Kansanterveystieteen koulutus

Kansanterveystiede tutkii väestön terveyttä sekä terveyden ja yhteiskunnan välisiä suhteita. Se tuottaa tietoa terveyteen vaikuttavista tekijöistä sekä keinoista ja järjestelmistä, joilla terveyteen vaikutetaan. Kansanterveystieteellisen tiedon tavoitteena on terveysongelmien ehkäisy ja toimintakyvyn edistäminen sekä terveydellinen oikeudenmukaisuus.

Monitieteisen koulutusohjelman toteuttamiseen osallistuvat kansanterveystieteen oppialan lisäksi terveystieteen laitoksen kaikki muut oppialat (biometria, epidemiologia, gerontologia, sosiaalipsykiatria, sosiaali-ja terveyspolitiikka, terveyssosiologia, terveystaloustiede ja työterveys).

Kansanterveystieteen opintojen tavoite on kouluttaa asiantuntijoita väestön terveyden edistämiseen liittyviin arviointi-, kehittämis-, suunnittelu-, tutkimus- ja opetustehtäviin. Koulutus antaa valmiuksia myös kansainvälisiin tehtäviin. Tutkintoon liittyvän harjoittelun kautta luodaan yhteyksiä kansanterveystyön käytännön kenttään. Kansanterveystieteen maisteritutkintoa opiskelevan on myös mahdollista suorittaa terveystiedon opintokokonaisuus, joka yhdessä kasvatustieteen laitoksella suoritettavien pedagogisten opintojen kanssa antaa terveystiedon aineenhallinnan opettajakelpoisuuden. Pedagogisiin opintoihin valitaan erillisen haun kautta ja osallistujamäärä on rajattu.

Pääaineen lisäksi kansanterveystieteen opintoihin kuuluu sivuaineita sekä viestintä- ja kieliopintoja. Sivuaineiden valinnalla opiskelija voi suunnata tulevaa ammattiorientaatiotaan haluamilleen alueille. Suosittuja sivuaineita ovat olleet mm. aikuiskasvatus-ja kasvatustiede, sosiologia, hallinto- ja taloustieteet, sosiaalipolitiikka ja tiedotusoppi.

Kansanterveystieteen pääaineen opetuksessa käytetään opiskelijalähtöisiä työmenetelmiä kuten ryhmätyötä, seminaarityöskentelyä ja projektiopintoja. Opinnoissa korostuu aktiivisuus ja innostus itsenäiseen tiedonhankintaan. Vuorovaikutus opiskelijoiden ja opettajien välillä on tiivistä. Kansanterveystiede on suosittu sivuaine mm. yhteiskuntatieteiden ja psykologian opiskelijoiden keskuudessa ja ryhmätyöskentely edesauttaa monitieteisen lähestymistavan omaksumista.

Koulutusohjelmasta valmistuu kansanterveyden osaajia. He tuntevat väestön terveyttä ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä koskevan tiedon yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasoilla, tuntevat ne menetelmät ja keinot, joilla väestön ja väestöryhmien terveyteen voidaan eri tasoilla vaikuttaa sekä osaavat kansanterveystieteellisen tutkimuksen perusteet ja ymmärtävät kriittisen ajattelun merkityksen.

Alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen (terveystieteiden kandidaatti, TtK) tavoitteena on luoda valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin, luoda edellytykset opinnoissa hankitun tiedon ja taidon soveltamiseen työelämässä sekä antaa edellytykset ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen.

Ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen (terveystieteiden maisteri, TtM) tavoitteena on antaa valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä tieteelliseen jatkokoulutukseen. Lisäksi tavoitteena on antaa valmiudet työskennellä oman alan asiantuntijana, itsenäisesti tai osana moniammatillista tiimiä niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin työtehtävissä.

• Tutkinnot
• Kansanterveystiede: Terveystieteiden kandidaatti
• Kansanterveystiede: Terveystieteiden maisteri
• Opintokokonaisuudet
• Terveystiedon opintokokonaisuus kansanterveystieteen opiskelijoille
• Johtamisopintojen kokonaisuus