Hyvinvointipalvelujen järjestämisen maisteriohjelman suoritettuaan opiskelija ymmärtää ja osaa soveltaa kriittisesti ja tutkimustietoon perustuen hyvinvointipalvelujen kehittämisen erilaisia lähtökohtia, menetelmiä ja teorioita yhteistyössä muiden alan tehtävissä toimivien kanssa. Hän osaa eritellä ja kyseenalaistaa olemassa olevia käytäntöjä vaikuttavuuden ja taloudellisuuden näkökulmista, joihin yhdistyvät asiakaslähtöisyys ja eettisyys. Opiskelija osaa kertoa suullisesti ja kirjallisesti alan kehittämisen haasteista ja ratkaisuista erilaisille yleisöille. Opiskelija pystyy hankkimaan ja analysoimaan tietoa itsenäisesti sekä osaa ilmaista tätä tietoa sujuvasti ja selkeästi. Opintojen aikana opiskelija syventää aiempaa tutkimusmenetelmällistä osaamistaan. Opiskelija voi myös erikoistua evaluaation ja toimintatutkimuksen kysymyksiin, joita hän voi soveltaa opintoihin kuuluvalla käytännön kehittämistyön (tai harjoittelun) jaksolla. Hyvinvointipalveluja koskevan pro gradu -tutkielman tekemisen myötä opiskelija saa taidot, joita tarvitaan tutkimusprosessin itsenäisessä toteutuksessa. Opinnot suoritettuaan opiskelija ymmärtää hyvinvointipalvelujen järjestämisen kysymyksiä monitieteisesti ja laaja-alaisesti ja pystyy osallistumaan hyvinvointipalveluja tarjoavien organisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin täysipainoisesti. Opiskelijalla on valmius toimia erilaisissa hyvinvointialan asiantuntija-, kehittämis- ja johtotehtävissä. Ohjelma antaa jatko-opintokelpoisuuden tohtoriopintoihin.

Hyvinvointipalvelujen järjestämisen maisteriohjelman opinnot (120 op) koostuvat tutkielmaopinnoista (60 op), tutkimus-, kehittämis- ja asiantuntijataidoista (20 op) ja valinnaisista opinnoista (40 op).

Tutkielmaopinnot (60 op) muodostavat merkittävän osan maisteriohjelman opinnoista. Näissä opinnoissa opiskelija syventää yhteiskuntatieteellisten tutkimusmenetelmien hallintaa ja käyttötaitoa, jota on mahdollista täydentää myös valinnaisten opintojen avulla. Pro gradu – tutkielman tekeminen perehdyttää opiskelijan tutkimusprosessin työstämisen eri vaiheisiin.

Tutkimus-, kehittämis- ja asiantuntijataidot (20 op) yhdistävät teorian ja käytännön. Opintojen teoreettinen ydin muodostuu hyvinvoinnin taloustieteestä (5 op). Teoreettisissa opinnoissa perehdytään hyvinvointipalvelujen asemaan kansantaloudessa ja perehdytään niiden vaikuttavuuden ja tuottavuuden arviointiin. Kehittämisen käytännön opinnot (harjoittelu) (10 op) tarjoavat mahdollisuuden tutustua hyvinvointipalvelujen kehittämiseen alan organisaatioissa. Kehittämistyöhön (harjoitteluun) johdatellaan seminaarissa (5 op), jossa orientoidutaan myös tutkielman tekemiseen ja opitaan ymmärtämään tutkimuksen ja kehittämisen erot ja yhtäläisyydet.

Valinnaisista opinnoista (40 op) suositellaan suoritettavaksi 20 op hyvinvointipalvelujen järjestämisen teemaopintoina.

Opintojen alussa jokainen opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Henkilökohtainen opintosuunnitelma on ennen kaikkea opiskelijan oma opintojen suunnittelun apuväline, jota päivitetään opintojen kuluessa. Opintosuunnitelmasta ilmenevät tutkinnon suorittamiseksi aiotut opinnot, opintojen suunniteltu aikataulu, opiskelijan omat kiinnostusalueet sekä aikaisemmat opinnot, jotka voidaan lukea hyväksi opiskelijan opintoihin maisteriohjelmassa. Mahdolliset täydentävät opinnot suositellaan suoritettavaksi ensimmäisenä opiskeluvuonna.