Filosofiassa pohditaan yleisesti ja teoreettisesti ihmisen ja maailman ongelmia, esimerkiksi tietoa, olemista ja moraalia koskevia kysymyksiä. Filosofia on lähtöisin arkiajattelusta, mutta se pyrkii olemaan tätä systemaattisempaa ja perustelemaan väitteet ja näkemykset mahdollisimman tarkasti. Filosofia jaetaan usein teoreettiseen ja käytännölliseen filosofiaan. Teoreettisessa filosofiassa tarkastellaan todellisuuden, päättelyn ja tiedon ongelmia, kun taas käytännöllisessä filosofiassa paneudutaan ihmisen toimintaa, kulttuuria ja ihmisyhteisöjä koskeviin kysymyksiin. Perinteisesti filosofian pääalueita ovat olleet metafysiikka, logiikka, tietoteoria, etiikka ja yhteiskuntafilosofia. Koska filosofiassa tradition merkitys on suuri, filosofian historia on myös tärkeä filosofisen tutkimuksen alue. Tiede ja filosofia merkitsivät pitkään samaa, mutta vähitellen eri tieteet irtaantuivat filosofiasta. Filosofia on kuitenkin monin tavoin yhteydessä erityistieteisiin. Sen yhtenä tehtävänä on tutkia niiden perusteita, keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja teorioita sekä tieteellistä ajattelua. Logiikka on nykyään matematiikan, tietojenkäsittelytieteiden, kielitieteen ja filosofian yhteistä aluetta. Filosofian osana se on sekä historiallisesti että systemaattisesti tärkeä tutkimusalue, mutta sen avulla voidaan myös selkeyttää käsitteitä ja teorioita.

Filosofian perusopinnot antavat yleiskuvan filosofisen ajattelun luonteesta ja filosofian osa-alueista. Aineopinnoissa paneudutaan syvemmin filosofisiin kysymyksiin, joihin on tutustuttu perusopinnoissa. Filosofian historian, nykyajan filosofian, logiikan ja tieteenfilosofian osalta aineopinnot ovat kaikille opiskelijoille yhteisiä. Näiden opintojaksojen lisäksi valitaan opintoja seuraavilta filosofian osa-alueilta: metafysiikka, mielen ja kognition filosofia, kielifilosofia, etiikka, yhteiskuntafilosofia sekä kulttuuri- ja taiteenfilosofia. Opintokokonaisuuteen kuuluu myös osallistuminen proseminaariin.

Syventävissä opinnoissa on mainittu kuusi erikoistumisaluetta, joista opintoja suoritetaan ainakin kahdelta alueelta: a) moderni ja nykyajan filosofia, b) logiikan historia, filosofinen logiikka ja kielifilosofia, c) metafysiikka ja mielen filosofia, d) tietoteoria ja tieteenfilosofia, e) etiikka ja yhteiskuntafilosofia sekä f) kulttuuri- ja taiteenfilosofia. Valittavien erikoistumisalueiden on tarkoitus tukea pro gradu -tutkielman laatimista. Filosofisen kirjoittamisen ja väitteiden perustelemisen taitoa kehitetään opintojen alusta lähtien mm. proseminaarin ja seminaarin yhteydessä järjestettävillä kursseilla. Ne tukevat seminaarityöskentelyä ja niin kandidaatin kuin pro gradu ‑tutkielmienkin laatimista sekä harjaannuttavat filosofiseen keskusteluun.

Opintojen suorittaminen

Opiskelussa noudatetaan aina filosofian koulutusohjelman uusinta opetussuunnitelmaa (opinto-opas). Tämä on sääntönä niin kirjallisten kuulustelujen kuin muidenkin opintojen suorittamisessa. Poikkeuksista on aina sovittava erikseen opintojakson vastuuopettajan kanssa.

