Tilastotieteen pääaineessa voidaan suorittaa seuraavat tutkinnot:
- Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (LuK)
(Bachelor of Science (B.Sc.), kandidat i naturvetenskaper (NaK)) - Filosofian maisterin tutkinto (FM)
(Master of Science (M.Sc.), filosofie magister (FM))
Jatkotutkintoina voidaan suorittaa lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot, joista on kerrottu tarkemmin opinto-oppaan kohdassa Jatkotutkinnot.
Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (180 op):
- Kandidaatintutkintojen yhteiset opinnot, 8 op
- Kieli- ja viestintäopinnot, 11 op
- Tilastotieteen perus- ja aineopinnot, 80 op
- Matematiikan perusopinnot, 25 op
- Tietojenkäsittelyopin perusopintoja, 15 op
- Jonkin sovellustieteen opinnot, 25 op
- Vapaasti valittavat opinnot, 16 op
Filosofian maisterin tutkinto (120 op):
- Tilastotieteen syventävät opinnot, 80 op
- Matematiikan opinnot, 15 op
- Tietojenkäsittelyopin perusopintoja, 10 op
- Vapaasti valittavat opinnot, 15 op
Yksityiskohtaiset tutkintojen rakenteet on esitetty tutkintokuvausten yhteydessä.
Yleistä tilastotieteestä ja tilastotieteen opiskelusta
Tilastotieteilijän tehtävänä on tarkasteltavien ilmiöiden kvantitatiivinen kuvaileminen ja niiden rakenteen mallintaminen. Mallin avulla voidaan mm. testata ilmiötä koskevia hypoteeseja, laatia ennusteita tai vain tiivistää asiaa koskeva tietämys. Tilastollisten mallien teoria perustuu todennäköisyyslaskentaan, mutta tilastolliseen tutkimukseen oleellisena osana liittyvässä data-analyysissa käytetään grafiikkaa ja teholaskentaan perustuvaa visualisointia aineiston havainnollistamiseen ja mallien hyvyyden tutkimiseen. Yhteiskunnan kehittymisen eräänä edellytyksenä on kyky ymmärtää ja välittää kvantitatiivista tietoa. Tilastotiede opettaa tätä kvantitatiivista lukutaitoa ja tarjoaa valmiuksia tietomassojen analysointiin. Lähes kaikkiin yliopistollisiin opintoihin kuuluukin jonkin verran tilastotiedettä. Syvällisempää tilastotieteen osaamista tarvitaan varsin monilla yhteiskunnan ja tutkimuksen osa-alueilla. Tarkempaa tietoa tilastotieteeseen liittyvistä asioista löytää luonnontieteiden portaalista osoitteesta www.luonnontieteet.fi/.
Tilastotieteilijän työtehtävistä
Tilastollisia menetelmiä sovelletaan kaikilla tutkimuksen, teknologian ja päätöksenteon alueilla, jotka perustuvat systemaattisesti kerättyyn empiiriseen tietoon. Perinteisiä sovellusaloja ovat talous- ja yhteiskuntatieteet, vakuutustiede, biologia, psykologia ja metsätiede. Lääke- ja terveystieteellisten sovellusten ympärille on kehittynyt nopeasti kasvava biometria. Esimerkiksi tieteellisen laskennan, hahmontunnistuksen, tiedonlouhinnan ja neuroverkkojen tutkimuksella ja soveltamisella on läheinen yhteys tietojenkäsittelytieteeseen. Tilastotieteen pääaineopiskelijan on mahdollista suuntautua edellä mainituille sovellusaloille.
Tilastotieteen sovellusten monipuolisuus ja tilastotieteen menetelmien laaja käyttö ovat taanneet valmistuneiden opiskelijoiden hyvän kysynnän työmarkkinoilla (ks. lisätietoa luonnontieteiden portaalista ja tutkimustuloksia http://www.uta.fi/rekrytointi/sijoittuminen/sijoittumisselvitykset.html). Sovellustieteen valinnalla saattaa olla suuri merkitys tulevan työalan kannalta. Tilastotieteilijöitä työskentelee mm. informaatioteknologian alalla, lääketeollisuudessa, julkisessa hallinnossa, tutkimuslaitoksissa, korkeakouluissa opetus- ja tutkimustehtävissä, vakuutuslaitoksissa, pankkialalla, teollisuudessa sekä eri alojen yksityisissä yrityksissä.
