Sadat kaupungit eri puolilla maailmaa ovat asettaneet itselleen virallisen tavoitteen saavuttaa laskennallinen hiilineutraalisuus 2020–2050-luvuilla. Tavoitteiden saavuttamiseksi kaupungit tekevät parhaillaan mittavia muutoksia energia- ja liikennejärjestelmiinsä. Ukrainan sota ja pyrkimys irrottautua venäläisistä energialähteistä on kiihdyttänyt huomattavasti siirtymää pois fossiilisista polttoaineista. Jatkossa kaupunkien ilmastotoimet suuntautuvat 2020-luvun kuluessa entistä enemmän ohjaamaan kaupunkirakenteen ja elämäntapojen kehitystä. Päästövähennyksiä haetaan yksittäisten suurten päästölähteiden sijaan laajasta joukosta toimintoja, jotka ovat lähellä ihmisten arkea.
– Hiilineutraalisuustavoitteista seuraa, että kaupunkien suunnittelun ajallinen suunta muuttuu: lähtökohtana suunnittelulla on tulevaisuus ja hiilineutraalisuustavoite. Erilaiset toimenpiteet suunnitellaan askeleina tuosta tavoitevuodesta kohti nykypäivää. Samalla etäisestä, vuosikymmenten päässä olevasta tulevaisuudesta tulee aiempaa keskeisempi ja konkreettisempi osa yhdyskuntasuunnittelua, kertoo väitöskirjatutkija, ajatushautomo Demos Helsingin perustaja Aleksi Neuvonen.
Tällaisen muutoksen tuominen osaksi yhdyskuntasuunnittelun käytäntöjä edellyttää uudenlaisten työkalujen hyödyntämistä. Neuvonen tutkii väitöskirjassaan niin sanottuja backcasting-skenaarioita, joilla voidaan kuvata murroksellisen, määritetystä tavoitteesta nykypäivään etenevän kehityksen vaihtoehtoisia polkuja. Tällaiset tulevaisuuspolut pystyvät kuvaamaan erilaisia yhteiskunnallisia ratkaisuja, joilla kunnianhimoiset tavoitteet voidaan saavuttaa.
Backcasting-skenaarioissa ja niiden kehittämisprosesseissa voidaan laajentaa pitkän aikavälin tavoitteista käytävää keskustelua ja siihen osallistujien piiriä kaupunkisuunnittelun ammattilaisista poliitikkoihin ja kaupunkilaisiin.
– Ilman keskustelun laajentamista tekniseltä kalskahtavat hiilineutraalisuustavoitteet värittyvät helposti yksittäisten, poliittisia intohimoja synnyttävien suunnitteluratkaisujen kuten ruuhkamaksujen tai suurten ja kalliiden rakennushankkeiden kautta ja ajautuvat ennen pitkää vastatuuleen, Neuvonen toteaa.
Neuvonen esittelee artikkeliväitöskirjassaan tapoja rakentaa siirtymää hiilineutraaliin yhteiskuntaan ja sen elämäntapoja kuvaavia skenaarioita. Hän analysoi myös skenaarioiden käyttöä kaupunkiseutujen pitkän aikavälin suunnitteluprosesseissa. Yksi tarkastelluista tapauksista on Greater Helsinki Vision 2050 -suunnittelukilpailu ja sitä seurannut prosessi Helsingin metropolialueen pitkän aikavälin vision rakentamiseksi.
Aleksi Neuvonen on ajatushautomo Demos Helsingin toinen perustaja. Hän on julkaissut laajan joukon yhteiskunnan tulevaisuutta käsitteleviä kirjoja, raportteja ja artikkeleita. Väitöskirja nojaa Neuvosen työhön tulevaisuuden tutkijana.
Filosofian maisteri Aleksi Neuvosen yhdyskuntasuunnittelun alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa perjantaina 16.9.2022 klo 10 Hervannan kampuksen Rakennustalon auditoriossa RG202 osoitteessa Korkeakoulunkatu 5. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Robert Goodspeed University of Michiganista. Kustoksena toimii professori Panu Lehtovuori Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnasta.
Väitöskirja tarkastetaan kaksoistutkintona Tampereen yliopiston ohella Radboud University Nijmegenissä, Hollannissa, jossa väitöskirja hyväksyttiin heinäkuun alussa.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa https://trepo.tuni.fi/handle/10024/142011.
Kuva: Heli Blåfield