HISTORIATIEDE

Opetuksen tavoitteet ja sisältö

Historian opinnoissa perehdytään siihen, miten menneisyyttä koskeva tieto muodostuu ja mikä merkitys sillä on nykyisyyden ja tulevaisuuden kannalta. Historiatieteen oppiaine kouluttaa sekä julkiselle että yksityiselle sektorille asiantuntijoita, jotka kykenevät tarkastelemaan yhteiskunnan kehitystä pitkällä aikavälillä sekä osaavat hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja ilmiöiden yhteyksiä.

Historian opetuksessa ja opiskelussa painotetaan tutkimuksen näkökulmaa. Se tarkoittaa paitsi tutkimustiedon ja tieteellisen ajattelun korostamista myös sitä, että tutkimuksen teko on keskeinen opiskelumuoto. Opintojen edetessä kuva historiasta muuttuu yhä monipuolisemmaksi. Samalla opiskelija saa välineitä oman maailmankuvansa hahmottamiseen ja ottaa valintoja tehdessään yhä enemmän itse vastuuta opinnoistaan.

Opetus alkaa perehtymisellä historiantutkimuksen ja -kirjoituksen käsitemaailmaan ja jatkuu tieteellisellä harjoittelulla eli menetelmäopinnoilla ja niiden soveltamisella. Tutkimuksen tekoa harjoitellaan erityisesti praktikum-, proseminaari- ja seminaariopetuksessa. Näiden ohella historiatieteen oppiaineessa toimii myös temaattisia tutkielmaryhmiä, joissa käsitellään opiskelijoiden kirjoitelmia, työpapereita, esitelmiä ja muita tekstejä. Tutkimuksen harjoittelu huipentuu pro gradu –tutkielman laatimiseen. Opintojen suoritusjärjestyksestä lisätietoja laitoksen kotisivuilta, erit. http://www.uta.fi/yky//oppiaineet/historia/kaytannot/opiskeluopas/opintojen_suorittaminen.html.

Historian pääaineopinnot koostuvat sekä Suomen historian että yleisen historian opinnoista. Laitoksella voi suorittaa myös seuraavia opintokokonaisuuksia: talous- ja sosiaalihistorian perusopinnot, aate- ja oppihistorian perusopinnot, latinan kielen ja antiikin tradition perus- ja aineopinnot sekä museologian perusopinnot. Laitos koordinoi myös monitieteisen North American Studies ‑opintokokonaisuuden opintoja. Erityisesti vaihto-opiskelijoille on räätälöity oma Nordic Perspective for European History - perusopintokokonaisuus. Historian syventäviä opintoja voi suorittaa myös yhdistelmätutkinnoissa ja sekä maisteriohjelmissa. Näistä ja muista opetukseen liittyvistä asioista saa lisätietoja historiatieteen kotisivulta.

Aineyhdistelmät ja sijoittuminen työelämään

Historianopinnot kehittävät akateemisten asiantuntijatehtävien perusvalmiuksia. Niihin kuuluvat tiedonhankinta ja tiedonhallinta sekä kyky arvioida monimutkaisia ilmiöitä ja jäsentää ja ratkoa ongelmia. Niin ikään opinnoissa korostuvat kielitaito ja kulttuurien tuntemus. Sen lisäksi opetuksessa tuetaan työelämän vaatimien muiden käytännöllisten valmiuksien kehittämistä. Työelämään sijoittumisen kannalta on tärkeä valita sellaiset sivuaineet, jotka antavat pätevyyden jollekin erityisalalle. Sijoittumisessa on soveltuvan aineyhdistelmän lisäksi tärkeää työharjoittelu.

Valmistuneista kaksi viidennestä on sijoittunut opetustehtäviin peruskoulussa, lukiossa ja muissa oppilaitoksissa. Osa valmistuneista on sijoittunut kirjasto-, arkisto- ja museoalalle sekä tutkimustyöhön. Yliopistojen ohella ammattimaisia historiantutkijoita tarvitaan kuntien, järjestöjen ja yritysten historioiden kirjoittamiseen. Myös tiedotusvälineet sekä tiedotus-, hallinto- ja järjestötehtävät työllistävät valmistuneita. Lisäksi viime vuosina yhä useammat historianopiskelijat ovat työllistyneet yksityisellä sektorilla erilaisissa tehtävissä.

Aineenopettajan koulutuksessa tutkinnon aineyhdistelmä koostuu sekä opetettavan aineen opinnoista että opettajan pedagogisista opinnoista. Pedagogiset opinnot (60 op) muodostuvat kahdesta vaiheesta, kasvatustieteen opinnoista (25 op) ja pedagogisten opintojen aineopinnoista (35 op). Pedagogisten opintojen aineopinnot aloittavilta edellytetään historian perusopinnot (25 op) ja aineopinnoista vähintään 35 op, joihin sisältyy proseminaari. Pedagogisten opintojen hakua koskevat tarkemmat tiedot löytyvät tiedekunnan ja opettajakoulutuslaitoksen kotisivuilta.

