Kandidaatin tutkinnon tavoitteena on perehdyttää opiskelija kasvatustieteiden tutkimuskohteisiin sekä kasvatusta, koulutusta ja opetusta koskevan teorianmuodostuksen ja tieteellisen tutkimuksen perusteisiin. Varhaiskasvatuksen ja luokanopettajan opinto-oikeuteen sisältyvissä opinnoissa perehdytään varhaiskasvatuksen ja opetustyön kannalta olennaisiin oppiainesisältöihin ja pedagogiikkaan.
Kandidaatin tutkinnon suorittanut
- ymmärtää eettisen vastuunsa ja vuorovaikutus- ja kohtaamistaitojen merkityksen ihmistyössä,
- omaksuu valmiudet itsenäiseen tieteelliseen ajatteluun,
- pystyy hankkimaan ja analysoimaan kriittisesti oman alansa keskeistä tutkimustietoa,
- tuntee ihmistieteellisen tutkimuksen perusteet ja keskeiset menetelmät sekä osaa toteuttaa ja raportoida pienimuotoisen tutkimusprosessin,
- on omaksunut perusteet asiantuntijaidentiteetin rakentamiseksi,
- omaa riittävästi tietoainesta tulevien työtehtävien hoitamiseksi,
- osaa ilmaista itseään hyvin kirjallisesti ja suullisesti molemmilla kotimaisilla kielillä sekä vähintään yhdellä vieraalla kielellä ja
- omaa riittävät tiedolliset ja taidolliset valmiudet siirtyäkseen maisteriopintoihin.

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut on kelpoinen sellaisiin esimerkiksi kasvatus-, koulutus- tai henkilöstöalan tehtäviin, joiden vaatimuksena on “soveltuva korkeakoulututkinto”. Lastentarhanopettajan kelpoisuuden sisältävä kasvatustieteen kandidaatin tutkinto antaa kelpoisuuden varhaiskasvatuksen hoito-, kasvatus- ja opetustehtäviin sekä varhaiskasvatuksen asiantuntemusta vaativiin johto-, kehittämis- ja suunnittelutehtäviin.

Kaikki kasvatustieteiden tutkinto-ohjelmaan kolmen eri hakukohteen kautta hyväksytyt opiskelijat suorittavat aluksi kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen maisterin tutkinnon. Koulutus perustuu ajatukselle laaja-alaisesta kasvatus- ja koulutusalan asiantuntijuudesta, mikä tarkoittaa jo kandidaatin tutkinnossa opiskelua yhdessä eri tavoin suuntautuneiden opiskelijoiden kanssa. Kandidaatin tutkinto sisältää kaikille yhteisiä opintoja sekä eriytyviä ja valinnaisia opintoja. Yhteisiä opintoja ovat mm. pääosa kasvatustieteiden perus- ja aineopinnoista (sis. menetelmäopinnot sekä kandidaatintutkielman) sekä yleisiä valmiuksia antavat opinnot (sis. kieli- ja viestintäopinnot). Hakukohteen mukainen opinto-oikeus johtaa mielekkääseen alempaan korkeakoulututkintoon, jolla on mahdollista työllistyä soveltuviin tehtäviin.

Luokanopettajan hakukohteeseen hyväksytyn opiskelijan kandidaatin tutkintoon tulee sisältyä perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot, jotka ovat edellytyksenä perusopetuksen vuosiluokkien 1-6 opettajan tehtäviin. Kasvatustieteen opintoihin sisältyvät myös opettajan pedagogiset opinnot, jotka niinikään vaaditaan opettajan kelpoisuuteen. Muut KK-tutkintoon sisältyvät opinnot ovat valinnaisia. Opettajakelpoisuus edellyttää myös maisterin tutkinnon suorittamista.

Varhaiskasvatuksen hakukohteeseen hyväksytyn opiskelijan kandidaatin tutkinto sisältää kaikki ne opinnot, jotka kelpoistavat kandidaatin tutkinnon jälkeen lastentarhanopettajan tehtäviin. Kasvatustieteen opintojen ohella keskeisimpänä tutkinnon sisältönä ovat varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot. Kasvatustieteen opintoihin sisältyy osa opettajan pedagogisista opinnoista, jotka täydennetään maisteritutkinnossa. Tutkintoon sisältyy myös valinnaisia opintoja.

Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen hakukohteeseen hyväksytty opiskelija suorittaa kandidaattiohjelmassa kasvatustieteiden perus- ja aineopinnot sekä yleisiä valmiuksia antavat opinnot (sis. kieli- ja viestintäopinnot). Opiskelija voi suuntautua uratoiveidensa mukaisesti, opintopistemäärien rajoissa, valitsemalla yhteisten opintojen lisäksi valinnaisia opintoja yli yksikkörajojen. Opiskelijoille pyritään tarjoamaan mahdollisuus sisällyttää KK- ja KM-tutkintoihin myös opettajan pedagogiset opinnot.