Tilastotieteen opiskelusta
Tilastotieteen opintojaksot koostuvat tavallisesti sekä luento- että harjoitusopetuksesta ja opintojaksoon voi liittyä harjoitustyö, joka sisältää empiirisen tilastollisen ongelman ratkaisun sekä tulosten raportoinnin. Harjoitustyö tehdään yleensä ennen loppukoetta. Harjoitusten osuus oppimisprosessissa on keskeinen. Pitkäjänteinen, tasaisesti koko opintojakson ajalle jakaantuva työskentely takaa yleensä parhaan lopputuloksen. Opintojaksot suoritetaan tavallisesti väli- tai loppukokeilla.
Tilastotieteen opinnoissa varsinkin luonnontieteen kandidaatin tutkinnossa käytännön sovelluksilla on erityisen keskeinen merkitys ja siksi opintoihin kuuluu yhtenäinen kokonaisuus sovellustieteen opintoja. Tampereen yliopistossa on perinteisesti ollut vapaa opiskeluoikeus yli tiedekuntarajojen. Hyviä sovellustieteitä ovat esimerkiksi biometria ja epidemiologia, kansantaloustiede, vakuutustiede, yrityksen taloustieteet, sosiologia, aluetiede, kunnallistieteet tai psykologia. Sovellustieteenä voi olla myös tietojenkäsittelytiede, jolloin opiskelija voi sisällyttää minimilaajuiseen tutkintoon huomattavan määrän tietojenkäsittelytieteiden opintoja. Valittu sovellustiede ja osa vapaasti valittavista opinnoista kannattaa valita alalta, jolle haluaa suuntautua työelämässä.
Tietokoneiden käytöllä ja tietojenkäsittelytieteiden opinnoilla on tärkeä merkitys tilastotieteen opinnoissa. Tietotekniikan ja ohjelmistojen nopea kehittyminen onkin ratkaisevasti vaikuttanut tilastotieteen käytön lisääntymiseen. Tietokoneita käytetään empiiristen havaintoaineistojen analysoinnin ohella myös tilastotieteen teoreettisissa opinnoissa havainnollistamisvälineenä. Tilastotieteen perusopintojaksoilla käytetään helppokäyttöisiä tilastollisia ohjelmistoja, joiden käyttö ei edellytä tietojenkäsittelytieteiden opintoja.
Tilastotieteen aine- ja syventävät opintojaksot edellyttävät myös matematiikan opintoja. Sekä kandidaatin- että maisterintutkintoon kuuluvat matematiikan opintojaksot ajoittuvat kummassakin tutkinnossa opintojen alkupuolelle.
Tilastotieteen opiskelijalla on mahdollisuus hakea opiskelemaan ulkomaille joko lukukaudeksi tai koko lukuvuodeksi. Opiskelu tapahtuu pääasiassa SOKRATES/ERASMUS-vaihdon kautta Euroopan maihin ja suositeltava ajankohta on kandidaatintutkinnon loppuvaihe. Ulkomailla opiskelusta saa lisätietoa esimerkiksi oppiaineen assistentilta, laitoksen amanuenssilta tai kansainvälisten asioiden henkilökunnalta.
Opintoneuvonta
Opintoneuvontaa annetaan heti opiskelun alussa olevissa orientoivissa opinnoissa sekä kandidaatintutkintoon kuuluvassa opintojen ohjatussa suunnittelussa. Tilastotieteen opiskeluun liittyvissä yleisissä kysymyksissä opastusta antavat erityisesti tiedekunnan opintoasiain päällikkö ja tilastotieteen assistentti. Opintojaksoihin liittyvissä asioissa kannattaa ottaa yhteyttä kyseisen opintojakson opettajaan ja tutkielmiin liittyvissä kysymyksissä tilastotieteen professoriin. Lisäksi kaikkia tilastotieteen opetukseen ja opiskeluun liittyviä asioita voi kysyä sähköpostin välityksellä osoitteesta statinfo@uta.fi. Opiskelijat voivat liittyä myös STATINFO-tiedotusryhmään ilmoittamalla sähköpostiosoitteensa osoitteeseen statinfo@uta.fi. Tiedotusryhmälle lähetetään tietoja opiskeluun liittyvistä asioista. Tietoa opetuksesta ja tilastotieteestä löytyy tilastotieteen kotisivulta: http://www.uta.fi/laitokset/mattiet/tilasto/.