Aineenopettajakoulutuksessa vaadittavat historian ja yhteiskuntaopin opetettavan aineen opinnot koostuvat historian opinnoista ja yhteiskuntatieteellisistä opinnoista. Historian opetettavan aineen opintoja ovat historian perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot sekä tutkielma. Yhteiskuntaopin opetettavan aineen opinnot (60 op) suoritetaan yhteiskuntatieteellisen tai kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan oppiaineissa kunkin aineen opetussuunnitelman mukaisesti. Valinnaisia aineita ovat aluetiede, hallintotiede, julkisoikeus, kansantaloustiede, kansainvälinen politiikka, kunnallispolitiikka, kunnallisoikeus, sosiologia, sosiaalipolitiikka, tiedotusoppi, valtio-oppi ja ympäristöpolitiikka. Erityisen suositeltavaa opettajan työn kannalta on hankkia perustiedot talouden ja oikeuslaitoksen toiminnasta. Sivuaineiksi kannattaa tällöin valita kansantaloustiede ja julkisoikeus. Niitä ja muitakin valinnaisia aineita voi suorittaa myös yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan järjestämillä yhteiskuntaopin opetettavan aineen opinnoilla (60 op), ks. http://www.uta.fi/tiedekunnat/yht/yhteiskuntaoppi.html.

Opintojen suorittaminen

Historiatieteen oppiaineessa voi suorittaa humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot. Jatkotutkintojen eli filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkintojen suorittamisesta löytyvät tarkemmat ohjeet yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön jatkotutkinto-oppaasta.

Opiskelussa noudatetaan aina historian koulutusohjelman uusinta opetussuunnitelmaa (opinto-opas). Tämä on sääntönä niin kirjallisten kuulustelujen kuin muidenkin opintojen suorittamisessa. Poikkeuksista on aina sovittava erikseen opintojaksojen vastuuopettajan kanssa.

Jokainen opetussuunnitelmaan erikseen numeroitu kohta voidaan suorittaa luentoina, harjoituksina, tenttimällä kirjallisuutta tai laatimalla essee. Esseestä on sovittava opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa. Joistakin opintojaksoista järjestetään myös verkkokursseja. Opetussuunnitelman mukaiset kirjatentit sekä kypsyyskoe suoritetaan yleisenä tenttipäivänä, joka järjestetään kuukausittain lukukausien aikana.

Perus-, aine- ja syventävistä opinnoista haetaan kokonaismerkintä opintokokonaisuudesta vastaavalta opettajalta heti, kun opintokokonaisuuksien opintojaksot on suoritettu. Opintojen arviointiperusteista saa tarkempaa tietoa opintokokonaisuuden vastuuopettajalta sekä laitoksen kotisivuilta.  

Oppiaine kannustaa opiskelua ulkomailla. Siksi historiatieteen oppiaineella on aktiivisia opiskelija- ja opettajavaihtosuhteita ulkomaisten yliopistojen kanssa eri puolella Eurooppaa ja Pohjois-Amerikassa. Ulkomaisissa yliopistoissa suoritetut historian opinnot voidaan joko sisällyttää kotimaiseen tutkintoon omana kokonaisuutenaan tai niillä voidaan korvata opetussuunnitelman mukaisia kursseja sopimuksen mukaan. Historiatieteen oppiaineen vaihtopaikoista saa lisätietoa oppiaineen kotisivulta ja ulkomailla opiskelusta yleensä yliopiston kansainvälisten asioiden osaston kotisivulta.

Opintojen suoritusmuodot ovat moninaisia ja vaihtoehtoja on paljon. Opinnoissa korostuu näin opiskelijan oma aloitteellisuus ja vastuu opinnoista. Opintojen mielekkyys ja tarkoituksenmukaisuus pyritään varmistamaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa (HOPS) ja keskusteluissa opettajan kanssa.

 

PERUSOPINNOT 25 op

Perusopinnoissa perehdytään historiallisen tiedon ominaispiirteisiin ja erilaisiin historiakäsityksiin Suomen ja maailmanhistorian keskeisiä kysymyksiä pohtimalla. Lisäksi opiskellaan tiedonhankinnan sekä tieteellisen tekstin lukemisen ja kirjoittamisen perusteita.

Perusopinnot koostuvat viidestä opintojaksosta, jotka suoritetaan pääsääntöisesti luento- ja harjoituskursseina. Opintojaksoja tai niiden osia voi suorittaa myös kirjatenteillä tai kirjoitelmilla.

 

AINEOPINNOT 55 op (sivuaineopiskelijat 35 op)

Aineopinnoissa perehdytään historiantutkimuksen aineistoihin ja tutkimusmenetelmiin tutkimusta ja tieteellistä kirjoittamista harjoittelemalla. Historiallista tietämystä syvennetään temaattisilla opinnoilla, ja historiantutkimuksen käytäntöihin syvennytään erityisesti praktikumissa.

Aineopinnot koostuvat neljästä opintojaksosta. Proseminaari ja pääosin myös menetelmäopinnot suoritetaan luento- ja harjoituskursseilla. Temaattisia erikoistumisopintoja sekä syventävään teemaan liittyviä kursseja (pois lukien praktikum) voi suorittaa myös kirjatenteillä tai esseillä. Opintojaksojen järjestys ei ole suoritusjärjestys. Erikoistumisopintoja kannattaa suorittaa samanaikaisesti menetelmäopintojen ja proseminaarin kanssa.

 

SYVENTÄVÄT OPINNOT 80 op (sivuaineopiskelijat 60 op)

Syventävissä opinnoissa kehitetään historiallista ajattelua perehtymällä historiateoriaan ja historiankirjoituksen historiaan sekä tekemällä tutkielma. Tavoitteena on historiallisen tiedon tuottamis-, esittämis- ja käyttämistapojen ymmärtäminen sekä niiden soveltaminen. Tutkielman aihepiirin tuntemusta syvennetään erikoistumisopinnoissa.

---

• Tutkinnot
• Historia: HuK
• Historia: FM