammattinimikettä (L559/1994). Psykologian maisterin tutkinto antaa jatkokoulutuskelpoisuuden ammatillisen erikoistumistutkinnon tai tieteellisen jatkotutkinnon suorittamiseen. Ammatillinen erikoistuminen voi tapahtua kehitys- ja kasvatuspsykologiassa, neuropsykologiassa, psykoterapiassa, terveyspsykologiassa sekä työ- ja organisaatiopsykologiassa.
Psykologian maisterin tutkinnon suorittaneet henkilöt toimivat psykologin tehtävissä yleisimmin julkisella sektorilla kuten perheneuvoloissa, mielenterveystoimistoissa, sairaaloiden psykiatrisissa yksiköissä, terveyskeskuksissa, kouluissa tai työvoimatoimistoissa. Yhä useammat psykologeiksi valmistuvat sijoittuvat yksityiselle sektorille, esimerkiksi asiantuntijoiksi rekrytointi- tai henkilöstöhallinnon tehtäviin.
Filosofian maisterin tutkinto (FM) psykologia pääaineena on ylempi korkeakoulututkinto, jonka laajuus on 120 opintopistettä ja jonka voi suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa vuodessa.
Suoritettuaan psykologian kandidaatin tutkinnon voi psykologian koulutukseen valittu halutessaan suorittaa psykologian maisterin tutkinnon asemasta filosofian maisterin tutkinnon psykologia pääaineena. Pääaineen opintoja tutkinnossa on 85 op ja sivuaineopintoja (esim. pedagogiset opinnot) 35 op. Filosofian maisterin tutkinto ei tuota pätevyyttä psykologin ammattiin. Tutkinnon suorittaneet voivat toimia tutkijoina, opettajina ja muissa psykologista asiantuntemusta vaativissa tehtävissä.
Tutkinnon suorittamisesta sovitaan laitoksen johtajan kanssa.
Tutkintojen rakenteetPsykologian kandidaatin tutkinto
Orientoivat opinnot ja HOPS 2 op
Tiedekunnan yhteiset opinnot 23 op
Kieli- ja viestintäopinnot 15 op
Pääaine, perus- ja aineopinnot, 91 op
joihin sisältyy tutkielma ja sitä tukevat opinnot 10 op
Sivuaineopinnot, 49 op
joista yhtä oppiainetta vähintään 35 op ja
tilastotiedettä 9 op
Yhteensä 180 op
Psykologian maisterin tutkinto
Psykologian syventävät opinnot, 150 op
joihin sisältyvät pro gradu –tutkielma 40 op ja
psykologiharjoittelu 30 op
Yhteensä 150 op
Filosofian maisterin tutkinto
Psykologian syventävät opinnot, 85 op
joihin sisältyy pro gradu –tutkielma 40 op
Sivuaineopinnot 35 op
Yhteensä 120 op
Psykologian tutkintoihin sisältyvien opintokokonaisuuksien suorittaminen
Opiskelija voi edetä aineopinnoista syventäviin opintoihin, kun hän on suorittanut psykologian kandidaatin tutkinnon kokonaisuudessaan tai jos hänellä katsotaan olevan riittävät tiedot ja taidot syventävän tason opetuksen seuraamiseen. Opintojen ohjeellinen eteneminen on kuvattu jäljempänä.
Sivuaineopintoihin tulee sisällyttää yhden oppiaineen opintokokonaisuus, jonka laajuus on vähintään 35 opintopistettä. Lisäksi pakollisina sivuaineopintoina suoritetaan Tilastollisten menetelmien perusteet –kurssi (9 op). Muiden oppiaineiden valinnassa kannattaa ottaa huomioon, että psykologian kandidaatin tutkinto tuottaa kelpoisuuden eräisiin virkoihin vain, jos tutkintoon sisältyy tietyn laajuinen kokonaisuus muun oppiaineen opintoja.
Opiskelija voi valita muiden oppiaineiden opintokokonaisuudet haluamiltaan laitoksilta, yli tiedekuntarajojen. Muiden oppiaineiden valinnassa on kuitenkin syytä huomata, että niiden järjestämisestä vastaavat laitokset voivat rajoittaa opintojaksoille valittavien opiskelijoiden määrää.
Yhteiset opinnot
Syksyllä 2004 ja sitä myöhemmin aloittaneet opiskelijat suorittavat pääaineopintojen yhteydessä tiedekunnan yhteiset opinnot. Psykologian pääaineen opiskelijat suorittavat tiedekunnan yhteiset opinnot lukuun ottamatta Empiirisen tutkimuksen perusteet -jaksoa (3 op). Tämän jakson sijasta he suorittavat Psykologian intensiivijakson (3 op). Intensiivijaksolla psykologian pääaineopiskelijat tutustuvat psykologian laitoksen opetusohjelmaan, tutkimusprojekteihin ja psykologin työhön. Heille annetaan myös opintojen ohjausta, jonka jälkeen opiskelija voi laatia henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS).
Psykologian opiskelu sivuaineena
Sivuaineopiskelijat voivat sisällyttää tutkintoonsa psykologian perusopinnot (25 op) ja seitsemän psykologian aineopintojen opintojaksoa (35 op). Eräät psykologian aineopintojaksot on suunnattu ainoastaan psykologian pääaineopiskelijoille. Opintojaksoille osallistumista koskevat rajoitukset ilmoitetaan kunkin opintojakson kohdalla erikseen.
Sivuaineopiskelijat voivat opiskella seuraavat psykologian opintokokonaisuudet:
Psykologian opinnot sivuaineopiskelijoille I (25 op)
Psykologiaa voi opiskella sivuaineena suorittamalla psykologian perusopinnot (25 op).
PSYKP1 Kehitys- ja ikäkausipsykologia I (5 op)
PSYKP2 Kognitiivinen psykologia ja neuropsykologia I (5 op)
PSYKP3 Persoonallisuuspsykologia I (5 op)
PSYKP4 Psykologian tutkimusmenetelmät I (5 op)
PSYKP5 Terveyden ja mielenterveyden psykologia I (5 op)
Psykologian opinnot sivuaineopiskelijoille II (60 op)
Perusopintojen (25 op) lisäksi opiskelija voi suorittaa aineopintoja (35 op). Aineopinnoista voidaan suorittaa opintojaksot
PSYKA1 Persoonallisuuspsykologia II (5 op)
PSYKA2 Kehitys- ja ikäkausipsykologia II (5 op)
PSYKA3 Neuropsykologia II (5 op)
PSYKA4 Kognitiivinen psykologia II (5 op)
PSYKA5 Emootio ja motivaatio (5 op)
PSYKA6 Terveyden ja mielenterveyden psykologia II (5 op)
PSYKA7 Työ- ja organisaatiopsykologia I (5 op)
Opintosuoritusten täydentäminen
Mikäli pääaineeseen hyväksytty opiskelija on suorittanut aikaisemmin psykologian aineopintoja sivuaineopiskelijoille tarkoitettujen suppeampien vaatimusten mukaisesti, hänen tulee täydentää opintonsa pääaineopiskelijoiden vaatimuksia vastaaviksi suorittamalla opintojaksot PSYKA8 Psykologian tutkimusmenetelmät II ja PSYKA9 Kandidaatin tutkielma ja Psykologin ammattityö I -opintokokonaisuuden (PSYKA10–PSYKA14).