x !
Arkistoitu opetussuunnitelma 2011–2012
Selaamasi opetussuunnitelma ei ole enää voimassa. Tarkista tiedot voimassa olevasta opetussuunnitelmasta.
Kansainvälinen politiikka

Kansainvälistä politiikkaa on opetettu Tampereen yliopistossa vuodesta 1966 lähtien, jolloin oppiaineeseen perustettiin professorin virka. Yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnoissa kansainvälistä politiikkaa voidaan opiskella pääaineena, jossa voi suoritetun maisterin tutkinnon perusteella saada jatkokoulutuskelpoisuuden yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkintoa varten.

Kansainvälisen politiikan opetus Tampereen yliopistossa tarjoaa opiskelijalle kattavat tiedot tieteenalasta, sen teoriasta ja metodologiasta. Opetus antaa valmiudet hankkia tietoa tieteenalan tutkimuskohteena olevasta ilmiökentästä sekä tieteellistä tutkimusta että käytännön työelämän tarpeita varten. Kansainvälisen politiikan tutkimuksen tieteenalakohtaisen opetuksen ohella korostetaan monitieteisen lähestymistavan tarjoamia mahdollisuuksia yhä monimutkaisemmiksi muuttuvien kansainvälisten kysymysten ja ongelmien analyysissa.

Opetus ja tutkimus painottuvat kolmelle toisiaan tukevalle painopistealalle: maailmanpolitiikkaan, Eurooppa-tutkimukseen sekä rauhan- ja konfliktintutkimukseen. Kandidaatin tutkinnossa opiskelija perehtyy vähintään kahteen painopistealaan, joista hän voi myöhemmin valita yhden erikoistumisensa kohteeksi maisterin tutkinnossa. Erikoistumisopinnot on määritelty tutkimus- ja opetuslinjauksina, joten ne tarjoavat mahdollisuuden erilaisiin sisällöllisiin valintoihin ja opiskelijoiden toiveiden ja tarpeiden huomioonottamiseen maisteriopinnoissa henkilökohtaisten opintosuunnitelmien avulla. Kansainvälisen politiikan tutkimus ja opetus korostaa kriittisyyttä ja pitää ihanteena empiirisesti informatiivista sekä teoreettisesti ja metodisesti vankkaa tutkimusta lähestymistapojen moninaisuutta vaalien.

Painopistealat:

Maailmanpolitiikka käsittelee politiikkaa maailmanlaajuisena ilmiönä. Maailmanpolitiikan opinnoissa kansainvälisen järjestelmän ja toimijakentän muutoksia ja kehityspiirteitä havainnoidaan kriittisestä näkökulmasta tuoden esiin oppialan keskeisten tutkimusorientaatioiden taustat, ominaispiirteet ja lähestymistapojen väliset jännitteet.

Eurooppa-opinnoissa Eurooppaa tarkastellaan sekä Euroopan unionin integraatioprosessin että laajemman Euroopan idean näkökulmasta. Samalla eurooppalaiset integraatioprosessit sijoitetaan osaksi kansainvälisen yhteisön kokonaismuutosta. Erityisalueina painotetaan alueellista yhteistyötä ja EU:n ulkosuhteita, mukaan lukien Venäjä- ja muut itäsuhteet.

Rauhan- ja konfliktintutkimuksessa perehdytään erilaisiin konfliktiteoreettisiin viitekehyksiin sekä niistä johdettuihin sotien ja konfliktien selityksiin ja konfliktinratkaisuprosesseihin. Myös sodan ja rauhan normatiiviset kysymykset ovat keskeisiä. Opinnoissa korostuu kansainvälisten toimijoiden moninaisuus ja se asettuu näin osaksi kansainvälisen politiikan perinteisen valtiokeskeisyyden ja voimapolitiikan kritiikkiä.


Tavoitteet

Kansainvälisen politiikan opiskelija

1. hallitsee kansainvälisen politiikan tieteenalan perusteet erilaisten teorioiden ja lähestymistapojen osalta, tuntee kansainvälisen politiikan ilmiöitä ja rakenteita ja osaa itsenäisesti soveltaa teorioita näiden tutkimiseksi

2. saavuttaa valmiuksia toimia kansainvälisissä tehtävissä erityisesti julkisen hallinnon ja järjestöjen sekä tiedotusalan palveluksessa,

3. saavuttaa kelpoisuuden tieteellisiin jatko-opintoihin kansainvälisessä politiikassa.


Tutkintojen rakenteet

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto

Orientoivat opinnot ja HOPS                                            2 op
Yhteiset opinnot                                                            23 op
Kieli- ja viestintäopinnot                                                15 op
Pääaine, perus- ja aineopinnot                                        75 op
johon sisältyy tutkielma ja sitä tukevat opinnot                10 op
Sivuaineet ja muut opinnot                                            65 op
josta yhtä oppiainetta vähintään                                    35 op _____________________________________________________________________________________
Yhteensä                                                                    180 op

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto

Pääaineen syventävät opinnot                                        120 op
johon sisältyy pro gradu -tutkielma 40 op
ja sitä tukevat opinnot 20 op _____________________________________________________________________________________
Yhteensä                                                                    120 op


Yhteiset opinnot

Pääaineopiskelijat suorittavat pääaineopintojen yhteydessä tiedekunnan yhteiset opinnot (ks. kuvaukset s. XX). Kansainvälisen politiikan pääaineopiskelijoiden yhteisten opintojen suorittamisesta, ks. politiikan tutkimuksen laitoksen kotisivut, os. http://www.uta.fi/laitokset/politiikka/


Sivuaineet

Kansainvälistä politiikkaa pääaineenaan opiskelevien tulee sisällyttää tutkintoonsa sivuaineopintoja siten, että opintoja yhdessä oppiaineessa on vähintään 35 op, sivuaineita yhteensä 70 op. Muutoin sivuaineet ja muut opinnot voi valita vapaasti.


Kansainvälinen politiikka sivuaineopintoina

Sivuaineena kansainvälisen politiikan opintoja harjoittava opiskelija on saavuttanut samat tavoitteet kuin pääaineopiskelija vastaavissa perus- tai/ja aineopinnoissa.

Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa sivuaineopiskeluun mahdollisesti erikseen osoitettua vaihtoehtoa seuraten kansainvälisen politiikan aineopintoja kandidaatin tutkielmaseminaaria lukuun ottamatta (huom. korvaavan esseen tekeminen on mahdollista).

Sivuaineopintojen laajuudesta opiskelija päättää aineyhdistelmäänsä laatiessaan. Sivuaineopintoina voi suorittaa kansainvälisen politiikan perusopinnot (25 op) ja niiden jälkeen aineopinnot (40-50 op) tai perusopintojen jälkeen opiskelijan tarvitseman määrän aineopinnoista kohdista KVPOA1-KVPOA4 ja KVPOA6.

Jos sivuaineopiskelu muuttuu pääaineopiskeluksi, kandidaatin tutkielmaseminaarin suorittamista on pidettävä pääsääntönä, ellei siitä voida myöntää vapautusta toisessa oppiaineessa jo tehdyn kandidaatintutkielman tai muun perustellun syyn perusteella. Jos vapautus myönnetään, on kandidaatintutkielman korvaava essee kuitenkin tehtävä pakollisena täydentävänä opintona siinä laajuudessa kuin erikseen määrätään. Päätökset vapauttamisesta ja täydentävistä opinnoista tekee kansainvälisen politiikan professori.


Johtamiskorkeakoulu