Julkisoikeus pääaineena on mahdollista suorittaa hallintotieteiden maisterin tutkinto (120 op).

Hallintotieteiden maisterin tutkinnossa korostuvat tieteelliset tavoitteet. Maisteri tutkinnon suorittaminen antaa opiskelijalle hyvät valmiudet oikeudelliseen ajatteluun, julkisoikeudellisten ongelmien ratkaisemiseen sekä valmiudet soveltaa tieteellistä tietoa ja tieteellisiä menetelmiä. Tutkinnon suorittaneella on perusteelliset tiedot julkisoikeudesta tieteenalana, sen eri osa-alueista ja julkisoikeuden yhteyksistä muihin tieteenaloihin. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija tuntee myös tutkintoonsa sisältyvien sivuaineiden perusteet. Tutkinto antaa opiskelijalle valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen.

Ammatillisesti hallintotieteiden maisterin tutkinnon suorittaminen antaa opiskelijalle valmiudet toimia oikeudellista, hallinnollista ja taloudellista asiantuntemusta vaativissa kehittämis- ja johtotehtävissä julkisella sektorilla sekä muissa julkisia tehtäviä suorittavissa yhteisöissä. Tutkinto antaa valmiudet suuntautua myös järjestöjen ja yritysten vastaaviin kehittämis- ja johtotehtäviin. Sivuainevalinnoilla ja erityisesti kieliopinnoilla opiskelija voi parantaa valmiuksiaan suuntautua myös kansainvälisiin tehtäviin. Tutkinto antaa opiskelijalle valmiudet ylläpitää ja kehittää omaa ammattitaitoaan ja asiantuntemustaan. Tutkinnon suorittaneella on työtehtävien suorittamiseen tarvittavat viestintä- ja kielitaidot.

JULKISOIKEUDEN ERI OPINTOVAIHEIDEN SISÄLTÖ JA TAVOITTEET

Hallintotieteiden maisterin tutkinnoissa opinnot jakautuvat 1) julkisoikeuden syventäviin opintoihin 2) kieli- ja viestintäopintoihin, 3) yhteisiin menetelmäopintoihin sekä 4) sivuaineopintoihin.

Maisteritutkinnon syventävissä opinnoissa opiskelija omaksuu laajemmat ja täydennetyt tiedot kotimaisesta ja ulkomaisesta julkisoikeudesta sekä eurooppaoikeudesta. Samalla hän saa valmiudet itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön. Maisterin tutkinnon syventäviin opintoihin sisältyy joitakin valinnaisia opintojaksoja. Opintojaksoissa JOIKS3 ja JOIKS4 tentittävä kirjallisuus voidaan sopia opiskelijan pro gradu -tutkielman aihe huomioon ottaen. Syventävien opintojen laajuus on 80 opintopistettä.

Yhteiset menetelmäopinnot sisältävät ammatilliseen toimintaan ja tieteelliseen ajatteluun johdattelevia opintoja.

Sivuaineopinnot
Julkisoikeus pääaineena suoritettavaan hallintotieteiden maisterin tutkintoon sisältyy julkisoikeuden opintojaksojen lisäksi muiden oikeudenalojen ja tieteenalojen opintoja. Erityisesti myös kieliopintoja suositellaan sisällytettäväksi vapaasti valittaviin opintoihin. Kunnallisoikeutta ei voi sisällyttää omaksi erilliseksi sivuaineeksi julkisoikeus pääaineena suoritettavan maisterin tutkinnon vähimmäislaajuuteen.

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSIÄ
Opiskelija on oikeutettu suorittamaan keskeneräisen opintokokonaisuuden tai -jakson loppuun lukuvuosina 2008–2010 voimassa olleen opintopisteisen opetussuunnitelman mukaisesti syyslukukaudella 2010. Mikäli opiskelijalla jää opintokokonaisuuden suorittaminen kesken, suoritettujen osien vastaavuudesta on sovittava ao. opettajan kanssa erikseen. Opiskelijan, joka on suorittanut yhteisissä menetelmäopinnoissa aiempien vaatimusten mukaan jakson FILOPE0 Johdatus filosofiaan (3op), ei tarvitse suorittaa jaksoa FILOPE4 Johdatus tieteenfilosofiaan. Siirtymäsäännöksiä sisältyy myös hallintotieteellisen koulutusalan tutkintoja koskeviin määräyksiin.

TENTTIMINEN JA ARVOSANAN MÄÄRÄYTYMINEN
Tenttiminen tapahtuu opintojaksoittain. Kussakin opintojaksossa luennot, kirjallisuus ja säädökset muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, joka on kuulustelun kohteena. Säädökset edellytetään hallittavaksi keskeiseltä sisällöltään uusimman lakikirjan tai Finlexin ajantasaisen lainsäädännön mukaisina. Tentti voidaan järjestää muullakin tavoin kuin kirjallisena kuulusteluna. Opintojaksoihin sisältyvien teosten suorittamista ei voida korvata samojen teosten aiemmalla suorituksella jossain muussa oppiaineessa, ellei ao. opintojakson kohdalla ole muuta ilmoitettu tai ellei korvaamisesta ole suorituksen vastaanottajan kanssa ennen tenttiin ilmoittautumista sovittu. Opintojaksojen suoritusjärjestys käy selville opetussuunnitelmasta. Kaikkien niiden julkisoikeuden tuottamien opintojaksojen arvostelussa, jotka sisältävät luentosarjan ja/tai kirjallisuuden kuulustelun, käytetään (ellei toisin ole ilmoitettu) asteikkoa 0–10 pistettä kysymystä kohden. Opintojakson lopullinen arvosana määräytyy osamäärän mukaan, joka saadaan jakamalla opintojakson kuulustelussa saatu yhteispistemäärä kysymysten lukumäärällä. Tällöin:
vähintään
9 pistettä = erinomaiset tiedot (5)
8 pistettä = kiitettävät tiedot (4)
7 pistettä = hyvät tiedot (3)
6 pistettä = tyydyttävät tiedot (2)
5 pistettä = välttävät tiedot (1)
alle 5 pistettä = hylätty (i)
Asteikkoa 1–5 käytetään merkittäessä suoritus opintosuoritusrekisteriin.
Opintokokonaisuudet merkitään suoritetuksi välttävin, tyydyttävin, hyvin, kiitettävin tai erinomaisin tiedoin, jotka muodostuvat seuraavasti:
1,0–1,4 = välttävät tiedot
1,5–2,4 = tyydyttävät tiedot
2,5–3,4 = hyvät tiedot
3,5–4,4 = kiitettävät tiedot
4,5–5,0 = erinomaiset tiedot

Opintokokonaisuuksien arvosana määräytyy eri opintojaksojen arvosanoista opintopistemäärällä painotettuna keskiarvona. Maisterin tutkinnossa pääaineen julkisoikeus lopullinen arvosana määräytyy syventävien opintojen arvosanan perusteella. Rajatapauksessa otetaan myös huomioon pro gradu -tutkielmasta saatu arvolause, mikäli sillä on arvosanaa korottava vaikutus.