Hyppää pääsisältöön

Anita Virtanen: Pre-eklampsian ja lääkkeiden vaikutukset verisuonikasvutekijöiden tasapainoon

Tampereen yliopisto
SijaintiEtäyhteys
Ajankohta28.5.2021 9.00–13.00
Kielisuomi
PääsymaksuMaksuton tapahtuma
Anita Virtanen
LL Anita Virtanen selvittää väitöstutkimuksessaan pre-eklampsiaan sairastuneen naisen seerumin verisuonikasvutekijöitä ja niiden sekä kahden eri lääkeaineen vaikutuksia estää tai kiihdyttää verisuonikasvua. Tutkimuksessa on hyödynnetty ihmissoluperäistä verisuonimallia, joka on kehitetty FICAM:ssa.

Maailmanlaajuisesti pre-eklampsia on yksi johtavista äitiyskuolleisuuden ja ennenaikaisen syntymän syistä.  Siihen sairastuu noin kolme prosenttia raskaana olevista. Pre-eklampsiaan liittyvän sekä äidin että vastasyntyneen sairastavuuden takia se on yksi eniten tutkituista raskauskomplikaatioista. Huolimatta aihepiirin laajasta tutkimuksesta pre-eklampsian estämiseksi ei ole löydetty menetelmää eikä siihen ole parantavaa hoitoa synnytystä lukuun ottamatta.

Pre-eklampsia on monitekijäinen, ainoastaan raskausaikana esiintyvä verenpaineoireisto. Sen tarkkaa tautimekanismia ei tunneta, mutta äidin verenkierrossa ilmenevä epätasapaino verisuonikasvutekijöiden ja niiden vastavaikuttajien välillä vaikuttaa keskeisesti sairauden kehittymiseen. Pre-eklampsiassa verisuonten seinämärakenteessa tapahtuu muutoksia, jotka ovat samankaltaisia kuin todetaan aikuisiän sydän- ja verisuonisairauksien yhteydessä.

— Äidin verenkierrossa tapahtuu muutoksia verisuonikasvutekijöiden pitoisuuksissa jo useita viikkoja ennen sairauteen liittyvien oireiden ilmaantumista. Näitä tekijöitä on viime vuosina tutkittu laajasti sekä pre-elampsian ennustamisessa että lääkehoidon kohteena, toteaa Anita Virtanen.

Väitöstyössä on selvitetty pre-eklampsiaan sairastuneen naisen seerumin verisuonikasvutekijöitä ja niiden sekä kahden eri lääkeaineen vaikutuksia estää tai kiihdyttää verisuonikasvua. Tutkimus on tehty yhteistyössä Tampereen yliopistollisen sairaalan ja Tampereen yliopiston alaisena toimivan asiantuntijakeskuksen FICAM:in (Finnish Centre for Alternative Methods) kanssa. FICAM on edelläkävijä ei-eläinkokeellisten kudos- ja elinmallien kehityksessä. Tutkimuksessa on hyödynnetty ihmissoluperäistä verisuonimallia, joka on kehitetty FICAM:ssa.

— Samankaltaisuus sydän- ja verisuonisairauksien kanssa on johtanut siihen, että pre-eklampsian liittyvät tutkimukset ovat kohdistuneet edellä mainittujen sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa käytettyihin lääkeaineisiin. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kolesterolilääke pravastatiinin ja diabeteslääke metformiinin vaikutusta verisuonikasvuun, kertoo Virtanen.

Väitöstyössä todetaan, että pre-eklampsiaan sairastuneen naisen seerumi on verisuonikasvua estävää. Vastaavanlainen löydös todetaan myös syntymän jälkeen otetuissa napasuoninäytteissä heijastaen verisuonikasvutekijöiden vaikutusta sikiön verenkierrossa. Alkuraskaudessa äidin seerumi on verisuonikasvua kiihdyttävää eikä eroa terveiden ja myöhemmin pre-eklampsiaan sairastuvien naisten välillä todeta.

Kumpikaan tutkittu lääkeaine ei merkittävästi parantanut seerumin verisuonikasvuominaisuuksia terapeuttisilla pitoisuuksilla. Väitöstyö osoittaa, että käytetty ihmissoluperäinen verisuonimalli soveltuu pre-eklampsian verisuonikasvuominaisuuksien ja lääkeaineiden verisuonivaikutusten tutkimiseen.

Anita Virtanen on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 2004. Hän työskentelee naistentautien ja synnytysten erikoislääkärinä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.

Lääketieteen lisensiaatti Anita Virtasen naistentautien ja synnytysten alaan kuuluva väitöskirja Angiogenesis and novel therapeutic drugs in pre-eclampsia assessed in a human cell-based in vitro model tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa, Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa, Arvo Ylpön katu 34, perjantaina 28.5.2021 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii dosentti Eeva Ekholm Turun yliopistosta. Kustoksena on professori Hannele Laivuori Tampereen yliopistosta.

Tilaisuutta voi seurata etäyhteydellä.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1974-8

Kuva: Mimi & Nöde Photography, Saara Partanen