Opinto-oppaassa kerrotaan kunkin opintojakson kohdalla, millä tavoin sen voi suorittaa. Tavallisimpia suoritustapoja ovat luentokurssi, kirjatentti, osallistuminen seminaariin ja kirjallisuuden pohjalta laadittava essee. Jokaisella opintojaksolla on vastuuopettaja, joka ottaa vastaan jakson kirjatentit ja mahdolliset esseesuoritukset. Luentokurssien ja seminaarien opettajat vastaavat kuitenkin omien kurssiensa suorituksista ja päättävät myös suoritustavoista. Perusopintojaksoja voi suorittaa ainoastaan joko kirjatenteillä tai luentokursseilla. Ainakin yksi perusopintojakso olisi hyvä suorittaa tenttimällä vieraskielinen kirja. Aine- ja syventävissä opinnoissa suositellaan myös esseesuorituksia, silloin kun ne ovat mahdollisia. Esseen aiheesta, aiheen käsittelytavasta ja käytettävästä kirjallisuudesta on sovittava etukäteen opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa. Opetussuunnitelman mukaiset kirjatentit sekä kypsyyskoe suoritetaan tiedekuntatenteissä, joita järjestetään kuukausittain lukukausien aikana. On suotavaa, että opiskelija suorittaa opintojaksoja vaihtelevasti eri tavoilla ja siten harjaantuu monipuolisesti tutkimuskirjallisuuden lukemisen, itsenäisen kirjoittamisen ja filosofisen keskustelun taidoissa.

Perus-, aine- ja syventävistä opinnoista haetaan kokonaismerkintä opintokokonaisuudesta vastaavalta opettajalta heti, kun opintokokonaisuuksien opintojaksot on suoritettu. Opintojen arviointiperusteista saa tarkempaa tietoa opintokokonaisuuden vastuuopettajalta sekä laitoksen kotisivuilta.

Opintojen suoritusmuodot ovat moninaisia, ja vaihtoehtoja on paljon. Opinnoissa korostuu näin opiskelijan aloitteellisuus ja vastuu opinnoista. Opintojen mielekkyys ja tarkoituksenmukaisuus pyritään varmistamaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa (HOPS) ja opettajien kanssa käytävissä keskusteluissa.

Filosofian oppiaineessa voi suorittaa humanististen kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot. Jatkotutkintojen eli filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkintojen suorittamisesta löytyvät tarkemmat ohjeet humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-oppaasta.

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto, 180 op

    Filosofian pääaineopinnot, 75 op   

    Kieliopinnot, 15 op

    Yleisopinnot, sivuaineopinnot ja vapaasti valittavat opinnot, 90 op

Ainakin yhdestä sivuaineesta on suoritettava vähintään perusopintokokonaisuus (väh. 25 op).

Filosofian 75 opintopisteen pääaineopinnot koostuvat seuraavista kokonaisuuksista:

        1. Filosofian perusopinnot, 25 op

        2. Filosofian aineopinnot, 40 op

        3. Kandidaattiopinnot, 10 op

Filosofian maisterin tutkinto, 120 op

     Filosofian pääaineopinnot, 85 op

     Sivuaineopinnot ja vapaasti valittavat opinnot, 35 op

Kandidaatin tutkintoon sisältyvien pakollisten yleis- ja kieliopintojen suorittamisessa noudatetaan humanistisen tiedekunnan asetuksia. On suositeltavaa pyrkiä mahdollisimman laajaan ja sujuvaan kielitaitoon käyttämällä hyväksi kielikeskuksen tarjoamaa opetusta. Filosofian alan kansainvälisessä kommunikaatiossa englannin kieli on hallitseva, mutta tutkimuskielinä keskeisiä ovat englannin lisäksi mm. ranska, saksa, latina ja (antiikin) kreikka. Vieraita kieliä hallitsee kuitenkin parhaiten silloin, kun osaa hyvin äidinkieltään.  Sen suullista ja kirjallista taitoa on syytä vahvistaa mm. puheopin laitoksen ja kielikeskuksen järjestämillä kursseilla.

