Sosiologia on tiede, joka tutkii yhteiskuntaa kokonaisuutena ja ihmistä yhteiskunnan jäsenenä. Se on taloustieteen ja valtio-opin ohella yksi perusyhteiskuntatieteistä. Sosiologia tutkii niin yksilöiden ja ryhmien välistä sosiaalista vuorovaikutusta, erilaisia yhteisöjä ja organisaatioita kuin kokonaisia yhteiskuntia ja maailmanjärjestelmiä. Sosiologinen tutkimus nojaa havaintoihin ihmisten toiminnasta ja yhteiskunnallisista rakenteista sekä ihmisten näille antamista merkityksistä. Tutkimuskohteet vaihtelevat yksityisten ihmisten arkipäivän ongelmista laajojen yhteiskunnallisten instituutioiden ja muutosten kartoittamiseen. Yhteiskuntaa käsittelevän tiedon kokoaminen ja analysointi auttavat kyseenalaistamaan monia yhteiskuntaa koskevia uskomuksia ja antavat usein aihetta yhteiskuntakritiikkiin. Pätevä ja pe­rusteltu tieto on yhteiskunnan toiminnan arvioinnin ja kehittämisen perusedellytys. Nykyinen muuttuva maailma on sosiologisesti erityisen mielenkiintoinen. Globalisaatioon liit­tyvät poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset muutostekijät, monikulttuurisuuden kysymykset ja vaikkapa Euroopan Unionin syveneminen ovat tärkeitä haasteita ja tutkimuskohteita sosiolo­gialle. Ne pakottavat kysymään, mikä yhteiskunta lopulta on, mikä entisestä säilyy ja mikä muuttuu. Tampereen yliopistossa sosiologia on pyrkinyt vastaamaan haasteisiin muun muassa kansain­välisten tutkimushankkeiden ja monitieteisyyden avulla. Oppiaineen painopisteisiin kuuluvat kansalliset ja transnationaaliset muutosprosessit, vuorovaikutuksen ja tek­nologian tutkimus sekä kulttuurintutkimus. Sosiologit tutkivat muun muassa perhettä, nuoruutta,työtä, hyvinvointia, eriarvoisuutta, yhteiskunnallisia liikkeitä, tietoyhteiskuntaa sekä tiedettä ja teknologiaa. Sosiologian opis­kelu Tampereen yliopistossa on monitieteistä, sillä osa opetuksesta järjestetään yhteistyössä sosiaalipsykologian, sosiaaliantropologian, sosiaalipolitiikan ja naistutkimuksen oppiaineiden kanssa. Sosiologian laaja-alaisuus antaa yleisiä intellektuaalisia valmiuksia, tarjoaa lukuisia mahdolli­suuksia yksilölliseen erikoistumiseen ja työelämään sijoittumiseen. Valmistuneet sosiologit ovat sijoittuneet erityisesti tutkimus-, hallinto-, tiedotus- ja opetustehtäviin. Oppialan perusteiden hallinta luo hyvän pohjan myös soveltavien yhteiskuntatieteiden opiskeluun. Sosiologia onkin yksi Tampereen yliopiston suosituimmista sivuaineista.

Opintojen kulku

Sosiologian opinnot jakautuvat perus- ja aineopintoihin sekä syventäviin opintoihin. Kussakin jaksossa opiskelija oppii uutta ja syventää tieteenalan perustuntemusta sekä harjoittaa tutki­muksen tekoon liittyviä metodologisia ja kirjallisia valmiuksiaan. Perus- ja aineopinnot kuuluvat kolmessa vuodessa suoritettavaan kandidaatin tutkintoon, jonka jälkeen suoritettavat syventävät opinnot muodostavat kaksivuotisen maisteritutkinnon. Kandi­daatin tutkinnon opinnot koostuvat pääaineopinnoista, sivuaineopinnoista, kieliopinnoista ja tiedekunnan yhteisistä opinnoista. Sosiologiaa pääaineena opiskelevien omat sivuainevalinnat suuntaavat työmarkkinoille sijoit­tumista antamalla valmiuksia erityistehtäviin. Tampereen yliopistossa sivuaineiden valinta on pääsääntöisesti vapaata. Mielekkäistä aineyhdistelmistä voi keskustella opettajien kanssa.

Tutkintojen rakenteet

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto

Orientoivat opinnot ja HOPS 2 op

Tiedekunnan yhteiset opinnot 23 op

Kieli- ja viestintäopinnot 15 op

Pääaine, perus- ja aineopinnot 70 op

johon sisältyy tutkielma ja sitä tukevat opinnot 10 op

Sivuaineet ja muut opinnot 70 op

josta yhtä oppiainetta vähintään 35 op

Yhteensä 180 op

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto

Pääaineen syventävät opinnot 120 opjohon sisältyy pro gradu -tutkielma 40 opYhteensä 120 op

Tiedekunnan yhteiset opinnot

Seuraava yhteisten opintojen jakso on sisällytetty pääaineopintoihin (opintopisteet rekiste­röidään pääaineeseen):- Yhteiskuntatieteiden ajankohtaisia kysymyksiä (3 op) sisältyy kohtaan P5 Sosiologinen tutkimus

Seuraavat yhteisten opintojen tai kieli- ja viestintäopintojen jaksot on integroitu pääaineopin­toihin (suoritetaan pääaineopintojen yhteydessä, mutta opintopisteet rekisteröidään yhteisiin opintoihin tai kieli- ja viestintäopintoihin): - Tiedonhankinnan perusteet (2 op) jakson P6 Tiede, tutkimus ja kirjoittaminen 1. periodin aikana- Yliopiston historia, ideat ja merkitys tieteiden historiassa (3 op) jakson P6 Tiede, tutkimus ja kirjoittaminen 2. periodin aikana- Tiedonhankintataidot aineopinnoissa (1 op) jakson A4 Kandidaatin seminaarin 1. periodin aikana- Kieli- ja viestintäopintoihin kuuluva suomen kielen kirjallinen viestintä 3 op suoritetaan Kan­didaatin seminaarin (A4) yhteydessä 3. tai 4. periodilla

Muilta osin yhteisten opintojen sekä kieli- ja viestintäopintojen suorittamisessa suositellaan Opintojen ohjeellinen ajoitus –kaavion järjestystä.

Sosiologia sivuaineena

Sosiologia voi olla jonkin muun pääaineen opiskelijan sivuaineena. Joissakin tiedekunnissa vaadittavan 25 op pituisen sivuaineen opiskelija saa suorittamalla perusopinnot (25 op) ja esi­merkiksi yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa vaadittavan 35 op pituisen sivuaineen suorit­tamalla perusopintojen lisäksi 10 opintopistettä aineopinnoista. Sosiologian aineopintoja sivuaineopiskelijat voivat suorittaa kohdista A1 ja A22. Lisätietoja sosiologian opiskelusta: katso http://www.uta.fi/laitokset/sostut/.

 

---

• Tutkinnot
• Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto, pääaineena sosiologia
• Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto, pääaineena sosiologia
• Degree Programmes taught in English
• Master's Programme in Global Governance and World Culture