Opintojen suorittamista koskevia ohjeita
Luennoitavat opintojaksot suoritetaan tavallisesti joko välikokein tai loppukokeella ja opintojaksoon liittyy useimmiten harjoitustyö. Tarkemmat suorittamisohjeet annetaan opintojakson alussa. Kirjatentit ja opintojaksojen uusintatentit suoritetaan tilastotieteen tenttipäivinä, joiden ajankohdat selviävät opetusohjelmasta ja laitoksen ilmoitustaululta (Pinni A 5. krs.). Tenttiin tulee ilmoittautua viimeistään 7 päivää ennen kuulustelua sähköisesti Wentti-ilmoittautumispalvelun kautta. Opintokokonaisuuksien merkinnät saa lehtoreilta (opintoja korkeintaan 25 op) tai professorilta (opintoja yli 25 op). Tarkemmat tiedot merkintöjen antajista ovat tilastotieteen ilmoitustaululla ja kotisivulla. Tilastotieteen arvosana määräytyy seuraavasti: opintokokonaisuuden arvosana lasketaan opintojaksojen arvosanoista opintopisteillä painotettuna keskiarvona siten, että saatu keskiarvo pyöristetään ylöspäin mainesanaan Erinomaiset Tiedot, jos keskiarvo on vähintään 4,5, Kiitettävät Tiedot, jos keskiarvo on vähintään 3,5, Hyvät Tiedot, jos keskiarvo on vähintään 2,5, Tyydyttävät Tiedot, jos keskiarvo on vähintään 1,5 ja Välttävät Tiedot, jos keskiarvo on alle 1,5. Tutkielman arvosana sekä menestyminen pakollisissa opintojaksoissa voivat vaikuttaa rajatapauksissa korottavasti tilastotieteen arvosanaan.
Siirtymävaiheen säännöt
Seuraavassa esitettyä opetussuunnitelmaa noudattavat kaikki syksyllä 2008 tai sen jälkeen opintonsa aloittavat opiskelijat. Ennen syksyä 2008 opintonsa aloittaneet opiskelijat voivat halutessaan noudattaa opintojen alkaessa tai aikana voimaan tullutta opetussuunnitelmaa, vanhan tutkintojärjestelmän (ennen syksyä 2005) mukaisen suunnitelman mukaan ei voi kuitenkaan enää valmistua. Epäselvissä tapauksissa on syytä sopia kokonaissuunnitelmasta tilastotieteen professorin kanssa.
Sovellustieteiden valinnasta
Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluu vähintään 25 op:n kokonaisuus jonkin sovellustieteen alalta. Myös filosofian maisterin tutkintoon voi sisällyttää vastaavan laajuisen opintokokonaisuuden tai jatkaa kandidaatintutkinnossa valitsemansa sovellustieteen opintoja. Mahdollisia sovellustieteitä ovat mm. kansantaloustiede, yrityksen taloustieteet (markkinointi, yrityksen hallinto tai laskentatoimi), biometria ja epidemiologia, sosiologia, psykologia, kunnallistieteet (kunnallispolitiikka tai kunnallistalous), vakuutustiede, tietojenkäsittelyoppi sekä eräät tekniikan alat (opetetaan TTY:ssa). Sivuainevalintaa helpottamaan on rakennettu ns. linjoja. Linjat ovat valmiiksi mietittyjä sivuaineopintokokonaisuuksia, joita opiskelijan ei tarvitse virallisesti valita. Suositukset ovat ohjeellisia ja joissakin esitetyissä tapauksissa tutkinnon minimilaajuus joudutaan ylittämään. Luonnollisesti myös suppeammat ja muunlaiset sivuainekokonaisuudet ovat mahdollisia.
Psykometrian linja
Psykologiassa tilastollisia menetelmiä soveltavalla empiirisellä tutkimuksella on hyvin vahva sija niin kokeellisessa kuin korrelatiivisessa tutkimuksessa. Käytettävien menetelmien kirjo on erittäin laaja ja uusia menetelmällisiä tarpeita syntyy koko ajan. Psykologian perusopinnot harjaannuttavat opiskelijan näkemään, millä tavalla psykologisia tutkimuskysymyksiä asetetaan ja minkälaisia tilastollisia menetelmiä sovelletaan. Opiskelijan on mahdollista tehdä pro gradu -tutkielma osallistumalla psykologisiin tutkimushankkeisiin.
Sovellusala ja työtehtävät: Psykologisten tutkimusten tilastotieteelliset asiantuntijatehtävät.
Suositeltavia opintoja: Psykologian perus- ja aineopinnot sivuaineopiskelijoille.
Muuta huomioon otettavaa: Psykologian perusopinnot voi valita kandidaatintutkintoon sovellustieteen opinnoiksi. Tilastotieteen aineopinnot (ilman kandidaatintutkielmaa ja seminaaria) on suoritettava ennen psykologian aineopintoja, jonne opiskelijat valitaan opintomenestyksen perustella.