Kandidaatin tutkintoon sisältyy pakollisena myös vähintään 25 opintopisteen laajuinen sivuaine. Suositeltavaa on suorittaa aineopintokokonaisuus (n. 60 opintopistettä) vähintään yhdestä sivuaineesta. Osa perusopinnot suorittavista opiskelijoista siirtyy jatko-opintoihin, ja heistä osa päätyy tohtorin tutkinnon suoritettuaan yliopisto-opettajan ja tutkijan tehtäviin sekä ammattikorkeakouluihin opetustyöhön. Filosofia antaa monipuolisia valmiuksia myös muihin työtehtäviin. Filosofia pääaineenaan valmistuvan tulee hallita käsitteellistämisen ja argumentoinnin sekä kommunikoinnin taidot, ja hänellä pitää olla kirjallisen ja suullisen esittämisen taidot, vahva ja monipuolinen kielitaito, medialukutaitoa ja perustaidot tietotekniikassa. Filosofian alan tutkinto antaa siis hyvä pohjan työelämään sijoittumiselle. On kuitenkin tärkeää valita myös sellaiset sivuaineet, jotka takaavat pätevyyden jollakin erityisalalla, ja opiskella vähintään yhtä sivuainetta aineopintojen verran. Paitsi peruskoulun ja lukion opettajiksi, filosofiasta valmistuneet ovat työllistyneet myös tiedotus-, hallinto- ja järjestötehtäviin. Työllistymistä tällaisilla aloilla edistää, jos on jo opiskeluaikana aktiivinen yhdistys-, yritys- ja vapaaehtoistoiminnassa. Työllistymistä tukee myös osallistuminen työelämään valmentaville kursseille.

Filosofian aineenopettajan koulutus

Filosofian aineenopettajan koulutuksessa tutkinnon pääaineena on filosofia ja sivuaineeksi valitaan (vähintään yksi) sopiva toinen opetettava aine, joiden lisäksi suoritetaan aineenopettajan pedagogiset opinnot. Filosofian opettajan työn kannalta perinteisiä sivuaineita ovat elämänkatsomustieto, historia ja yhteiskuntaoppi sekä uskonto ja psykologia, mutta opettajan työhön sijoittumisen kannalta myös muita opetettavia aineita kannattaa harkita. Opetettavalla aineella tarkoitetaan peruskoulun, lukion tai muun oppilaitoksen opetukseen kuuluvaa ainetta. Filosofian maisterilla, joka on suorittanut aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdon, on mahdollisuus sijoittua esimerkiksi peruskoulun ja lukion lehtorin tehtäviin sekä ammatillisten ja muiden oppilaitosten vastaavien aineiden opettajan tehtäviin. On kuitenkin huomattava, että pelkästään filosofian opettajan virkoja ei tällä hetkellä ole, ja siksi sivuainevalinnalla on huomattava merkitys työelämään sijoittumisessa. Myöskään ei ole yleisesti lainsäädännössä määritelty, mikä tulisi olla filosofian opettajan ammatinkuvaan liitettävä sivuaine, vaan ainekohtainen kelpoisuus määräytyy oppilaitoksen mukaan.

Opiskelijoiden valinnasta aineenopettajan pedagogisiin opintoihin vastaa kasvatustieteellinen tiedekunta. Näihin opintoihin valitaan opiskelijat opettajankoulutuslaitoksen järjestämän soveltuvuuskokeen perusteella, jonka ensimmäinen vaihe sijoittuu jo ensimmäiselle opiskeluvuodelle. Katso tarkemmat ohjeet Kasvatustieteiden tiedekunnan opinto-oppaasta tai yliopiston verkkosivuilta: http://www.uta.fi/opiskelijaksi/

Elämänkatsomustieto

Filosofian oppiaineessa voi suorittaa myös elämänkatsomustiedon opintokokonaisuuden. Elämänkatsomustieto on peruskoulun ja lukion oppiaine. Se on tarkoitettu oppilaille, jotka eivät osallistu uskonnon opetukseen. Kouluun kiinnittymisen vuoksi elämänkatsomustiedon opintokokonaisuuden suorittamista suositellaan erityisesti filosofian opettajan pätevyyden hankkiville.

Elämänkatsomustiedossa on mahdollista suorittaa 65 opintopisteen laajuiset toisen opetettavan aineen opinnot, jotka antavat elämänkatsomustiedon opettajan pätevyyden niille, joilla on aineenopettajan pätevyys. Elämänkatsomustieto ei voi olla varsinainen sivuaine filosofian pääaineopiskelijoille, mutta tämän kokonaisuuden suorittajat saavat kuitenkin tutkintotodistukseensa erillisen merkinnän elämänkatsomustiedon opintokokonaisuuden sisältöjen hallinnasta.

• Tutkinnot
• Filosofia: HuK
• Filosofia: FM
• Opintokokonaisuudet
• Elämänkatsomustiedon opintokokonaisuus