Filosofiassa pohditaan yleisesti ja teoreettisesti ihmisen ja maailman ongelmia, esimerkiksi tietoa, olemista ja moraalia koskevia kysymyksiä. Filosofia on lähtöisin arkiajattelusta, mutta se pyrkii olemaan tätä systemaattisempaa ja perustelemaan väitteet ja näkemykset mahdollisimman tarkasti. Filosofia jaetaan yleensä teoreettiseen ja käytännölliseen filosofiaan. Teoreettisessa filosofiassa tarkastellaan todellisuuden, päättelyn ja tiedon ongelmia, kun taas käytännöllisessä
filosofiassa paneudutaan ihmisen toimintaa, kulttuuria ja ihmisyhteisöjä koskeviin kysymyksiin. Perinteisesti filosofian pääalueita ovat olleet metafysiikka, logiikka, tietoteoria, etiikka ja yhteiskuntafilosofia. Koska filosofiassa tradition merkitys on suuri, filosofian historia on myös tärkeä filosofisen tutkimuksen alue. Tiede ja filosofia merkitsivät pitkään samaa, mutta vähitellen eri tieteet irtaantuivat filosofiasta. Filosofia on kuitenkin monin tavoin yhteydessä erityistieteisiin. Sen yhtenä tehtävänä on tutkia niiden perusteita, keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja teorioita sekä tieteellistä ajattelua. Logiikka on nykyään matematiikan, tietojenkäsittelytieteiden, kielitieteen ja filosofian yhteistä aluetta. Filosofian osana se on sekä historiallisesti että systemaattisesti tärkeä tutkimusalue, mutta sen avulla voidaan myös selkeyttää käsitteitä ja teorioita.

Filosofian perusopinnot antavat yleiskuvan filosofisen ajattelun luonteesta ja filosofian osaalueista. Aineopinnoissa paneudutaan syvemmin filosofisiin kysymyksiin, joihin on tutustuttu perusopinnoissa. Filosofian historian, nykyajan filosofian, logiikan ja tieteenfilosofian osalta aineopinnot ovat kaikille opiskelijoille yhteisiä. Näiden opintojaksojen lisäksi valitaan opintoja joko teoreettisen tai käytännöllisen filosofian osa-alueilta. Teoreettisen filosofian valitseva voi perehtyä metafysiikkaan ja ontologiaan, mielen ja kognition filosofiaan sekä kielifilosofiaan, kun taas käytännöllisen filosofian valitseva voi suuntautua etiikkaan ja yhteiskuntafilosofiaan sekä kulttuuri- ja taiteenfilosofiaan. Opintokokonaisuuteen kuuluu myös osallistuminen proseminaareihin.

Syventävissä opinnoissa on mainittu kuusi eri aluetta, a) moderni filosofia ja nykyajan filosofian pääsuuntaukset, b) logiikan historia, filosofinen logiikka ja kielifilosofia, c) metafysiikka, d) tietoteoria ja tieteenfilosofia, e) etiikka ja yhteiskuntafilosofia sekä f) kulttuuri- ja taiteenfilosofia. Opintoja suoritetaan ainakin kahdelta alueelta. Filosofisen kirjoittamisen ja väitteiden perustelemisen taitoa kehitetään opintojen alusta lähtien, mutta syventäviin opintoihin kuuluu erillisenä suorituksena filosofisen kirjoittamisen ja argumentaation opintojakso. Se tukee syventävien opintojen seminaarityöskentelyä ja pro gradu –tutkielman laatimista sekä harjaannuttaa filosofiseen keskusteluun.

Filosofian oppiaineessa voi suorittaa myös elämänkatsomustiedon opintokokonaisuuden, jonka suorittamista suositellaan sivuaineeksi erityisesti filosofian aineenopettajan pätevyyden hankkiville. Elämänkatsomustiedossa on mahdollista suorittaa 60 opintopisteen laajuiset toisen opetettavan aineen opinnot.

Filosofian aineopinnoissa voi suorittaa mielen ja kognition filosofian opintoja, ja Tampereen yliopistossa on mahdollista opiskella myös kognitiotiedettä, josta vastaavat tietojenkäsittelytieteet ja filosofia.

Kandidaatintutkintoon sisältyy pakollisena vähintään 25 opintopisteen laajuinen sivuaine. Suositeltavaa on suorittaa vähintään 60 opintopistettä yhdestä sivuaineesta.

Filosofiassa voi suorittaa seuraavat tutkinnot:
Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (LuK)
(Bachelor of Science (B.Sc.), kandidat i naturvetenskaper (NaK))
Filosofian maisterin tutkinto (FM)
(Master of Science (M.Sc.), filosofie magister (FM))

• Tutkinnot
• Filosofia: LuK
• Filosofia: FM