Kansanterveystieteen linja
Kansanterveystiede tarkastelee ihmisten ja ihmisryhmien terveyttä ja sairautta yhteiskunnallisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta. Opiskelijan on mahdollista tehdä LuK- tai pro gradu -tutkielma osallistumalla terveystieteellisiin projekteihin.
Sovellusala ja työtehtävät: Lääketieteelliset sovellukset, lääketeollisuuden tutkimustehtävät.
Suositeltavia opintoja: Terveystiede: Kansanterveystieteen perusopinnot, Väestön terveys II. Linjaa tukevia tilastotieteen opintoja: Clinical Trials and Survival Analysis, Analysis of Longitudinal Data.
Ekonometrian linja
Sovellusala ja työtehtävät: Kansantaloudelliset sovellukset, tehtävät tutkimuslaitoksissa sekä valtion ja kuntien eri virastoissa tai yrityksissä.
Suositeltavia opintoja: Kansantaloustiede: Kansantaloustieteen perus- ja aineopintojen kohdasta Teoria ja menetelmät: Johdatus kansantaloustieteeseen ja Taloustieteen matematiikka I, joiden jälkeen kurssit Mikrotalousteoria I, Makrotalousteoria I ja Ekonometria I. Lisäksi suositellaan perus- ja aineopintojen kohtaa Erikoiskurssit: Julkistalous, sekä muita Erikoiskurssit-kohdassa luennoitavia kursseja ja kirjatenttejä. Linjaa tukevia tilastotieteen opintoja: Regressioanalyysi, Aikasarja-analyysi I. Jos opintoja haluaa laajentaa syventäviin opintojaksoihin, niin silloin suositellaan tilastotieteestä opintojaksoja Lineaariset mallit ja Aikasarja-analyysi II, ja kansantaloustieteestä kurssia Ekonometria II.
Matemaattisen tilastotieteen linja
Sovellusala ja työtehtävät: Teknis-taloudelliset sovellukset, matematiikan ja tilastotieteen tutkijan tehtävät.
Suositeltavia opintoja: Matematiikka: Analyysi 1–3, Lineaarialgebra 2A ja 2B sekä TTY:llä järjestettäviä linjaan sopivia opintoja.
Tekniikan linja
Sovellusala ja työtehtävät: Tietoliikennetekniikan, mittaustekniikan, säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn sovellukset.
Suositeltavia opintoja: Tietoliikennetekniikka: Johdatus tietoliikennetekniikkaan, Tietoliikenneteoria; Signaalinkäsittely: Johdatus signaalinkäsittelyyn I–II, Tilastollinen signaalinkäsittely; Säätötekniikka: Automaatiotekniikan matematiikka; Mittaustekniikka: Mittaussignaalien analyysi.
Muuta huomioon otettavaa: Opintojaksoille voi mennä tilastotieteen ja matematiikan perusopintojen jälkeen.
Tilastollisen tietojenkäsittelyn linja
Sovellusala ja työtehtävät: Tilastollisen tietojenkäsittelyn asiantuntijatehtävät.
Suositeltavia opintoja: Tietojenkäsittelytiede: opintojaksoja ohjelmoinnin ja algoritmien alueilta, Tiedonlouhinta, Neurolaskenta; Matematiikka: Diskreetti matematiikka, Numeerinen matematiikka, Operaatiotutkimus. Linjaa tukevia tilastotieteen opintoja: Tilastollisen tietojenkäsittelyn jatkokurssi.
Vakuutusalan linja
Sovellusala ja työtehtävät: Vakuutusyhtiöiden asiantuntija- ja tutkimustehtävät.
Suositeltavia opintoja: Vakuutustieteen opintoja, esim. Yksityisvakuutuksen perusteet, Sosiaalivakuutuksen perusteet, Riskienhallinnan perusteet; Matematiikka: Todennäköisyysteoria.
Muuta huomioon otettavaa: Vakuutustieteen opinnot voi aloittaa heti tilastotieteen perusopintojen jälkeen.
Kauppatieteellinen linja
Sovellusala ja työtehtävät: Konsultointi ja yritysten tutkimustehtävät sekä yritystoimintaan kohdistuva tutkimus.
Suositeltavia opintoja: Liiketoimintaosaamisen tai vastaavan opintokokonaisuus. Katso lisätietoja opintokokonaisuudesta kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan opinto-oppaasta.