Moni meistä tiedostaa terveellisten elintapojen tärkeyden ja haluaa elää terveellisesti. Silti Suomessa lihavuus yleistyy ja sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisin kuolinsyy. Kyse ei ole tietämyksen puutteesta vaan keinottomuudesta. Esimerkiksi kiireiset aikataulut, taloudelliset ongelmat tai mielenterveyden haasteet heikentävät kykyämme toteuttaa muutoksia elämässä.
Digitaaliset terveyskäyttäytymisen muutosinterventiot eli digiterveysinterventiot pyrkivät ohjaamaan ja kannustamaan ihmisiä terveellisten tapojen opetteluun ja ylläpitämiseen. Älykkäät digiterveysinterventiot, jotka osaavat räätälöidä sisältöään, ovat erityisen lupaavia.
– Digiterveysintervention räätälöityvyys voi tarkoittaa elintapamuutostavoitteiden suosittelua yksilön tarpeiden, kiinnostuksen ja kykyjen pohjalta. Tai se voi tarkoittaa sellaisten terveystekojen suosittamista, jotka on koettu hyödyllisiksi samankaltaisessa elämäntilanteessa ja samankaltaisten haasteiden kanssa painivien henkilöiden keskuudessa. Räätälöinnin avulla voidaan myös tukea onnistumisen kokemusta, mikä on tärkeää uusien tapojen opettelussa, Anita Honka kuvailee.
Digitaalisesti räätälöityjen interventioiden toteuttaminen edellyttää käyttäjämallin ylläpitämistä. Käyttäjämalli sisältää tietoa yksilön käyttäytymistä määrittävistä henkilökohtaisista tekijöistä, joka on tiivistetty niin sanottuihin käyttäjämallinnusmuuttujiin. Räätälöintialgoritmit valitsevat yksilölle soveltuvat suositukset tai palauteviestit käyttäjämallinnusmuuttujien arvojen perusteella.
Väitöskirjassaan Honka esittelee terveystekojen suosittelujärjestelmän, joka räätälöi suosituksia yksilön hyvinvointitarpeita ja muutosvalmiutta kuvaavien käyttäjämallinnusmuuttujien perusteella. Kun järjestelmää testattiin työterveyden stressinhallintavalmennukseen osallistuneilla, se pystyi tuottamaan heille hyödyllisiä ja sopivia suosituksia esimerkiksi uneen, syömistottumuksiin, liikuntaan, stressin- ja työkuorman hallintaan, arvotyöskentelyyn ja alkoholinkäyttöön liittyen.
– Tämä osoittaa, että toimivaa räätälöintiä voi toteuttaa jopa melko rajallisella käyttäjämallilla. Suositusten sopivuutta voisi kuitenkin edelleen parantaa sisällyttämällä käyttäjämalliin useampia mallinnusmuuttujia. Esimerkiksi tieto yksilön kyvyistä ja mahdollisista muutosten toteuttamista hankaloittavista arjen esteistä olisi oleellista, Honka sanoo.
Tietämys käyttäjien henkilökohtaisista arvoista saattaisi myös osoittautua hyödylliseksi digiterveysinterventioiden räätälöinnissä. Arvojen on havaittu motivoivan käytöstä, joten arvojen yhdistäminen suositeltaviin elintapamuutostavoitteisiin voi vahvistaa yksilön sitoutumista tavoitteisiin.
– Esimerkiksi urasuuntautunut henkilö saattaisi motivoitua parantamaan uni- ja liikuntatottumuksiaan, kun hän oivaltaa näiden tottumusten vaikutuksen omaan suorituskykyyn. Ajatus arvojen hyödyntämisestä interventioiden räätälöinnissä on uusi avaus terveysteknologian saralla, Honka kertoo.
– Digiterveysinterventioiden räätälöinti edellyttää arkaluonteisten käyttäjätietojen käsittelyä. On ratkaisevan tärkeää varmistaa olemassa olevien tietosuoja- ja tietoturvakäytänteiden aukottomuus, ennen kuin pitkälle räätälöityjä digiterveysinterventioita voidaan tarjota laajasti kansalaisten käyttöön, Honka muistuttaa.
Anita Honka toteutti väitöskirjatutkimuksensa työskennellessään tutkijana Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:ssä. Nykyään hän työskentelee Garminilla Senior Data Scientist -nimikkeellä, mutta edelleen hyvinvointiteknologian parissa. Honka asuu Vesilahdella.
Väitöstilaisuus perjantaina 8. maaliskuuta
Filosofian maisteri (matematiikka) Anita Hongan terveysteknologian alaan kuuluva väitöskirja Personalization of digital health behavior change interventions for health promotion: A user modeling framework and a recommender system tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 8.3.2024 kello 12 keskustakampuksen Päätalon auditoriossa D11 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii emeritus professori Anthony Maeder Flindersin yliopistosta, Australiasta. Kustoksena toimii professori Mark van Gils Tampereen yliopistosta.